Jos vertaillaan cockerspanielia, walesinspringeriä, ja englanninspringeriä niin mitä eroja niiden väliltä löytyy (jos löytyy) esim. arkuuden, aggressiivisuuden tai kireyden/leppoisuuden suhteen? Entä onko roduilla eroja viestinnän suhteen, esim jos joutuu haastavaan tilanteeseen? Pahat kielet kun väittävät spanieleilla olevan jossain määrin taipumusta arvaamattoman oloiseen aggressiivisuuteen tai puolustusreaktioihin.
Mikä näistä spanieleista tai muista keskikokoisista koiraroduista (vehnäterrieri? keeshond?) pärjäisi parhaiten hieman hälyisessäkin lapsiperheessä, mutta viihtyisi myös yksin kotona päivisin. Mikä olisi turvallisin ja luotettavin?
ps. Clumberi miellyttäisi minua paljonkin, mutta olen rajannut sen nyt harkinnan ulkopuolelle rodun terveystilanteen ja saatavuuden vuoksi.
Mikä näistä spanieleista tai muista keskikokoisista koiraroduista (vehnäterrieri? keeshond?) pärjäisi parhaiten hieman hälyisessäkin lapsiperheessä, mutta viihtyisi myös yksin kotona päivisin. Mikä olisi turvallisin ja luotettavin?
ps. Clumberi miellyttäisi minua paljonkin, mutta olen rajannut sen nyt harkinnan ulkopuolelle rodun terveystilanteen ja saatavuuden vuoksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
cockeri paras jos ei harrasta kovin paljon..cockereilla on todettu tuo sairaus joten linjoissa tarkkana oltava..en tiedä kuinka yleinen tuo syndrooma on, tutn cockerilla lievä sellainen.
walesinspringeri sitten hieman arkuutta/pehmeyttä saattaa ilmetä eli jälleen linjat ja engl. springeri sitten.
vielä on olemassa rauhallinen sussexinspanieli? tuontimahdollisuus on aina mahdollista clumbereissakin jos täältä ei löydy pentua.. clumberin kasvattaja voi varmaan auttaa pennun haussa.. saisi uutta verta clumbereihin..tai sussexeihin,,
Cockerspanielin vähäinen liikunnantarve on vallan väärä käsitys. Koirien liikunnasta on tärkeää huolehtia, erityisesti jos aikoo kasvattajaksi ja saada terveitä, hyväkuntoisia pentuja.
Ja rauhallinen ei tarkoita sitä, etteikö tarvitsisi paljoa liikuntaa. Rauhallisuus on ennemminkin piirre koiran perusluonteelle.
Kaikki nuo aloittajan mainitsemat spanielit ovat melkein kuin samoja rotuja, vain eri kokoisia, paitsi että cockerspanielin turkki on kylläkin niistä vaativahoitoisin.
Itse kasvatin vielä 2000-luvun alkuvuosina cockerspanieleita, ja tiedän kyllä sen, että liikunta on erittäin tärkeää koiran terveyden kannalta. Ja cockerspanieli on muutenkin - vailla yleistä käsitystä - vilkas ja aktiivinen.
Harrastan nykyisen cockerspanielini kanssa agilityä ja se nauttii uimisesta ja kaikesta muusta liikunnasta lähes väsymättä. Cockerspanieli on myös miellyttämisenhaluinen. Samaten englanninspringeri ja walesi tarvitsevat liikuntaa ja aktivointia paljon.
Raivosyndroomaisia cockerspanieleita olen tavannut vain parisen yksilöä, mutta niin monen koiran joukosta, että tuo syndrooma on selvästikin hyvin harvinaista, mutta tietysti mahdollista. Ne tapaamani raivosyndroomaiset cockerspanielit kumminkin lopetettiin melko pian, syndroomien tultua ilmi.
Minulla on ollut kaiken kaikkiaan 4 cockerspanielia, eikä niistä miltään ole virtaa puuttunut.
Mutta cockerspanielin vähäinen aktiivisuus ja liikunnantrve on vakava virhe, johon hyvin moni sortuu. Kaikista tyytyväisin cockerspanieli (kuten kaikki muutkin spanielit) on liikunnallisen ja koiraharrastuksista nauttivan perheen lemmikkinä tai metsästyskoirana.
Kaikki spanielit tulevat hyvin toimeen lasten kanssa, kunhan pennusta asti niihin ovat päässeet totuttelemaan. Mutta on myös muistettava, että nämä spanielit voivat omata myös kohtuullisen temperamentin, joten omistajan on oltava määrätietoinen ja tehtävä koiralle ainakin peruskoulutus. Mutta aggressiivisia mitkään spanielit eivät missään nimessä ole, lukuun ottamatta noita raivosyndroomatapauksia - tai huonoa kohtelua saaneita -.
lämpimästi suositella amerikancockerspanielia. Maailman ihanin hellä ja uskollinen rotu minkä kanssa voi harrastaa mitä vaan ja mikä oppii nopeasti. Ehdoton lapsiperheen ykkös valinta. Rakastaa lapsia, on uskomattoman kiltti ja jaksaa leikkiä lasten kanssa päivästä toiseen. On oikein sopivan kokoinenkin. Perus cockerspanielia en taas suosittele oikein lapsiperhekoiraksi, muista minulla taas ei olekkaan kokemuksia..