Suomenlapinkoiran omistavat, teille muutama kysymys

koirakuumeinen

Olen aivan äärettömän ihastunut tähän rotuun ja olen aika varma, että tässä olisi minulle juuri sopiva rotu. Tahdon silti esittää muutamia kysymyksiä teille, jotta olen sitten perillä ihan kaikesta. :)

Miten olette opettaneet koirianne hiljaisemmiksi? Kun siis suomenlapinkoirathan ovat todella herkkä haukkuisia, mutta kunnon koulutuksella sen saa kuitenkin "kytkettyä" pois päältä. :) Elikä siis kertokaahan vinkkejänne.

Uskaltaako lapparia päästää vapaaksi pellolle tai muualle juoksentelemaan? Kun lappareillahan on kuitenkin riistaviettiä jonkin verran, niin kuinkas sitä sitten uskaltanee päästää koira vapaaksi, ilman että se sitten viipyisi karkuteillä? Millä konsteilla saitte koulutettua?

Kuinka paljon kesän tullessa karvaa lähtee? Ja voiko karvaa lyhentää/harventaa mitenkään? Ja mistä kohti karvoja olisi hyvä siistiä, vaiko tarvitseeko lainkaan?

Tykkäävätkö lapparinne uida/kahlata paljoa? Itse mökkeilen kesäisin paljon ja olisihan se mukava sitten suoda koirallekin mahdollisuus temmeltää vedessä, mutta mitä mieltä lapparit vedestä ovat? :)

Kuinka olette selvinneet kesän helteistä yli hyvin mielin? Ovatko koiranne olleet laiskempia kun on kuuma? Lyhenivätkö lenkkien pituudet lämmön myötä ja onko kesällä olo teidän lappalaisillanne vain varjossa loikoilua?

Nyt ei muuta tullut mieleen, mutta siinä nyt muutama. :) Kiitos vastanneille. Toivon saavani keskustelua aikaiseksi.

22

11467

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lappalainen.

      Suomenlapinkoira (kuten sukulaisrotu lapinporokoirakin) on nimenomaan työssään herkkähaukkuinen, vaikka toki rodussa kuin rodussa löytyy mielellään ääntään käyttäviä yksilöitä. Opettamalla sen kuitenkin saa pois, ja riippuu nimenomaan yksilöstä kuinka paljon työtä se tarvitsee. Useat kuitenkin käyttävät esimerkiksi huomioimattomuutta välineenä, eli silloin kun haukkuu epäsopivassa tilanteessa loppuu kaikki kiva, jos leikitään niin se loppuu eikä huomioida niin millään tavalla vähään aikaan (huolimatta siitä että aluksi voi koittaa saada huomion takaisin haukkumalla, mutta pitää vain olla jämpti ja sitten kun lopettaa kehua kovasti ja aloittaa leikki).

      Ei ole olemassakaan koiraa joka pysyisi vapaana mukana "tosta vaan", kaikki täytyy opettaa siihen. Se, kuinka paljon vaivaa ja harjoittelua se ottaa, riippuu ihan rodusta ja yksilöstä, oli sitten ohi juokseva pupu houkuttimena tai sesse vain tykkää mennä omia polkujaan. Yleensä neuvotaan aloittamaan harjoitukset heti kun pentu on luovutettu ja se on kotiutunut hyvin/tottunut omistajiinsa, menee johonkin turvalliseen paikkaan missä ei ole mitään ylimääräistä (ihmisiä, koiria, autoja, polkupyöriä) jotka veisivät huomion pois. Ja sitten vain kävellään, luovutusikäinen pentu on vielä sen verran arka että seuraa kyllä perässä vaikka haistekeelin ja tutkii paikkoja. Kannattaa pitää tahti tasaisena eikä pysähdellä pennun mukana vaan jatkaa matkaa ja vaihtaa suuntaa heti kun pentu menee edelle, näin se oppii tarkkailemaan minne menet. Väistämättä harjoitusten edetessä tulee heti jolloin pentu on kerönnyt itsevarmuutta ja jo viilettää edellä välittämättä sinusta, jolloin onkin hyvä heti mennä piiloon josta näet vähän pennun liikkeitä ja odottaa hiljaa kunnes pentu huomaa olevansa yksin. Jos se tässä vaiheessa hätääntyy kovin eikä älyä palata samaa reittiä takaisin, voi sitä vaikka pari kertaa kutsua nimeltä jotta huomaa tulla oikeaan suuntaan. Ja sitten kun pentu löytää sinut annat isot kehut ja jatkat matkaa. Ja riistävietistä, suomenlapinkoirista löytyy aika laaja skaala siihenkin liittyen eli riippuu yksilöstä onko kiinnostunut riistasta vai ei. Tätä ei voi tietää yksilön kohdalla välttämättä etukäteen, jonka vuoksi onkin tärkeää harjoitella luoksetuloa alusta alkaen niin vahvaksi, että häiriöstä huolimatta koira tulee varmasti luokse vaikka jossain juokseekin pupu tai uroksen nenään tuoksahtaa herkullinen tärppinarttu. Kannattaa myös ottaa vapaana pitäminen ihan vaikuiseksi, vaikka vähintään viikottain jottei siitä tule koiralle mitään suurta, erikoista ja harvaan saatua ja parka sekoa heti kun pääsee irti.

