Horoskoopit ovat hieman viihdettä, mutta ihmistenkin kohdalla horoskoopeissa välillä tuntuu olevan jtk pointtia. Astrologiaan enemmän perehtyneet muistuttavat että koko astrologinen kartta vaikuttaa persoonaan, ei vain normaali aurinkomerkki.
Koirille on nyt hauskasti laadittu omat horoskoopit, samat kuin ihmisillä mutta sovelletusti koirille. :D Täältä http://www.delivet.net/horoskooppi.php voi katsoa mitä koirasi horoskoopista (aurinkomerkki) sanotaan ja mitä koirakavereita sille suositellaan ja minkä merkkinen olisi paras omistajaksi. ;-)
Onko koiranne tyypillinen mustan huumorin kauris taikka itsekäs ja innostuva oinas tahi vaatelias neitsyt?
Koirille on nyt hauskasti laadittu omat horoskoopit, samat kuin ihmisillä mutta sovelletusti koirille. :D Täältä http://www.delivet.net/horoskooppi.php voi katsoa mitä koirasi horoskoopista (aurinkomerkki) sanotaan ja mitä koirakavereita sille suositellaan ja minkä merkkinen olisi paras omistajaksi. ;-)
Onko koiranne tyypillinen mustan huumorin kauris taikka itsekäs ja innostuva oinas tahi vaatelias neitsyt?
Vastaukset 26
Vanhimmat
meillä on kaksonen kettuterrieri..ja muistuttaa kovasti kaveriani joka myös kaksonen..oikukas, utelias, jokapaikan höylä ja aina kyläilemässä..kuten koiruutenikin karkureissuillaan ..käy tuttujen luona. ;) tuntuu pitävän paikkansa tuo horoskooppi ja kiinalainen sikaelementti myös eli onnettomuusalttius jaruokailutavat..
aikaisempi oli leijona samanrotuinen ja oli paljon ylevämpi luonteeltaan. Vedenkin täytyi koittaa aina ensin tassullaan onko sopivaa, ja ryhti parani heti kun joku toinen koira tuli vastaan että on mahdollisimman näyttävä. ;)
Huvitti tuo mitä Milou kirjoitit leijonasta. Juuri tommoinen oli yksi aiemmin tapailemani mies, hihitin jo silloin hänelle siitä että on kuin kuningasta ikään. Mutta leijonalle mahtailu ei ole lystin paikka vaan tosissaan ajatteekin olevansa aurinkokuningas. Naisten kohdalla kyllä sitten mukavampaa, heillä tämä piirre näkyy enempi vain vahvuutena, miehillä hupaisana mahtipontisuutena.
Koiraukko, meksikolainen kääpiö, on skorpioni. Tuolla linkissä lukee skorpparikoiralle ihmiseksi olevan parasta... : "Sopivin ihminen: Skorpioni tietenkin, jotta kaksi kevytmielistä parhaiten ymmärtäisitte toisianne ."
En ole (onneksi) skorppari, mutta tullaan kyllä mainiosti juttuun. Skorpparit ovat (sori vain kaikille skorppareille) mielestäni tähtimerkeistä kaikkein psykoottisimpia möykkääjiä (myös äärimmäisen itsekeskeisiä ja itsekkäitä) mutta ukolla nämä piirteet tulevat pelastetuiksi muiden astr.kartan merkkien vaikutuksella - satuin meinaan tässä huvikseni tekemään sille netissä ilmaisen astrologisen kartan ja kävi ilmi, että sillä on kuumerkkinä härkä - tämä suloinen merkki tunnepuolen planetaassa vaikuttaa kenties siihen, että ukon skorpionimaisuus rajoittuu röyhkeyteen ja omapäisyyteen. Eikä se ole itseään niin täynnä, se on aina herrasmies tytöille (härkä kuussa) ja omaa jaloutta, jonka näkee jo sen silmistä.
Nousevana merkkinä sillä on yllätyksekseni neitsyt ja onhan se toki tarkka, hyvä maku sillä ruokienkin suhteen, ei syö kakkaa, pitää itsensä siistinä ja tykkää kun on hiusshampoilla pesty ja puhdas, sitten kyllä ruokaillessa sottaa epäneitsytmäisesti ja mässää kuin villieläin pää taaksepäin heitettynä ja ruokaa ilmaan heittäen, leuat loksuen ja silmät kiihkeinä (ehkä skorpionimaista huumaa).
Tämä myös huvitti kun luin pikatulkintaa ukon astrologisesta kartasta, että erikoiskuvioista sillä on T-risti elikkä "Tällainen kuvio on vahva viesti edellisten elämiesi aikana tapahtuneesta itsesi unohtamisesta. Tällä kertaa olet sitten vakaasti päättänyt keskittyä oman elämäsi henkiseen kehittämiseen, jotta pysyisit maailmanmenossa mukana." Kehittää henkisesti hyvinkin itseään, nukkuu mukavasti juurikin nyt.
Kiinalaisessa horoskoopissa se on lohikäärme, vahva merkki. Kyllähän ukossa on vahvuutta, sen spiritti on vahvaa. Ainoa mikä sitä varmaan on kenkuttanut on kokonsa. :D
Jos tiedätte koiranne syntymäkellonajan, voi tosiaan tuon ilmaisen astrologisen kartan tehdä täällä syöttämällä infot vaan kenttiin: http://www.astro.fi/astrologinen_kartta
Jos täällä on boksereiden omistajia liikkeellä, niin täytyy sanoa että boksuista mulle on usein tullut mieleen jousimiehet. Hassuja, kömpelöitä, sydämellisiä elämän klovneja, mutta suututtapa jousimies epäreiluudella tms ja se iskee nuolen kohteeseensa kuin hups vaan. Rähmäkäpälällä.
naurattaa nuo horoskoopit ja kieltämättä nykyisen koirani kaksospiirteen oikukkuus ja äärimmäisyyksiin meno on off tyyppisyys ja äärimmäinen seurankipeys on välillä huvittanut ja välillä ärsyttänyt..tuntui että leijonakoiramme ei virittänyt ihan näin minua kasvattavia fiiliksiä..olen joutunut katsomaan enemmän peiliin tämän kaksosen kanssa kun sillä tuntuu olevan mielipide joka asiasta ja se tekee draamaa joka asiasta.. ;)
leijonakoiramme teki tasan sen minkä aatteli mutta ei vaatinut niin paljon huomiota oli varmaan sen verran itseriittoinen mutta loukkaannuttuaan kyllä teki asiansa selväksi ;)
yksi hauska leijonamainen tarina tuli mieleeni kun tulin väsyneenä kaupasta ja otuksemme tuli verkkaiseen tahtiin ja kun kyllästyin oottamaan niin nappasin oven sen nenän edestä kiinni ja laskin viiteen ja avasin oven niin kävi suoraan "kimppuuni"..seuraavalla kerralla kun tein saman niin tuumasi selvästi ilmeellään vain vanha tyhmä vitsi -väistä niin pääsen sisään...ja se kipitti ohitseni rinta rottingilla kopean sorttisesti. ;)
ai niin en loukkaantunut skorpparikommenteista hauska lukea kommenttisi..olen itse skorppari ja nouseva oinas..kieltämättä en usko sillain horoskooppeihin mutta taitaa yksi kaksonen riittää opettajaksi minun henkiselle kasvulleni vaikka sen kanssa ei kyllä tylsistymään pääse ;))
Sulla voi olla kartalla jotain muuta merkkiä ja yhdistelmiä niin, että oletkin ihan jees. :D Tuosta linkistä voi huvikseen tehdä myös oman astr.karttansa, sulla voi olla ihanan avaramielistä kalaa ja vesimiestä vaikka merkuriuksessa ja jousimies vaikka venuksessa. Entäs kuumerkkisi? Kaloja epäilen.
