Niin paljon turhaa hälinää. Luulette olevanne hereillä, mutta todellisuudessa nukutte. Kuten sanottu ....vaikeaa on valaistuneiden ilmaantuminen.
voi teitä
issa
12735
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
On surullista nähdä että te muut ette edes tosissanne viitsi yrittää herätä, vaikka kuinka yrittäisin auttaa.
Mutta ei hätää, en lopeta ikinä vaivannäköäni teidän suhteen.
Kiitos mielipiteestäsi.
Kaikki eivät ole hereillä, mutta kaikki kulkevat, vaikka sitten unissaan, samaan suuntaan - eteenpäin, valoon. Lopulta niin.
>>>Niin paljon turhaa hälinää>todellisuudessa nukutte>>>
Nukumme todellisuudessa, mutta vain sinun. On varmasti totta sinulle, että tässä heräämössä potilaat vielä nukkuvat. Se saattaa olla todellisuutta, totta muutenkin, mutta joka tietäisi tämän varmasti, olisi valaistunut henkilö.
Todellisuudessa asiat ovat niin kuin ovat, riippumatta omista havainnoistamme ja tulkinnoistamme, jotka nousevat ja laskevat kuin meren aallot; muuttuvat miellyttäviksi ja epämiellyttäviksi, kiinnostaviksi ja turhiksi, kirkkaiksi ja harmaiksi riippuen kulloisestakin hallitsevasta tunteestamme jonka läpi näitä havaintojamme, aistimuksiamme, "suodatamme".
Mukavaa kevättä sinulle, "issa" :-)
Niin paljon turhaa hälinää. Onneksi ainakin minä osaan olla hälisemättä!
Voisitko tarkentaa hieman näkemystäsi. Olen itsekkin tevinäni samoja havaintoja, että suurin osa meistä kulkee täällä "unessa". Sanoisin sitä tietoisuustason laskuksi. Tietoisuustason tippumiseenkin on olemassa syynsä.
Menettäkää kaikki, niin olette hän joka tietää (arya)...tietäkää kaikki tieto, niin olette yhä lujemmin kiinni vielä menettämättömässä.
Ai jaa. Ja asia josta ytität kertoa oli...
Kyse on vapaudesta joka menetetään takertumisesta. Pelätessänne menettämistä olette takertunut johonkin...materiaan tai johonkin henkilöön/yhteisöön. Mitä iloa on sitoutumisesta asiaan/henkilöön, jos kuitenkin pelkäätte sen menettämistä?
Aloittakaa uusi elämä jättämällä mennyt taaksenne. Jättäessänne menneen, jätätte samalla pelkonne menettämisestä. Menettäkää kaikki hetkestä hetkeen, antakaa kaiken mennä, jos ne ovat mennäkseen. Tie vapautumiseen ja valaistumiseen on tässä.
Kyse on siis ns. "ratkaisevasta askeleesta". Kun ette epäröi ja astutte tuntemattomalle maaperälle sekä pidätte mielenne tarkkaavaisena ovat seikkailujen ovet aukeneva. Jos jäätte ehdollistumisen ja "oppineisuuden" keskinkertaisuuteen tulette saamaan turvallisen, mutta tylsämielisen elämän. Huomatkaa että tylsämielisiä odottavat bardon kauhut ja samsaran kivuliaat syklit täydessä voimassaan.
sinä vs muut ?
kenelle kirjoitat ?
oletteko te valaistunut ?
En ole mitään, ei ole mitään....Tehkää seuraava meditaatioharjoitus: Kuvitelkaa, että ympäriltänne häviävät kaikki, materia ja ihmiset jotka katsotte tärkeiksi. Kuvitelkaa sitten ruumiinne häviävän. Tarkkailkaa sitä mikä jää jäljelle.
Kerropas.
Tunnustan, en ole hereillä, mutta kiusallisen tietoinen siitä. Mutta olen ymmärtänyt, että se kuuluu asiaan...että täytyy etsiä ja etsiä niin kauan kunnes huomaa ettei siinä olekaan mitään tolkkua :). Että jonkinlainen prosessi täytyy käydä läpi saavuttakseen Sen.
Ei kai tuota opi kävelemään jos ei ensin konttaa..
Älä kiusaannu, katso kiusaantumista. Tapahtui mitä tahansa, pidä mielesi täysin tyynenä. Tähän on käytettävä aluksi mitä ankarinta tahdonvoimaa. Jos sisällänne palaa tuli ja HALUATTE valaistua, vapaudutte silmänräpäyksessä. Kyse ei ole muuttumisesta vaan todellisen tietoisuutemme oivaltamisesta. Elätte tästä lähtien sen mukaan minkä tunnette oikeaksi tässä ja nyt.