      • Lapikas.

        Suomenlapinkoiria ei oikeastaan kuulu trimmata, mutta jos ei aio näyttelyyn viedä niin mikäs estää. Nartuilla on vuosittain kaksi suurempaa karvanlähtöaikaa, yleensä sijoittuu juoksujen kanssa samaan aikaan, ja silloin karvaa lähtee paljon, vaatii melkein päivittäisen harjauksen ulkona jos haluaa säästyä karvavuorilta sisällä. Uroksilla ei ole varsinaista karvanlähtöaikaa vaan karvaa lähtee melko tasaisia määriä, miinus kevät-kesä-aika jolloin päästään eroon talvikarvasta. Muutoin suomenlapinkoirista lähtee karvaa pikkuisen koko ajan, huomaa kyllä mutta säännöllisellä imuroinnilla virrakoirat ei saa valtaa kodista. Suomenlapinkoirissa on myös yksi ns."epävirallinen linja", paimensukuiset suomenlapinkoirat (http://www.paimensukuinen.fi/) joiden turkki on hieman lyhyempi kuin muutoin suomenlapinkoirilla, joten jos pelkäät karvanlähtöä voisi se olla hyvä vaihtoehto, luonnollisesti hieman lyhyempiturkkisesta lähtee vähemmän (ts. lyhyempiä karvoja) jotka eivät haittaa yhtä paljon. Näyttelyissä ei kuitenkaan pärjää yhtä hyvin juuri tuon turkin lyhyemmän muodon vuoksi.

        Tähänkin pitää vastata että riippuu yksilöstä, suurin osa koirista kuitenkin pitää vedestä (ainakin jos siihen ei liity pesua vaan on vapaasti koiran itsensä päätettävissä, haluaako kastua vai ei). Tutun suomenlapinkoira rakastaa vettä ja yskikään vastaan tullut vesilähättö ei ole niin pieni etteikö siinä voisi ryvetä, kun taas oma saman rodun edustaja ei voi _sietää_ vettä, sateisilla ilmoilla on vastenmielistä mennä ulos (pentuna oli kuin sikaa olisi tapettu, hurja ääni lähti aina kun mentiin ovesta ulos) ja esimerkiksi märällä asvaltilla saatiin kauan harjoitella ennen kuin kävely alkoi sujua ilman pakotteita (märkänä asvaltin pinta kiiltää, jonka tuo rinnasti lätäköihin jotka myös kierretään). Ja kyseessä on uros, ei siis ole narttujen yksinoikeus tämä hienohelmailu. ;)

        Kesän tullen suurin osa koirista "älyää" pudottaa pohjavillaa myöten melkein kaiken ylimääräisen pois, joka osaltaa hieman helpottaa. Luonnollisesti kun on kuuma ei välttämättä jaksa hirveästi tehdä mitään, samahan pätee myäh ihmisiin kuin koiriinkin. Kuumalla pitää vain huolehtia tietyistä asioista, sisällä pitää olla jokin viileä paikka koiraa varten ja aina raikasta vettä runsaasti saatavilla koska kulutus on suuri (voi laittaa esim. jääpaloja joukkoon niin ei lämpene ihan heti). Ulos mentäessä koiran voi mm. kastella jos on hirveä kuuma, tai kastaa vanhan t-paidan ja laittaa koiran päälle. On myös saatavana jonkinlaisia kaulapantoja jotka ilmeisesti jäädytetään tai laitetaan sisälle kylmää vettä, helpottaa myös koiran oloa. Ulkona ollessa pitää myös huolehtia että koira pääsee niin halutessaan varjoon. Pidemmät lenkit kannattaa suosiolla jättää aamuun tai iltaan, jolloin on luonnollisesti vähän viielämpää ja päivällä mennä vain leppoisia köpöttelylenkkejä (juomapullo myös mielellään mukaan, ihan itselle ja koiralle). Suomessa nyt ei ole niin montaa lämmintä päivää että paksuturkkinen koira kärsisi urakalla. :P