Selkeästi et ole ylipäätään "hirveä" skorppari.
ollaan saksarin kanssa skorppareita.
juu olen tosiaan skorppari ja miellänkin itseni sellaiseksi..oinas lienee nostavan
kapinahenkeäni myös..:)
itse olen tuntenut kolme skorpparia ja kaksi edesmennyttä yksi hyvin viehättävä, näyttävä joka ei pahaa sanonut koskaan kenestäkään ja oli oman tien kulkija, yksi rempseä, ja yksi hengenheimolainen..kaikista huvittavinta että tapasin barcelonan eläintarhassa gorillan ja se oli syntynyt aivan samaan aikaan kuin minä ja oli harvinainen albiinogorilla hyvin laiska ja itsetietoinen sellainen..mutta olin hyvin otettu tuosta tuttavuudesta. ;))
Luulenpa että kehittynyt skorppari hyvässä on ihan hyvä ja mielenkiintoinen oman tien kulkija ja pahassa huonolla itsetunnolla varustettuna tosi pirullinen yhteen tälläiseenkin tyyppiin(työpaikkakiusaaja) olen törmännyt ja huh huh olikin melkoinen esittäjä ja kiero kuin korkkiruuvi.
itselläni vaikeuksia on tuottanut eniten kuitenkin kalat joita on lähipiirissä yliherkkyys ja ääretön pikkutarkkuus ja ympäristöstä vikojen hakeminen jos jokin ei onnistu..itsestään ei voi niitä hakea... saa joskus kierroksille itse sanon suoraan ja selvitän asiat kun nämä mököttää ja saattaa puukotta selkään siitä ja siitä..hermoja vaativia ..toivon mukaan tämä ei loukannut ketään siis pidän heistä toki mutta vaativia. :)
Kaksosen draaman haku ja yliteatraalisuus on piirre joka arkena voi olla työläs..
näin sitä mentiin ihmismaailmaan eläinmaailmasta..ja tasapuolisuuden nimeksi sanon omat huonot piirteet..pakkomielteinen levyjen tarkistaminen, sammakoita suusta, toisaikainen välillä erakko pohdiskelija ja välillä koko huomion ottava röyhkeä itsetuntoinen egoilija, kriitikko, kapinallinen ja valistaja..taitaa tulla listasta liian pitkä joten jätetään tähän ;))
leijonasta vieläniin poikani oli viiden kun tälläsi itsensä nätiksi koiranäyttelyyn tukka geelillä tarkasti kammaten ja koru paidan päälle..ei ole niinkuin veljensä vaaka joka saattoi laittaa housujen alle uimahousut ja verkkaritkin väärinpäin. :)
Hyvin tiivistetty skorpparista. Korkkiruuveja täälläkin tiedetty pari, aivan epäluotettavia mulkvisteja ja ala-arvoisia, mutta pari ok skopua tunnettu myös. Itsetunto vaikuttanee asiaan kuten laitoitkin.
Leijonat jaksaa naurattaa (mutta pitää tosiaan nauraa ihan vaan hihansuuhun etteivät huomaa, kun mahtipontisuutensa niin totista) ja poikasi on jo lupaavalla alulla pieneksi aurinkokuninkaaksi, selkeästi. :) Ja nimenomaan Aurinkokuninkaaksi jos on vahvasti leijonamainen, mikä tarkoittaa että leijona haluaa auringon paistavan elämässä ja ei hyväksy synkistelyitä, jos hän voisi hän muuttaisi Suomen kaltaisen maan oitis Rion karnevaaleiksi jne.
Yllättäin multa löytyy leijona kartalta, vaikka olenkin aika hissukka (tai sitten en, mahdoton sanoa kartan yhtymien takia), Mars on leijonassa jetsulleen, tosin ei niin superenergisenä koska on vetäytyvänä planeettana, mutta joka tapauksessa. Mutta varmaan aika pikkuinen vaikutus tuolla yhdellä planeetalla leijonan merkissä.
Kaloja olen aina pitänyt symppiksinä, pari ystävää ollut kaloja. Näillä tosin sitten semmoista että eivät jaksa keskustella kovin hankalista asioista, mieluiten uiskentelevat kaikkien kanssa kivasti ja pitävät viinaksista, hauskanpidosta ja laiskottelusta. Hyviä tyyppejä yleensä, tunnuspiirteenä samea/utuinen katse, melkein kuin merestä olisvat just tulleetkin loikoomasta. Mutta jotkut piirteet voivat sitten ärsyttää joo, ainainen uiskentelu päätösten kanssa. Liplati laineilla vain, hehhe.
Kaksoset ovat jänniä, hyvä ystävä ollut/on kaksonen, muut tietämäni kaksoset olleet epäluotettavia ja aika taktikoivia jotenkin. Nopea ajatuksenjuoksu näillä, kärsimättömiä myös, mutta ideoiden kanssa loistoja.
Vaaoista en ole koskaan tajunnut mitään. Oikein olen huomannut kuinka kemiat eivät vain natsaa vaakojen kanssa yleensä, se on semmoista samanaikaista ja molemminpuolista fiilistä siitä, että kumpikaan ei oikein tajua toista. Vaikea käsittää vaa'an niin seesteisen ja diplomaattisen oloista olemusta, hymyilevät mutta samalla tuntuu että miettivät vallan muuta. Nääs tällainen spontaani jousimies (kartalla eniten tätä) ei pääse samoille aallonpituuksille liian seesteisen vaakulan kanssa. (joo tiedetään että vaaka vain kuulemma olemukselta ja esiintymiseltään seesteisyyteen pyrkivä, mutta pinnan alla viriää vaikka mitä punnitusjuitsuja)
Mä olen siis aurinkomerkiltä Kauris, nousumerkiltä Rapu. Jousimies on kuitenkin niin vahvasti muissa planeetoissa pöllöilemässä että on kaiken kaikkiaan aika lailla mukana.. Tässä on se hauskuus, että kaurishan on looginen ja järkevä, tiileskiven kova, niin sitten nousumerkiksi sattuu osumaan juuri kauriin vastamerkki eli tunteikas, epäkäytännöllinen hyvin herkkä rapu joka on tunnettu kuunaurustaan, mitä ikinä sitten tarkoittaakaan. Sinne sitten sekaan jousimies seikkailemaan ja leijona tekemään moonwolkia marsiin, niin ei hyvää päivää.
Unohdin vielä kuumerkkinä olevan harkitsevan lempeän härän vastakohtaisuuden lapsenomaiselle jousimiehelle, joka tekee mitä lystää.
Luin että sulla oinas nousevana. Väkevää merkkiä sulla, katso jo ihmeessä mikä on kuumerkkisi, voisi toisaalta olla jousimieskin! Huomaan leikkisyyttä teissä. :D
do diin tarkistin sitten tuon kuun tilanteen ja olit oikeassa kalat se olikin..voi p*** ja niinkuin mä niitä haukuin ;))
sekös se sitten tekköö minusta oikukkaan ja päätämättömän herkistelijän toisinaan ;)..luulen että minun mustan huumorin tajuni tai muiden lämmin kiusoittelu tulee skorppari puolelta..tai sitten minulla tosiaan on vaaka nouseva merkki ihan varma kun en ole olenko syntynyt aamuyöstä vai iltapäivästä..mutta kuu on kuitenkin sama oli niin tai näin..
taidat ollakin melkoinen haka näissä horoskoopeissa :)
mutta skorpparina voin sanoa että yleensä skorpparit ei ole pahoja joskus päästää sammakoita mutta kun tutustuu sitkeesti huomaa ettei kaikkea tarvi ottaa vakavasti.. lojaaleja ovat ja uskaltaa laittaa itsensä peliin asian tai henkilön puolesta :)
Aivan alkuun tiedotus: joku on mennyt rekisteröimään koirakuisk.-nimimerkkini, joten en voi enää kirjoittaa sillä ja kuka sillä rekisteröityneenä esiintyy, EI siis ole minä.
Siksi käytän nyt nimimerkkiä "koirakuiskuri", josta tuo "koirakuisk." oli alkujaan lyhenne.
Hauska kuitenkin kuulla, että toi KuuKalat meni nappiin. :) En ole ekspertti astrologiassa, mutta juurikin se skorpioniystäväni, jola vielä noususkorpionikin, perehdytti näihin mystisiin ja hiukka viihtellisiin astrojuttuihin. Vähän semmoista ystävien välistä ajanvietejuttua, ainahan sitä juttua jostain löytyy. Ja tässä muuten hyvää puolta skorppareista - he voivat keskustella mistä vain, ovat kiinnostuneita mystisistä ja rankemmista jutuistakin, eivät kavahda aiheita. Siksi ok monitahoisten (eli ei niiden heikkoitsetuntoisten/ liian yksitotisten/liian pinnallisten) skopujen kanssa keskustelu on antoisaa ja rikasta, heidän kanssaan voi mennä sinne minne "no man has ever gone". :D
Erilaista kuin vaakojen kanssa keskustelu, tuntuu että heillä on hillitysti jokin rajoittava sisäinen "tyylitietous", jolloin esim. muiden rempseä keskustelu "aiheista joita tulisi välttää" seksi, uskonto ja politiikka saavat heidät hieman vaivaantuneiksi (edelleen hymyävät) ja on kuin heidän ilmeensä tuntuisi sisältävän hymyntakaisen punnitustyyppisen "Hmm..."- mietinnän. Vaa'at eivät juuri intoudu liian pirskahtelvista ajatuksista, etäännyttää heitä..., luultavasti koska hakevat harmoniaa ympäriltä. Vaaoissa on silti aina jotain viehättävää ja usein heidän naurunsa on tavattoman viehkeää, jopa sensuellia. Mutta vaaka vain ei usein purskahda kunnon kihertäviin nauruihin, mutta jos tämän saa onnistumaan, naurua on sulo kuunnella.
