Eli mikähän mahtaa olla Matrox -näyttisten tilanne Linux-distrojen kohdalla, onko niille olemassa hyvät ajurit ja ovatko ne tuettuna uusimmassa Ubuntussa? Haalin tässä koneen osia ja ajattelin jonkin Linux-myllyn laittaa ihan huvin vuoksi pystyyn, kone ei siis ole vielä kasassa mutta tuossa mulla nyt ois tollanen Matrox G100 -näytönohjain 4MB muistilla.
Matroxin näyttisten Linux-tuki?
JustAsker
6237
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kernel-moduleita on nimenomaan useille Matrox:lle. Tuosta G100 en tarkkaan tiedä, mutta se on jo todella ikääntynyt, eikä varmastikaan vastaa nykyajan vaatimuksia. Kokeilemallahan tuo selviää.
Millaista anttiikkilaitetta aiot kasata?
Socket 370 kantanen emolevy tuossa olisi ja siihen kaksikin vaihtoehtoa prossuksi, Celeron 800mhz ja Pentium III 650mhz, varmaankin Pentiumi on nopeampi. SDRAM-muistia löytyy enemmän kuin emolevyyn saa edes kiinni, kovalevy uupuu. Tuo G100 ymmärtääkseni riittää 32-bit resoihin 1024 x 768 -tarkkuudella kun siinä on 4MB muistia? Muuta en vaadikaan.
Ainakin VESA tilat luulis toimivan kun ne on standardoitu mutta mitään kiihdytyksiä ei välttämättä saa.
"Ainakin VESA tilat luulis toimivan kun ne on standardoitu mutta mitään kiihdytyksiä ei välttämättä saa."
Olen itse ollut seuraamassa asennusta / avustamassa asennuksessa, kun ubuntua asennettii koneelle, jossa juurikin jokin ikääntynyt Matroxin näytönohjain.
Ubuntun asennusohjelma ei löytänyt ajureita matroxille eikä myöskään tajunnut, että sen kanssa voisi käyttää vesa -ajureita, eikä antanut mitään ohjeita tai vinkkejä VESA -ajurien asennukseen.
Seuraus: ubuntu latasi perus -vga -ajurit, ja salli näytön GUI -tilassa 640x480 resoluutiolla ja 16 värillä.
Eli jos ohjeistat käyttämään vesa -ajureita niin voisi edes linkittää ohjeisiin, miten huonosti tehdyt linuxjakelut (kuten ubuntu) pakotetaan käyttämään VESA -ajureita, itse kun ne eivät moista vaihtoehtoa osaa tarjota.
Toinen asia on sitten se, että monet Matroxin näytönohjaimet toimivat Matrox G200 -ajureilla, en tosin itsekään tiedä, kuuluuko kysyjän G100 näihin. Jos mallinumeroita on jaettu numerojärjestyksessä, niin todennäköisesti ei, vaan nimenomaan uudemmat kuin G200 osaavat emuloida G200:sta.
Eli VESA -oheita, kiitos !
Kokonaan toinen asia on sitten tämä: Miksi esim. ubuntu on niin huonosti tehty, että jos näytönohjaimelle ei löydy parasta juuri sille ohjaimelle tehtyä ajuria, niin se ei osaa tarjota VESA -ajuria vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää tällöin perus-VGA, 640x480 ja 16 väriä ?
linuxissahan on sitten tuo surullisenkuuluisa X11 conf -tiedosto, jossa on modelineja.
Jos niitä modelinejä on pakko käyttää, niin, miksei mistään löydy vaikkapa pientä komentoriviohjelmaa, jolle kerrotaan:
a) resoluutio, esim 800x600
b) virkistystaajuus HZ, esim. 60
c) värimäärä (16, 256, 65536, 16M jne.) , tai värien bittisyys ( 8 / 16 / 24 / 32 )
d) jos tarpeen, tieto siitä, saako tuon esimerkin 60 Hz tulkita luovasti "mikä tahansa kunhan on alle 61 Hz", eli esim 60.999 Hz kelpaisi vielä nimelisesti 60 Hz -taajuudeksi ?
tuo pikkuohjelma sitten generoisi tarvittavan modelinen itse.
Helpottaisi kummasti GUI -tilan asetusten määrittämistä.
ns. "vanhaan hyvään aikaan" hyvä tapa oli tämä: buuttaa kone knoppix CD:llä ja anna knoppixin määrittää automaattisesti näyttö ja näytönohjain, sekä kopioi knoppixin tekemä X11 conf -tiedosto debianin tai ubuntun vastaavan (toimimattoman) päälle.
Mutta uusimpien näytönohjainten myötä tuo temppu ei enää aina toimi, ja lisäksi ei muutenkaan toimi jos knoppixin ja debianin/ubuntun käyttämä XWindow -palvelin on eri tai eri versiota.
Koskahan linux saataisiin sellaiseksi, että sen asennuksesta selviää kuka tahansa, ja asennuksen jäljiltä myös GUI -tila toimii, ja esim. kannettavissa näyttöpanelin natiiviresoluutiolla.
Lisää X11 -huolia aiheuttaa hiiren jälkikäteen vaihto PS/2 tai USB -mallin välillä.
Mun entisessä koneessa on Matroxin näytönohjain ja se ainakin toimi hyvin Ubuntun kans, ei mitään ongelmaa.