      • Vinkkiskinkkis
        Lapikas. kirjoitti:

        Suomenlapinkoiria ei oikeastaan kuulu trimmata, mutta jos ei aio näyttelyyn viedä niin mikäs estää. Nartuilla on vuosittain kaksi suurempaa karvanlähtöaikaa, yleensä sijoittuu juoksujen kanssa samaan aikaan, ja silloin karvaa lähtee paljon, vaatii melkein päivittäisen harjauksen ulkona jos haluaa säästyä karvavuorilta sisällä. Uroksilla ei ole varsinaista karvanlähtöaikaa vaan karvaa lähtee melko tasaisia määriä, miinus kevät-kesä-aika jolloin päästään eroon talvikarvasta. Muutoin suomenlapinkoirista lähtee karvaa pikkuisen koko ajan, huomaa kyllä mutta säännöllisellä imuroinnilla virrakoirat ei saa valtaa kodista. Suomenlapinkoirissa on myös yksi ns."epävirallinen linja", paimensukuiset suomenlapinkoirat (http://www.paimensukuinen.fi/) joiden turkki on hieman lyhyempi kuin muutoin suomenlapinkoirilla, joten jos pelkäät karvanlähtöä voisi se olla hyvä vaihtoehto, luonnollisesti hieman lyhyempiturkkisesta lähtee vähemmän (ts. lyhyempiä karvoja) jotka eivät haittaa yhtä paljon. Näyttelyissä ei kuitenkaan pärjää yhtä hyvin juuri tuon turkin lyhyemmän muodon vuoksi.

        Tähänkin pitää vastata että riippuu yksilöstä, suurin osa koirista kuitenkin pitää vedestä (ainakin jos siihen ei liity pesua vaan on vapaasti koiran itsensä päätettävissä, haluaako kastua vai ei). Tutun suomenlapinkoira rakastaa vettä ja yskikään vastaan tullut vesilähättö ei ole niin pieni etteikö siinä voisi ryvetä, kun taas oma saman rodun edustaja ei voi _sietää_ vettä, sateisilla ilmoilla on vastenmielistä mennä ulos (pentuna oli kuin sikaa olisi tapettu, hurja ääni lähti aina kun mentiin ovesta ulos) ja esimerkiksi märällä asvaltilla saatiin kauan harjoitella ennen kuin kävely alkoi sujua ilman pakotteita (märkänä asvaltin pinta kiiltää, jonka tuo rinnasti lätäköihin jotka myös kierretään). Ja kyseessä on uros, ei siis ole narttujen yksinoikeus tämä hienohelmailu. ;)

        Kesän tullen suurin osa koirista "älyää" pudottaa pohjavillaa myöten melkein kaiken ylimääräisen pois, joka osaltaa hieman helpottaa. Luonnollisesti kun on kuuma ei välttämättä jaksa hirveästi tehdä mitään, samahan pätee myäh ihmisiin kuin koiriinkin. Kuumalla pitää vain huolehtia tietyistä asioista, sisällä pitää olla jokin viileä paikka koiraa varten ja aina raikasta vettä runsaasti saatavilla koska kulutus on suuri (voi laittaa esim. jääpaloja joukkoon niin ei lämpene ihan heti). Ulos mentäessä koiran voi mm. kastella jos on hirveä kuuma, tai kastaa vanhan t-paidan ja laittaa koiran päälle. On myös saatavana jonkinlaisia kaulapantoja jotka ilmeisesti jäädytetään tai laitetaan sisälle kylmää vettä, helpottaa myös koiran oloa. Ulkona ollessa pitää myös huolehtia että koira pääsee niin halutessaan varjoon. Pidemmät lenkit kannattaa suosiolla jättää aamuun tai iltaan, jolloin on luonnollisesti vähän viielämpää ja päivällä mennä vain leppoisia köpöttelylenkkejä (juomapullo myös mielellään mukaan, ihan itselle ja koiralle). Suomessa nyt ei ole niin montaa lämmintä päivää että paksuturkkinen koira kärsisi urakalla. :P

        Hei kyll niissä paimensukuisissa on pitkää karvaa mutta sitä ei ehkä ole ihan niin tuuheasti,
        ja samoin muissa sitten taas löytyy lyhytkarvaisempia.

        Furminaattori on kuulemma pop...