(Toisin kuin varmaan ravun kuunaurua, jota on vain kuvattu "eriskummalliseksi" ja "muistettavaksi." :D)
Tuo mitä laitoit ok skorppareiden luotettavuudesta, niin varmasti voi noin olla - ainakin juuri tämä hyvä ystäväni skorppari-noususkorppari (ja kartallansa oli vielä lisää skorpparia, paljon skropparia) on sellainen. Hänellä on vahva itsetunto ja rauhallisen vahva energia, oikein ihana. Pari kertaa ollut pientä kismaa, esim. kerran sanoi kampaamoreissun jälkeen mulle että näytin avaruusolennolta ja ikääntyneeltä, aluksi loukkaannuin mutta tulimme samaan tulokseen, että ihan paskalta näytti ja leikkasin sitten tukan itse "paremmaksi"/pahemmaksi. :D
Sanoin kyllä myös hänelle, että hei radikaalin kampaamoreissun jälkeen kun nainen on vielä herkkänä uudesta tukasta ja epävarmana jne, kannattaa miettiä miten asian ilmaisee. Kun hän oli sanonut "sinä...." eikä oikeudenmukaisemmin "sinun Tukkasi...", tällähän on eroa... "Sinä näytät joltain..." taikka "Sinun uusi tukkamallisi näyttää joltain."
Tästä päästään edellä esitettyyn kauriin perusteellisuuteen. Kauris on vahva merkki kuten skorpioni, mutta kauris miettii mitä sanoo (yleensä) ja kauriilla on melkein kuin sisäänrakenettu tolkku moraalista ja muusta. Tätä on kuvattu sananparrella siitä, miten kauris voi olla vaikka syntynyt tynnyriin ja tynnyrissä elänyt, mutta hän menee silti vaikka Grace Kellystä. No, itsellänihän oli tosiaan sitä jousimiestä paljon... ja kauriille päinvastaisena piirteenä jousimies spontaanisti sanoo niin ja näin että nimenomaan kuuluu gracekellyt kämmäävään kategoriaan. Vähän kuin Alaston ase-filmien Frank Drebin - jotenkin se hummerin leikkaaminen juhlapöydässä vaan johtaa siihen, että kopakka oliivipallo pomppaa hummerin sisälmyksistä vastapäätä istuvan silmään tms.
Paluu luotettavuuteen. Kauriista saa kanssa todella hyvän luottoihmisen, kauriilla tämä voi perustua myös siihen ironiseen juttuun, että kauriille tietyt periaatteet ovat kunnioitettavia - kauriille tärkeää on ylitsemuun olla fiksua jopa siihen pisteeseen asti, että hän antaa (näin etenkin kaurismiesten kohdalla) itsestään mahdollisimman järkevän ja samalla usein tylsän kuvan. En itsekään jaksa kaurismiehiä, ilme on heillä sellainen kuin olisivat jatkuvasti töissä ja heitä painaisi elämän synkkyys, heillä myös vaikeuksia irrotella.
Kauriithan ovat eläinradan pessimistejä, he varautuvat pahimpaan ja he osaavat nähdä asiat eri vaihtoehtojen kautta, mutta ajattelavt siltikin pahimman varalta ja stressaavat, synkistelevät. Kauriin musta huumori on tällöin hillitöntä. Ja kun kauris on syvissä mietteissä, hän ei jaa niitä, vaan tarvitsee omaa rauhaa, jonne vetäytyy käymään läpi vielä kaikki pahimmat ja negatiivisimmat asiat ja miten hän niiden kanssa selviytyy.
Tässä yksi syy miksi kaurista pidetään myös eläinradan selviytyjänä, toinen on sinnikkyys ja piinallinen kärsivällisyys, jolla kauris etenee kunnes asia on saavutettuna.
Kaikki muut eläinradat merkit ovat tässä vaiheessa jo eläkkeellä, mutta kaurista vaivaa vielä se yksi juttu, tässä myös negatiivinen seikka: kauriin on vaikeaa olla tyytyväinen. Jousimieshän taas ryöpsähtelee sinne ja tänne, iloitsee ja suruitsee juuri silloin kun näin on. Rapu vetäytyy kuoreensa ja steppailee sivuun, taakse ja kaikkialle muualle kuin eteen. Skorpioni rynnii etiäpäin, kalat eivät pyri etiäpäin vaan haluavat völjyä vedessä.., härkä kävelee tasaisesti ja varmasti, oinasi kuopii maata ja puskee sitten innolla tulemaan, leijona virittää ensin juhlaparaatin.
Pakko lisätä kaiken loppuun vielä se, että henkilön aurinkomerkki ei kerro kaikkea siis ja astrologiselta kantilta katsoen tarvii tietää hänen astrologinen karttansa. Esimerkiksi ihminen joka aurinkomerkiltään vaikka leijona, mutta ei koe itseään ollenkaan leijonamaiseksi, saattaa omata kartalta eniten vaikka kaurista merkkinä ja silloin tämän ihmisen "johtomerkki" on kauris, hän on vaatimattomampi ja synkistelevämpi kuin paraatikuntoinen jellona. Näin mullakin, aurinkomerkki on kauris, mutta johtomerkkinä jousimies.
Nämä vain astrologiselta kantilta. Ei näihin nyt satavarmasti ole tietty uskominen, mutta hauskana juttuna jne.
Koiramaisista horoskoopeista vielä hulvaton huomio: satuin tosiaan tekemään astron sivuilla olevan ilmaiskartan koiralleni ja huomasin sieltä vielä, että sillä on (voi ei) skopuli merkuriuksessa. Tämä EI ole hyvä, tarkoittaa räyhää, rivoutta, loukkaamista. Ja kas vaan, kun ukolla onkin sellainen tapa, että se menee ja ottaa ihmisen säärestä hajun ja usein räkäisee päälle ja tuhahtaa päätä sivulle rajusti heittäen. Koiraihmisystäväni sanoikin jo aiemmin, että "koirasi kiroilee" tuolla tapaa. Onneksi ei saada suomennosta ukon pärskimisistä. :D
kieltämättä hauska kampaamotarina..ja varsinkin toinen skorpparituttuni on juuri tuollainen harmiton möläyttäjä..minäkin olen sellainen hivenen lievempi tapaus..sillä toisinaan komennan itseäni nyt tarkkana katso mitä puhut ja pidä nyt suusi kiinni ..et avaa et avaa do diin menit sitten päästämään sammakon..milläs meinaat nyt korjata tämän lipsahduksen ;))
ja skorpparina kieltämättä tongin juuri ne asiat mitä ei ääneen sanota..eli rakastan pohtimisia jos se koskee syntejä syviä, ihmisten raadollisuutta etc..mutta arki ja muiden ihmisten juoruilut ei kiinnosta tippaakaan se sanoi niin ja tuo sanoi noin ellei se aihe kiinnosta eli on syvempi juttu..
Ja myönnän pikkupiru tulee esiin joskus ja haluan herättää ihmisiä joskus näkemään asian laajemmin tai niin ainakin kuvittelen ;)
hauskaa ajanvietettähän tää ..ja joskus on hauskaa omille nurinkurisuuksille ja toivoa hieman enemmän ymmärrystä ihmisiltä jos tulee väärinkäsityksiä että selvitettäisiin ne..maailma ei olisi niin vakava paikka jos huumorin päästää kukkimaan siellä missä horsmakaan ei kasva..;)
hmmm olisikohan minun parjatussa rakkaassa kalassani kaurista..tuntui osuvan sitkeä kärsivällnen puurtaminen piirreanalyysisi..täytyykin tutkia. :)
:)
No hei, mä olen aina ajatellut olevani hyvin hienotunteinen (monet kauriit osaavat olla, mutta tässä tekijyyttä myös heidän eritt.hyvällä itsehillinnällä, josta on heille oikeastaan jo haitaksi, koska pidättävät asioita sisällä ja heissä kuitenkin on usein särmää, niin antavat vaikutelman "viileästä" jopa kylmästä kauriista) mutta jos jousimiesvaikutteen kautta asiaa ajattelee niin tunnettu "totuus" (:D) on se, että jousimiehet aina kuvittelevat olevansa hirveän hienotunteisiä eivätkä huomaa kaikkia kämmejään välttämättä.
Tästä tulee mieleen hupaisa koiraihmisystävyysesimerkki: joitain vuosia sitten tutustuin yhteen koiraihmiseen, josta tuli ystävä, no, ensitapaamisella koirien kanssa kun juteltiin jotain koirien luonteista, aloin innokkaasti kertoa kuinka koirani on meksikolainen ja latinojen tapaan kuumaverinen ja vielä skorppari, niin hulluutta on varmaan persoonassa. Siihenhän hän sitten iloisesti sanomaan, että joo, hänen miehensä on juurikin latino ja vielä skorpioni... Naurettiin kyllä tuota.
Se jellonamies muuten aikoinaan sanoi hyvän opin ääneen näin: Aina kun on ryhmässä ihmisiä, väistämättä loukkaa jotakuta. Lisäisin tohon vielä jatkon: ellei puhu kuin poliitikko.
Kauriiden "viileydestä" vielä (ja tämä on päinvastaista ravun tunteikkuudelle) vitsi: lapsena multa varastettiin pyörä myöhään illalla kaupungin keskustasta (olin ollut katsomassa elokuvaa). Vähän järkkynä tästä ja pelokkaana soitin kotiin, niin mitäs kauris isä sanoo ensimmäiseksi... että oliko pyörä lukittuna ja miten vakuutus menee. Varmaan kaurismaisen loogiseen tyyliin järkeili, että turhaakos tässä kysellä tytön vointeja, kun kerran pystyy soittamaan kotiin, niin kunnossa on. :D
Jousimiesmäisen tyyliin olin ollut myöhässä (jousimies on aina myöhässä, kauris taas ei) elokuvasta ja kun en saanut pyörää lukkoon kenkkuilevan lukon kanssa pikaisesti, jätin sen lukitsematta ja juoksin pää kolmantena jalkana teatteriin, jossa kaveri jo olikin. Satikutia tuli tästä ettei pyörä ollut lukittuna, sain kuulla varmaan miljoona kertaa siitä, kuinka kaikki normaalit ihmiset lukitsevat pyöränsä. Kauriin rautaiseen maailmaan tämmöinen on melko käsittämätöntä, hehhe.
Mä tykkään myös jutella monitahoisemmista asioista. Leijonan kanssa ei muuten kannata alkaa monitahoisia keskusteluja virittelemään tai ainakaan sellaisia, joissa ei olla niin happyhappyjoylla. Kerran koetin tämmöistä sen jellonamiehen kanssa ja ilmeeni oli synkkää, taisin sanoa että masentaa välillä jotkin maailman jutut yms. Siihenhän jellonamies näin: "Minulle paistaa aina aurinko!" Taas onnistui naurattamaan, vaikkakin edelleen tahattomasti. :D
Selvityksistä. Joo, selvitykset ovat asiaa ok ihmisten kanssa, mutta mulkvistien kanssa eivät, luottopohja puuttuu ja joskus on niinkin, että sielunopin kannalta hyväksi, ettei kaikkeen riitä anteeksivanteeksit, vaikka aidot semmoiset ovat ok:ita mikäli käsitetty asiat. Jousimiehellekin oppia siinä, että kaikkien kanssa ei tarvitse olla iloa, lempeä sun muuta ihanasti antavana, vaan jousimies näkee että paremmin sopii sananparsi "älä yliarvioi ihmisiä" kohdalle kuin "älä aliarvioi ihmisiä", etenkin kun jouskareilla taipumusta itsensä aliarvioimiseen. Seura valitaan, luottamus ansaitaan jne.
Sielunoppeja.
Jo on pakko olla...:D Sun miehellä voi olla esim. nousevana merkkinä kauris, tämä vaikuttaisi paljonkin.
Jos katselet karttoja, niin kantsii katsoa mitä merkkiä on eniten kartalta. Ihan vain laskee, mikä merkki on mainittu eniten planeetoissa. Jos jokin merkki puuttuu tyystin kartalta, sen väitetään kertovan siitä, että on vähemmän ymmärrystä jotakuta merkkiä kohden, esimerkiksi. Itselläni esim.vaakaa ei tainnut olla missään, ellei sitten jossain south node-kohdassa. Ja myös jotain elementtiä (tuli, maa, ilma, vesi) paljon ja jotain elementtiä vähän, kertoo taas mitä elementtiä käsittää parhaiten ja millaisessa elementissä on kotonaan.
Mtv3. astron sivulta saa tehtyä myös ilmaisen kartan ja siinäkin tulee näkyviin kaikki ritirimpsut.
Rakkausjutuissa Venuksen sijainti kiintoisa. Jos Venus on Jousimiehessä, on leikkisä ja jopa hupakko, ei halua tylsistyä. Jos Venus on skorpparissa, on aika omistushaluinen jne.
Koirallani Venus on neitsyessä, onneksi. Sillä kun sillä jo oli merkurius skopussa ja se tekee viestintään hirveyksiä (räkii ihmisten pääälle joistain saamistaan hajuista...:D), niin tämä on hyvä ja voi selittää sen herrasmieskäytöksiä tyttökoiria kohden. ;-)
totta puhut noista selvityksistä..turha haaskata hauleja harakoille eli olen oppinut ainakin hieman hyväksymään etten ihan kaikista pidä(hyvin harvoista tosin jos arvomaailma on aivan erilainen kuin itsellä ja olen lempeä pohjimmiltani eli annan nopeasti anteeksi jos oikeasti toinen haluaa..tosin minua harmittaa suunnattomasti etten tule ihan kaikkien kanssa toimeen)kuitenkin toimeen pyrin tulemaan ja mulkvisteista sanoit hyvin että luottamus puuttuu ja toisen arvostus..näiden kanssa kai tarttee hyväksyä ettei tule toimeen??
esim tämä kiero skorppari niin en edes yrittänyt selvittää miksi hankaloitti asemaani koko ajan koska oli niin ylimielinen ja olisi ollut turhaa energian haaskausta..aattelin ettei tuo ongelma ole minun vaan hänen niin miksi tuhlaisin energiaani ja kun sitten mielessäni selvittelin ja ystävänikin kanssa ystäväni sanoin että onpa tolloa ..eli ihme kyllä pystyin menemään asian ylitse..tuo selkeä toteamus auttoi ;). Joskus sitä vain syyllistää itseänsä vaikkei syytä ole ja toisinaan käy varmasti päinvastoinkin :)..kaipa tuo positiivisuus ei tarkoita että kaikkea tarvii hyväksyä..
meikäläisen sielun rievulla lienee vielä paljon opittavaa :)
Jep, samoilla linjoilla. Mullakin on ollut taipumusta ajatteluun, että kaikki voidaan selvittää, mutta on tullut opittua, että ok selvitykset ovat ok ihmisten kanssa ok, korkkiruuveille/sekoille/tajuamattomille on turhaa selvitystä, aivan hulluutta. Eikä edes ns. ansaittua sellaista, jos on kyse anteeksiantamattomista asioista.
Kyllä mäkin olen hirmu lempeä pohjimmiltani ja olen aiemmin ajatellut, että asian kuin asian voi periaatteessa antaa anteeksi, mutta totuus on, että on *sellaisia asioita joita ei voi aidosti antaa anteeksi, voi arvostaa anteeksia, mutta ei antaa anteeksi tai ainakaan sillä hetkellä ja tämä on aitoa. Ja tiettyjä asioita ei saa takaisin, sanoisin esimerkkinä luoton, jos se on mennyt *eritt.tärkeän asioiden kanssa jotka sydäntä lähellä, se on mennyt.
Mä kanssa kun juttelin yhden fiksun ystävän kanssa, jolla maalaisjärkeä oikein, noista omista korkkiruuvikokemuksista, niin tämä sanoi että sairasta.
Juu, positiivisuus ei tarkoita että kaikkkea pitäisi hyväksyä. Eikä kiltteys yksiulotteista kuvaa (jonka asian tajuaminen erityisen hankalaa miehillä) ihmisestä - moniluotteinen ihminen ei kategorisoidu. Kiltteys ei sulje pois temperamenttia eikä vahvuutta, se minkä kiltteys sulkee pois, on sairaalloinen ilkeys.
Mutta vaikka näkisi ns. inhottavimman ihmisen/korkkiruuvin/vihamiehen pulassa, sanotaan palavassa autossa vaikkapa, niin pelastaisin. Jos olisin itse palavassa autossa, en antaisi vihamiehen pelastaa vaan vaikka purisin auton ikkunan säpäleiksi ja niin tieni ulos autosta. :D
Oletko muuten katsonut Lisa Williamsin ohjelmaa Tv5:lta? Siinä vasta mysteeristä... Lisa on ihanan oloinen persoona ja tukkansakin on kuin salaman jäljiltä..
Ai joo, kysyit että tartteeko hyväksyä vaan, ettei tule toimeen kaikkien kanssa. Kyllä olen tullut siihen tulokseen, että näin on. Koska miksi edes tulla toimeen sellaisten kanssa, jotka eivät ansaitse seuraasi? Tarkoitan, että jos ovat olleet tarkoituksella ilkeitä ja sellaisia että sulta mennyt maku..., niin ei. Sussa on kyllä jotain jännää, vaatimattoman suloista piirrettä (ei tyypillistä skopuille, mutta kuukalat on aika sulo..), silloin usein käy niin ja etenkin kaloilla ja ravuilla (mulla myös tätä... nousumerkki rapu) että ihmiset koettavat käyttää hyväksi eivätkä nämä merkit arvosta itseään heti tarpeeksi, että tajuaisivat pysyä erossa tuosta "kaikkien kanssa toimeen tulemisista" sen jälkeen kun ovat huomanneet, että vastapuoli on seuraansa ansaitsematon. Nyt joku voi sanoa, että eikö tuo ole ylimielistä ajattelua, että ansaita jne. Mutta ei ole ja syy sille on tässä: kukin ihminen tekee valintoja, jos toinen ihminen on valinnut olla sinua kohtaan halveksivaa/ilkeää/idioottia, se on hänen valintansa eikä ansaitse yliymmärtämisä joihin kalat ja ravut usein sortuvat. Todellinen itsensä arvostaminen on sitä, että tekee tässä valinnat - jos toinen on siis sellainen mulkvisti, pysyy erossa tästä, seura valitaan ja ansaitaan, kuten luottamus.
Ja etenkin näin silloin (pätee myös anteeksiantoihin), kun/jos on jo aiemmin yrittänyt selvittelyitä, mutta on saanut peetä niskaan - jos mahdollisuudet on annettu, ne on annettu. On tosiaan sielunopille hyväksi, että mahdollisuuksia ei anneta yhä uudestaan eikä anteeksivanteeksi sovi joka väliin, mulkvistit harvemmin muuttuvat - sopimisen jälkeen on uusi vit*ilutanner valmiina jo sitten, selkäänpuukottaminen kuuluu mulkvistin repertuaariin ja jos tästä on jo aiempaa esimakua, ei kannata mennä samaan halpaan enää. Sielunoppi mulkvistille on siinä, että yleensä tällaiset ihmiset haluavat pitää vi*uilun kohteensa kuin puppet master puppetinsa, he kiertävät ja kaartavat huumoreista, toisen hulluuksista (kun kohde satuttuu, hullu satuttuu) eivätkä mene itseensä, osaavat olla uskomattomia. Ja jos sama käännetään niin päin, että heille sanotaan ja heitä kohdeltaisiin siten, miten he ovat kohdelleet joitain ihmisiä, he hermostuvat eivätkä kestä. Huumorikortin ja hulluuskortin käyttö on oiva jippo, jonka varjolla sitä voi koettaa pettää itseään ja jatkaa.
Niiden ihmisten kanssa kun tulee oikein hyvin juttuun, jotka ovat luottamuksen arvoisia, niin se riittää. Muuten saattaa tulla hirvittävää pettymystä, jos tulee kaikkien kanssa toimeen ja kaikkia auttaa ja sydäntä jakaa, sitten tosi paikan tullen sama porukka ei auta sinua ja menee massana ihan vaikka Hitlerin mukaan. Totuus on, että suurin osa ihmisistä ei ole kovin älykkäitä, he menevät massana ja vielä enemmän, heillä ei ole selkärankaa.
Siksi kannattaa tehdä itselleen palvelus ja arvostaa itseään. Yksinäinen cowboy voi pelastaa vaikka koko kylän, missä taas kylällinen ihmisiä ei osaa muuta kuin olla lampaita.
Hyvät ystävät jees, vähintään siedttävä toimeentulo muiden ok ihmisten jees, ei-ansaitsevien kanssa ei välejä. Lyhennetysti.
kieltämättä totta puhut..minulla on taipumus varsinkin ystäväpiiriini tulleilta sietää joskus liikaa ja olen pariin otteeseen saanut tuntea ettei lojaalius ja auttamishalu toteudukaan aina vastapuolisena..
pahin tälläinen oli että autoin ystävääni hänen erossa päivät pitkät kuunnellen/tukien ja kun läheiseni kuoli niin myötätuntoa tilanteelleni ei herunut vaan edelleen vain puhui itsestään ja ainoa kommenti oli että ai sun läheises on kuollut ennen kuin lähti..oli niinkauan tuntenut minut että varmasti tiesi miten paljon tuo kuolema merkitsi minulle..ymmärrän että kuoleman kohtaaminen ja siitä puhuminen voi olla vaikeaa mutta ei silloin kyllä pidä tilittää omia vaikeuksia joita en todellakaan suruni keskellä olisi jaksanut ..olemme nykyisin vain tuttuja ja kaikki ok mutta en kyllä häntä enään ystäväkseni päästä ja sen verran opin ettei ihan kaikkia tarvitse auttaa (pyyteettömiä kyllä)ja omakin kantokyky näissä asioissa on tärkeä :(
eli olen samaa mieltä kaikki ei todellakaan ansaitse itsestäänselvänä seuraa, ja jotkut voi todellakin hyväksikäyttää toisia..vaikkei aina haluaisi näin uskoa..sitä vain yrittää kehittyä paremmaksi ja joutuu joskus koetikiven kanssa törmäämään ja löytää itsestä negatiivisia tunteita.
ja pieni hyvä ystävärinki riittää ja olen samaa mieltä ihmismassassa on paljon lampaita..jotka ei oikeasti laita asioita kritiikin alle silloin kuin pitäisi..joojoomiehet on jotain josta en pidä koska heillä ei ole omia mielipiteitä ja ovat tuuliviireinä koko ajan sinnepäin mistä tuulee erittäin epäluotettavia eivätkä halua ajatella asioita vaan miellyttää mikä koituu tuhoon tuomituksi..ihmisillä on oltava mielipiteet mutta myös hyvä perustelu niiden takana..ja myös ajattelu että on ajanut sivuun asiasta jolloin voi tehdä korjausliikkeen..tälläisten ihmisten kanssa keskustelut on hedelmällisimpiä koska mietitään aihetta eikä väitellä :)
do diin menin hiukan sivuraiteelle..mutta on ollut kiva jutella näistä..:)
Sivuraiteet on usein juuri parhaita...:)
Sori muuten että kirjoitin ylemmissä viesteissä vähän epäselkosti tai siis niin, että joistain lauseista jopa puuttuu sanoja. Mulla usein käy näin, keskityn täysillä ja energiaa menee täysillä, sitten jatkaessani ajatus menee kirjoituksen edellä ja keskittyminen väsähtää. Se on sillein itsellekin ihmeellistä. Mutta varmaan sidoksissa myös siihen, että jos on täydesti mukaan menevää ihmistyyppiä, on sydän ja energia mukana jne.
Tosta mitä kirjoitit, että ystävääsi autoit ja tosi tilanteen tullessa omalle kohdallesi ei vastaavaa sydäntä tullut takaisin. Juuri näin. Sain siusta intuitiota että näin olisi, vahvaa suloista ihmistyyppiä, jos voin sanoa näin. Näistä ei kannata pelästyä näistä mun jutuista, ne voi just ottaa vähän huumorilla, ettei tule mitään ikävää tunnetta. Kyl sä tiiät, skorpionia jos on kartalla, niin skopu ei vähästä säikähdy. Jotenkin teki vain mieli laittaa tämä välispiikki tähän, en haluaisi että pidät mua liian outona.
Jälkimmäinen seikka on estänytkin mua luottamasta aiemmin kunnolla intuitioon ja olemaan vaan mitä nyt on, taustalla kauriin tarve mennä aina "järkevästä". :D
Ei voi muuta sanoa meidänlaisille kuules (viittaan juuri tuohon kalat/rapujuttuun yllä), että intuitioon kannattaa luottaa, sillä voi välttää noita hyväksikäyttöasioita. Skopuilla usein on intuitiota (riippuu kyllä kartasta yms, olen tiennyt yhdenkin pintapuolisen naisskopun jolla tätä ei ollut/ole), joten sitä kuunnellen ja kuiteskin kuukalojen suloisuutta unohtamati omanlaisella tatsilla tulee ok tunnetta, luulisin.
Kirjoitit hyvin siitä, miten luotettavat ok skoput ovat lojaaleja ja menevät ystävänsä tai taistelemansa asian puolesta täysillä.
Pahinta onkin silloin, jos skopu valitsee väärän ystävän, niin sanotusti, jonka puolesta haluaa tuhota sen, joka oikeasti olisi ystävän arvoinen, näin käynyt miesskopun valitessa täysin väärän, sairaan ilkeän korkkiruuvinaisen aidosti oikealla asialla ja tunteella olleen sijasta. Intuitiota pitäisi kuunnella, mutta kaikilla sitä ei ole vahvana, tai ainakaan harvinaisena sellaisena.
Tässä itse juuri aliarvioin omaa intuitiota ja yliarvioin joidenkin muiden. Ihmiset eivät ole samanlaisia, tosilla on muita erityispiirteitä kuin itsellä jne ja jollei kaikelle tunnulle vain löydy vastaavuksia, sitä kannattaa arvostaa, erityispiirre. Ihmisillä on eri taipumuksia ja eri intuition syvyyksiä yms. Kaikillahan intuitio on, eläimillä samaten, mutta monet ihmiset tukahduttavat (ei kyllä skoput useinkaan) sen ja koettavat vaan olla mahd. normaalia/järkevää. Intuitio usein myös tiedostamatonta.
Laitoit myös aiemmin siitä, kuinka skopuna haluat välillä herättää laajempaa tietoisuutta jne (kunnon syväll.skopun piirre :D), niin kannattaakin kun tunnet että sulla on siihen voimaa kuten on. Ymmärrän tätä siinäkin mielessä, että nääs jousimieshän on myös kuuluisa totuuden etsijä ja jos jousimiestä merkuriuksessa (taitaapi olla näin täällä), jousimies voi olla ärsyttäväkin julistavassa tyylissä. Onneksi tiedän tuon planeettakohdan, niin koetan jarruttaa sitä viestinnässä, en haluaisi saattaa meinaan ihmisiä raivon partaalle.
Skopu ja jousimies saattavat myös ajautua sotajalalle, jos heidän näkemyksensä/herättämisensä menevät ristiin. Jos toinen esim. haluaa herättää ihmiset siihen, että kaikki on raadollista ja toinen siihen, että lapsenmielisyys on jees kanssa. Mitä tähän sanoisi hupaisa leijona? "Asia on näin." Leijona ei monitahoisia jaksa vaan asia on juurikin kyllä tai ei, ja sen mukaan mennään eikä jellona keskustele/neuvottele asiasta - hän tietää asian laidan ja se on se että aurinko möllöttää taivaalla ja ohjastaa häntä, muu on löpinää. :D
Miten mulla tulee näitä leijonavitsejä koko ajan mieleen.
Luin aiemmin ettet ole varma syntymäkellonajastasi, jolloin aivan varmaa syntymäkarttaa on hankalampi tehdä. Jos joskus haluat selvittää sen mysteerin (ja skopua vaivaa mysteerit, hehe!) niin synnytyssairaalasta löytyy kellonajat syntymille, ellei sitä ole laitettu johonkin neuvolakorttiin lapsuudessasi. Mullakin olisi ollut niin, että jos olisinkin syntynyt esim. kello 3 aikoihin aamupäivällä enkä iltapäivällä, olisinkin ollut skopu nousevalta merkiltä. Jo olisi kartat menneet uusiksi, kun skopu oliskin ollut nousevana, ties mikä identiteettikriisi olisi tullut käsiin. (vitsi) Nyt skopua vain Uranuksessa ja jossain Vestassa että Pallaksessa.
Tosin en tuohon rapuun ole aina ollut nousumerkkinä tyytyväinen, monasti rapua kuvaillaan kodissa nyhertäjäksi ja keitosten kanssa lämpimästi pyörivänä ja niihin kuun vaihtuessa tunteikkaasti itkevänä hengettärenä. Mielestäni olen hyvä ainoastaan improvisoimaan ruokia, en niinkään tykkää olla jatkuvaa kokkia. Enkä itkeskele ihan mistä sattuu (kuten kyllä eräs rapumies teki).
totta..pyrin itsekin luottamaan intuitioon mitä suuremmassa määrin tai oikeammin luotan enemmän asioissa/päätöksissä tunteeseen kuin järkeen vaikka näytänkin suht järkevältä..hauskaa että koiriin palatakseni ennen aiempi koirani leijona tosin; oli varmaan nouseva jokin muu koska oli hyvä erottamaan myös ihmisten vaikuttimet eli jos se ei pitänyt jostakin minkä ilmoitti minulle niin myöhemmin ilmeni että syytä todellakin oli..
yhtenä näistä kerroista kadulla vastaan tuli tavallinen mies joka kutsui koirani luokseen niin en ole nähnyt sellaista pelkoa (vikinää ja miehestä kauasmenoa)ennen enkä jälkeen tuon tapahtuman..uskoin koiraani ja mentiin nopeasti pois tilanteesta..vieläkin haluaisin tietää mikä se mies oli..ulkoinen habitus ihan ok....kaksoskoirani luottaa puolestaan kaikkiin sumeilematta ja saa aina huomion kerättyä itseensä. tosin jännästi sekin reagoi jos ihminen seisoo paikassa jossa pysäkkiä ei ole (oppinut että ulkona liikutaan ja pysähdytään vain juttusille tai pysäkillä)tai kerran autossa henkilö oli vain istuskelemassa jutellessani toisen koirankuljettajan kanssa jolloin koirani alkoi haukkumaan sitä mitä ei yleensä tee.. :)
juu olet oikeassa vahvat mielipideihmiset voi joutua myös helpolla törmäyskurssille..itse olen oppinut hillitsemään hiukan keskusteluaiheita(ellei pikkupiru ilmaannu taskusta ja halua laittaa hieman ruutia kuivettuneeseen ilmapiiriin mutta silloin aiheet ei herätä minussa voimakkaita ajatuksia syvällä sielussani..enemmän herätysjuhlan meininkiä ;) )eli hillitsen ns arat aiheet joista itselläni on vahva näkemys ja pitkä elämänkokemus ja jos joku sohii näitä aiheita ylimalkaisesti ilman omaa kokemusta/syvempää ymmärrystä niin hermostun helpolla..
eli joudun puremaan hammasta aina en siinä onnistu tosin ja pyrin tiedostamaan asian että ihminen joka ei ole elänyt samaa ei voi ymmärtää sitä kokonaisvaltaisesti ja toisaalta minua on lohduttanut jos ihmisiä on näin paljon niin pakko löytyä toinenkin joka kokee samaa..ajattelee samoin.
Itseni suojelemiseksi karsin joitakin aiheita..
olen aina pitänyt oudoista oman tien kulkijoista..:) ja jotenkin hauska keskustelu ilman että ulkoiset puitteet häiritsee :)
olen kymmenisen vuotta vanhempi kuin nimimerkkini antaa ilmi siinä lienee henkinen ikäni ;)
eli neuvolakorttiin on syntymäaika laitettu ja siitä oli noi neuvolatädit sen havukkaahoina unohtanut eli menee oletukseksi..:(
Mäkin pidän oman tien kulkijoista ja ylipäätään ihmisistä, joilla on sydäntä ja selkärankaa. Älykkyys ja viisaus ovat myös ok, mutta älykkäissä on sitten myös niitä, jotka liiallisesti korostavat älyä ja ovat kylmiä.
Nykyinen maailmanmeno on ottanut luonnontieteen melkein uskonnoksi ja älykkö-wannabeet luulevat, että on sangen älykästä olla sitä mieltä, että tiede pystyy kattamaan kaikki ja että ikään kuin näkyvä maailma olisi kaikki, mitä on. Näiden ihmisten kanssa tulee miltei hermostuttua, heilä kun yleensä on vielä tapana _halveerata_ muunlaisen kuin yksisilmäisen luonnontieteellisen näkemyksen kannattajia. Jos nämä vatipäät miettisivät edes hetken syvällisemmin, heidän pitäisi ihan loogisella tasolla myöntää se tosiasia, että me emme tiedä kaikkea maailmasta, eikä tiede ole kaiken tasalla tosiaankaan.
Mun piti laittaa vielä tuohon sun ystävän puuttuva sydän-tilanteeseen semmoista sen intuition lisäksi, että voi olla just hyvä "herättää" (:D) tuossa tilanteessa se toinen, oli sillä sitten vaikutusta tai ei. Tosin tilanteet usein myös niin hämmästyttäviä (nimenomaan ystävän kohdalla tällainen "ystävän" kylmyys hämmästyttää niin, että on melkein sanaton), että menevät ohitse kun itse on vielä vähän kuin pienessä järkytyksessä ystävän "ystävyydestä". Mutta jos onnistuu siinä samassa tilanteessa tai myöhemmin palata asiaan, voi sanoa herättävästi ja oikeutetusti suuttuneena että "ei tukea tullut, ihmettelen tätä kyllä, aito ystävä on läsnä, niinhän mäkin jelpin sua...".
Mulla on tästä esimerkkiä ja liittyvät siihen vanhaan kunnoon sananparteen (paikkaansa pitävään!) että "Tositilanteessa ystävät nähdään". Ja onhan sitten vielä se jyvät akanoista-sananparsi, mutta joka tapauksessa: sanotaan vaikka näin, että olin ollut kuolemanvakavassa tilanteessa ja tapaus oli kaiken kaikkiaan hyvin rankka (et uskoiskaan), ilman muuta luulin että hyvinä ystävinä pitämäni ihmiset olisivat tukemassa tai edes huolehtimassa kuulumisista.
Aidot hyvät ystävät olivatkin (vain pari), mutta uskomattomasti tuli huomattua että yksi hyvänä ystävänä pitämäni ihminen ei pitänyt tuon tilanteen jälkeen mitään yhteyttä puolee vuoteen (jolloin juuri oli epätiedossa kuolem.vakavat tilat) ja sitten kun sai tietää että olin yhtä uskomattomasti saanut tosi hyvän mahdollisuuden käytännön asioissa (vähän kuin statusta nostavan mukama), niin annas olla kun tuli yhteydenottoa että mennäänkö kahville. Suutuin aika lailla, tuntui kuin tälle olisi ollut sama olinko kuollut vai en, että liian rankkaa, mutta sitten hypätään kelkkaan kun on helppoa. Tajuan kyllä, että hänelle se oli ehkä liian rankkaa olla läsnä silloin, että sinänsä annan anteeksi (ja hän oli kuitenkin mukana asiaan liittyvässä rankassa jutussa tilanteen jälkeen) mutta hyväksi ystävyydeksi en vain aidosti sydämessä voinut enää tätä kokea ja sanoin herättelevästi nämä asiat, mutta sillä ei ollut merkitystä, sanoi että oli ollut elämässä muuta, joten lopetimme ystävyyden.
Vertasin asian laitoja myös siihen, miten itse olisin toiminut jos ystävä olisi kipeimmin tarvinnut tukea ja välittämistä, olisin pitänyt yhteyttä ja varmaan hellinyt toisen kuoliaaksi. :D Ei nyt ihan... mutta nousuravuilla kuuluisa saksiote, myös hellyyksissä.
Toinen hyvä ystävä joka oli myös jättänyt välittämättä kunnolla tuossa jutussa (ja jota tosiaan itse olin kuunnellut, auttanut, asioitaan pohtinut ja tsempannut), selvisi sillä, että oli pitänyt vähäistä yhteyttä ja juteltuamme asiasta, hän oli siinä ja aidosti välitti ja jatkoi jonkinlaista välittämistä.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että oppi jonka tuosta sai, ja joka oli jo aiemmin saatu, on se että yksin saat melkein olla ja vähissä ovat ne, jotka ovat rohkeita. Mutta näinhän se elämässä menee.
Siltikin... vaikka ei itse saisi takaisin sydäntä yms, ei koskaan ole pahaksi, että antaa intuitiivisesti ja sopntaanisti sydäntä sitä tarvitsevalle, olkoonkin että samaan aikaan aistisi että kyseessä on sitä ymmärtämätön ihminen. Pettymyshän se on luonnollisesti, kun asia käännetäänkin toisinpäin, ja toinen ikään kuin "pettää" toisen. Tässä on se hyvä seikka kuitenkin, että huomaa totuudet ihmisestä ja samaan aikaan voi ymmärtää, että toinen on tässä heikompi. Mitäs se Eino Leino sanoi, jotain juuri että Ei ole ihminen pahempi toista (en kyllä menisi vannomaan muuten tämän lauseen nimeen) vaan heikompi.
Silloin saa itselleen takaisin energioita tajuamisesta, että sinä olet se vahvempi, toiselta puuttuu jotain ettei hän pysty/halua/jaksa(tajua olla muuta.
Jos haluat esimerkin sellaisen heikomman, kieron skopunaisen (erotuksena tosiaan ok vahvoista skopuista) ilkeydestä, niin voin kertoa. Muutan tositarinaan pohjaava juttua vain *-merkityssä kohtaa, koska asia edelleen turvallisuutta vaativa) kuvauskoska haluan antaa vain käsityksen siitä, miten sairasta se voi olla: sanotaan vaikka näin, että jos nainen A sanoo naisia ahdistelevalle miehelle että nyt viimeistään loppuu tämä meininki ja hoitoon voi hakeutua, niin nainen B (ilkeä ja jokseenkin myös tyhmä että sadistisesti empaattinen skopunainen; eli ei koskaan auta/tue muita kuin "koviksia", ei oikeaa empatiaa, itseensä keskittyvä ja pornoiluun) hyökkää naisen A:n kimppuun koska hän tukee naisia ahdistelevaa miestä eikä halua että tälle sanottiin nyt "kovasti". Täysin hullua jo tässä vaiheessa, mutta asiaa selittänee myös se, että kun hän ei itse kokenut mitään seksijuttuja ahdistelevina vaan ottaa kaikki kohteliaisuutena haluten olla ns. panopuu, niin ei käsitä mitä seksuaalinen ahdistelu edes on - ei empatiaa.
Ja kaiken lisäksi kun tämä skopunainen oli myös kateellinen naiselle A siitä, että hänen mieskohteensa (vaikka itse oli naimisissa) piti naisesta A jne, niin hyökkäys oli valmis. Sairain twisti tulee tässä: skopunainen B oli saanut tietää samaan aikaan mieskohteeltaan (joka petti naisen A, oli muuten kaksonen, ja jolle nainen A oli uskoutunut hädän hetkellä ja vannottanut tätä olemaan sanomasta mitään asiasta, niin hänpä nimenomaan kertoo skopunaiselle asiasta luullen skopunaisen viimeistään silloin tajuavan lopettaa) että nainen A oli ollut jengin raiskaama ja potkittu ojaan juurikin, niin mitä tekee tämä skopu.
Hän sanoo naisia ahdistelevalle miehelle, jota nainen A on käskenyt voimallisesti lopettaa ahdistelut ja hakeutua hoitoon, ja samlla naiselle A, että hän näkee tämän miehen tunkeutuvan (raiskaavan) tähän naiseen ja kuvailee tätä tapahtumaa sairaasti. Nainen A ei ole koskaan kohdannut yhtä sairasta ihmistä, sen nainen A käsittää. Mutta ei lopu tähän, nimittäin skopunainen huorittelee naista A ja uhkaa väkivallalla, ettei tämä nouse pystyyn hänen käsittelynsä jälkeen. Huomaa sairas ilkeys: otetaan aseet sieltä, missä ne vyön alla ovat, totta kai sairainta on mennä sanomaan esim. tulipalossa vanhempansa menettäneelle ihmiselle, että kas kun näenkin mielessäni miten ruumiinsa paloivat ja liha oli niin hekumallista että aah. Ja asiallinen asia on se, että ahdistelun kohde saa sanoa sanottavansa ja olla olematta jonkun seksikohde (ottaen huomioon että mies oli jo aiemmin tehnyt tätä useammille naisille eikä käytös muuttunut, joten hoidon tarve suotavaa) eikä siinä ole nokan koputtamista sairaasti asioita mieltävillä.
Ravulla on norsun muisti eikä kauris koskaan alistu.
itse arvostan tieteellistä näkökulmaa kriittisyyttä mutta tosiasiahan on että myös tiede muuttuu jatkuvasti kun saamme lisää tietoa joten nämä halveeraavt voi jättää omaan rauhaan koska ovat itse jämähtäneet myös oletuksiin ja teoreettisiin näkökulmiin muttei tieteellisesti todistettaviin faktoihin...tämä on molemminpuolista teoretisointia.
tosiasia on että emme tiedä vielä sielun asioista jms joista ei ole näkyvää niin paljon että voisimme oikeasti sanoa juu tai ei..niin kauan jätän asian avoimeksi kuitenkin olen avoin kaiken suhteen vaikkakin kriittisesti sillä nämä asiat tekee asioista elämästä mielenkiintoisen. Tiede ei pysty vielä vastaamaan tilakäsityksiin(avaruus) tai luomaan elämää tyhjästä. Ja myös alkukantainen vaistonvarainen viestintä on mielenkiintoista jonka pystyy toistamaan muttei selvittämään miten se tapahtuu..mistä ihan mielenkiintoa on aina minulla herättänyt se miten ihminen tietää että sitä tuijotetaan..itse kävelin kotiin pitkän hiekkatien ja tunne oli että joku tuijottaa missään ei näkynyt ketään ja kun pääsin kotiin veli katseli minun tuloani kiikarilla..;) itse kokeillut samaa kerrostalon ikkunasta näkymättömissä ja toimii mikäli ihminen kävelee yksin..tähänkään tiede ei pysty vielä vastaamaan on varmaan eräs suojamekanismimme aikojen alusta.. eli sanoisin sellaiset ihmiset jotka ei myöskään näe tieteen vajavaisuutta ei pystyisi itse olemaan tiedeihmisiä koska ei kyseenalaista..meni taas sivuraiteelle.. :)
tuollaiset vakavat tilanteet tosiaan jakaa akanat pois. :(
toivottavasti asiasi on reilassa nyt..kaikin puolin..
itse olen tosiaan silti huono huolehtija vaikka olen hyvin empaattinen ehkä siksi että olen tottunut itse että ensin selvitän asiat itselle ja sitten vasta puhun muille..en osaa tukeutua toisiin tai hakea apua..eli olen enemmän miesten tyyliin huolehtija olen läsnä kunhan sanoo että nyt tarvitsen apua ja olen hyvä kuuntelija..toki autan tarvittaessa mutta en osaa aina apua tarjota..miten sen sanoisi..hiukan sosiaalisesti kömpelö siinä suhteessa..siskoni puolestaan rapuna on jo ylihuolehtiva..aivan kuten sanoit itsestäsikin.. se on hieno piirre vaikka joskus teen varsinkin sisarelleni että kerron vasta sitten kun asiat reilassa ettei huolestu liikaa :) en ole tottunut että minusta huolehditaan niin paljon olen lapsena joutunut huolehtimaan joten sen peruja eli itse tarvitsen tilaa jos jotain pahaa sattuu ja joskus ehkä annan muillekin liikaa tilaa kun en aina ymmärrä että tarvii minua. Onneksi minun ystäväni on tässä suhteessa samankaltaisia ja tiedän että minulla on ihmisiä jos apua tarvin vaikkei he aina siinä olekaan. :)
yksin me ollaan pohjimmiltaan oli sitten perhettä ystäviä etc..mutta joskus voi kohdata samanhenkisiä ja tuntea hetken kuuluvansa joukkoon :)
hmm täytyi lukea oikein kaksi kertaa ..tälläiset on ikäviä asioita ja harmittaa joskus kun esillä on selkeä tilanne johon pitäisi puuttua niin harvoissa ihmisissä on kanttia puuttua asiaan saati tukea jos joku puuttuu eri asia onko asia sellainen että siihen on puututtava ahdistelu tai työpaikkakiusaaminen etc..on..
itse kyllä puutun asioihin jos näen että tarvetta todellakin on ja kantanut seuraamukset..en voi antaa aina asioiden olla..ja minusta jos jokainen tekisi osuutensa pääsisimme aikas pitkälle :) toki asioiden pitää olla sellaisia että on pakko puuttua..kaikkeen ei pidä missään nimessä.
Hienosti sanottu heti jo toi eka kappale, niin totta.
Arvostan myös tiedettä, sillä on oma paikkansa maailmassa, mutta kuuluttaisin laillasi avoimuuden perään ja sen, että ihminen käsittäisi oman rajallisuutensa kuin myös tieteen rajallisuuden - universumi on paljon laajempi kokonaisuus.
Jatkuvasti ajan saatossa maailmankuva on myös muuttunut ja asiat maailmassa muuttuvat myös tietoisuudemme ulkopuolella, ihminen koettaa keksiä ja todistaa erilaisia kehityskulkuja ja ymmärtää maailmaa mutta nämäkin ovat sen aikaisen tietämyksen mukaisia mallinnuksia ja teorioita.
Hyvin kiinnostavia kysymyksiä esim. oleminen ylipäätään ja mahdolliset ulottuvuudet - eivätkä nämä kysymykset ole huuhaata, vaan onhan näitä käsittääkseni pohtinut jo Einstein vaimonsa (jonka osuutta Einsteinin aivoituksiin pähkäillään) kanssa että vaikka Stephen Hawkings. Jos peruskategorioina on totuttu pitämään aikaa ja avaruutta, niin menevätkö nämä lineaarisen mennyt-nyt-tulevan aika ja paikkakäsityksen mukaan monitahoisemmin ja esim. samanaikaisena virtana taikka syklinä.
Ja olemisen energia kaikessa, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen periaatteessa.
Tavallaan noista ihan tieteellisistä pohdinnoista voidaan johtaa avoimuudet esim. elämien eri vaiheisiin, sielunkiertoihin kenties, ulottuvuuksiin. Mystiikalle jää sijaa. Ja kuten sananparsi (:D) taas sanoo, totuus voi olla tarua ihmeellisempää. Heideggerin mukaan totuus voi ilmetä taiteessa, olemisen oleva avautua siinä ja että oleminen on tapahtumista, edestakaista liikettä kätketyn ja avautuvan suhteen. Vähän kuin universumi raottaisi itseään ja samalla vetäytyisi itseensä.
Heidegger on monimutkainen ajattelija, ja on ollut muitakin arvostettuja ajattelijoita, joiden erilaiset näkemykset avautuvasta maailmasta eivät ole aivan naurettavaa huuhaata. Oikeastaan sama, ovatko "huuhaata" tieteellisten samanaikaisten todisteiden valossa/luonnontieteellisesti, luonnontiede kuitenkin periaatteessa jättää portin avoimeksi spekulaatioille ja kiehtovat ajatuskulut tuovat ainakin rikkautta asian laitoihin jolleivät sitten muuta.
Täytyy sanoa, että vaikka paljon heitin juttua astrologiasta, niin en ole siihen mitenkään täysillä uskova, enemmän ollut joskus ajanvietetyyppinen harraste ja perusteellisena tyyppinä tuli sitten syvennyttyä noihin asioihin jossain määrin. Yhtä hyvin se hyvä ystäväni skopu osasi lukea tarotteja ja kertoili niistäkin, eikä edelleenkään ole mikään viriviritööt ihminen, vahvaa energiaa maanläheisesti ja kiinnostusta mystiikkaan.
Olisi kyllä kiehtovaa, jos voisi nähdä ihmisten/eläinten/asioiden auroja tms. Jotkuthan sanovat näkevänsä näitä ikään kuin energisinä värikenttinä ihmisten ympärillä. Ja on ihmisiä (kuten Lisa Williams, joka ei tod.vaikuta miltään huijarilta) jotka näkevät aikakulumoihin ja omaavat erikoista kykyä tässä.
Ja tuo mitä aiemmin laitoit koirasi intuitiosta, että aisti kenties vääria viboja jstk ihmisistä, niin niinhän se on. Eläinten intuitiosta emme vaan saa kuulla totuuksia kun kommunikaatio puuttuu, että tosiaan miten pitkälle menevää se on ja että itse asiassa mitä kaikkea eläimet "näkevätkään". Olet varmaan kuullut tai kokenut sen kanssa, että joskus koira katsonut huoneessa ilmaa ja seurannut sitä, kuin näkisi siinä jotain mitä me emme näe. Täällä käynyt joskus noin ja vanhempieni luona kissa meni tietyn huoneen seinän kohdalle ja viesti sinne jotain ja pisti hännät sähäkäksi loikaten nopeasti sitten muualle. Perheen kissoilla oli vahvaa vahtiviettiä kodin suhteen..., pihallakin vartioivat kuin koirat. :D
Äh, pitänee jatkaa toiseen viestiin.
Toka kappale kanssa loisto, allekirjoitan!
Ja tuo mitä laitoit siinä, että mistäkönä johtuu että voi kokea kuin "silmät selässään" vaikka ei näe taakse tms. Kallistun tuohon mitä itsekin laitoit, alkukantainen jonkinlainen intuitio.
No asiat ok niin että olen terve ja on perusjutut jees, mutta olosuhteet edelleen rankat, turvattomat. Selviytymistäni pidettiin harvinaisena mutta kun ei se selviytyminen loppunut siihen.
Olen kokenut elämässä jotain vastoinkäymistä, jo ennen tuota..., ei voi muuta sanoa kuin että selvitymishalu on vahva ja jos tähdet ovat kohdillaan (:D) taikka taivaasta katsotaan alas kun hätä on suurin, niin mikä vain voi olla mahdollista. Mutta tämä on niin laaja ja vastauksia kattamattomasti antava aihe, että se saattaa pistää miettimään koko elämän tarkoitukset ja oikeutukset uusiksi. Näinhän on käynyt esim. tsunamin kokeneille ihmisille jotka selvityivät siitä, he kokevat syyllisyyttä niiden puolesta jotka eivät selvinneet. Onko millään merkitystä, onko meillä tehtävää täällä, onko kaikki arpapeliä. Jos toisaalta on kokenut jtk ylimaallista, voi saada edes pienen hippusen kiitollisuutta siitä, että on enemmänkin maailmassa kuin miltä maailma näyttäytyy. Mutta mitä se kaikki tarkoittaa, mitä meille halutaan sanoa, on eri juttu.
Kiehtovaa, moniulotteista, pelottavaakin. Kaikenlaista.
Ihanasti laitettu loppuvirke... Yksin olemme pohjimmiltaan..., mutta joskus voi kohdata samanhenkisiä ja tuntea hetken kuuluvansa joukkoon. ♥