      • sakke.kl
        Vinkkiskinkkis kirjoitti:

        Hei kyll niissä paimensukuisissa on pitkää karvaa mutta sitä ei ehkä ole ihan niin tuuheasti,
        ja samoin muissa sitten taas löytyy lyhytkarvaisempia.

        Furminaattori on kuulemma pop...

        trimmata jopa suomenlapinkoiran turkkia,joka ei todellakaan sitä tarvitse.Oma koira tiputtaa mitä tiputtaa ja hyvin on pärjännyt ilman trimmauksia 3kk vaelluksilla.Ei olisi pärjännyt jos olisin pohjavillan repinyt pois.Se suojaa itikoilta ja mäkäräisiltä sekä myös kuumuudelta kasvattajien mukaan myös.Pelkkä päälikarva ei suojaa edes itikalta eli koira on niille altis koko kesän sitten.Jotkut on ajellut kesäksi kaikki karvat pois pitkäturkkiselta koiralta ja mielestäni todella eläinrääkkäämistä sillä ei offia voi koiralle laittaa.


      • Lapikas.
        Vinkkiskinkkis kirjoitti:

        Hei kyll niissä paimensukuisissa on pitkää karvaa mutta sitä ei ehkä ole ihan niin tuuheasti,
        ja samoin muissa sitten taas löytyy lyhytkarvaisempia.

        Furminaattori on kuulemma pop...

        ..onhan niissä paimensukuisissakin suomenlapinkoirissa pitkää karvaa, sitä en kiistänytkään, mutta karva vain on _lyhyempää_ ja sitä on vähemmän. :)


      • Huh huijaa
        sakke.kl kirjoitti:

        trimmata jopa suomenlapinkoiran turkkia,joka ei todellakaan sitä tarvitse.Oma koira tiputtaa mitä tiputtaa ja hyvin on pärjännyt ilman trimmauksia 3kk vaelluksilla.Ei olisi pärjännyt jos olisin pohjavillan repinyt pois.Se suojaa itikoilta ja mäkäräisiltä sekä myös kuumuudelta kasvattajien mukaan myös.Pelkkä päälikarva ei suojaa edes itikalta eli koira on niille altis koko kesän sitten.Jotkut on ajellut kesäksi kaikki karvat pois pitkäturkkiselta koiralta ja mielestäni todella eläinrääkkäämistä sillä ei offia voi koiralle laittaa.

        Ei kai nyt trimmaaminen tarkoita automaattisesti, että otetaan pohjavilla pois? :D
        Mitä tuohon karvan ajeluun tulee, niin jotkut (esim. leikatut koirat) eivät vaihda turkkiaan normaalisti ja niillä saattaa olla sama karva monta vuotta yllä. Iho ei hengitä ja koira taatusti nauttii, kun ajellaan se monta vuotta ollut karva pois. Tarviiko se lyhyeksi leikatun karvan omistama koira sitten tunkea tarhaan sääskien syötäväksi tai ängetä lappiin vaellukselle? :D


      • soieug
        Lapikas. kirjoitti:

        ..onhan niissä paimensukuisissakin suomenlapinkoirissa pitkää karvaa, sitä en kiistänytkään, mutta karva vain on _lyhyempää_ ja sitä on vähemmän. :)

        1. Suomenlapinkoirat eivät kaikki ole "todella herkkähaukkuisia". Jotkut haukkuvat vähemmän ja toiset enemmän. Saa melko helpolla koulutettua pois.
        2. Suomenlapinkoira on paimenkoira. Vapaana pitäminen riippuu ihan koiran koulutuksesta.
        3. Omalla lapinkoirallani ei lähde kesäisin karvaa, mutta sitten syksyisin lähtee tuppoina kunnolla karvaa. Silloin vain ahkeraa harjausta.
        4. Oma lapparini vain kahlaa. Niitäkin kyllä on jotka myös uivat, mutta oman käsityksen mukaan moni lappari ei ui.
        5. Tietenkään koira ei jaksa kävellä 20 asteen auringon paisteessa samalla tavalla kuin -5 asteen pakkasessa.


    • koirakuumeinen

      Kiitos tuhannesti vastauksistanne! Sain todella paljon lisätietoa tästä upeasta rodusta ja vielä lisä pisteitä siihen, että suomenlapinkoira olisi minulle se oikea rotu. :)

      Trimmaamisella meinasin ehkä enemmänkin juuri sitä että karvaa otettaisi hieman pois, ei kokonaan. Tai siis en meinannut alkaa "leikkelemään" koirani turkkia välttämättä, vaan tahdoin tietää onko tämä mahdollista/sallittua/kannattavaa lappareiden kohdalla. :P

      Ja kiitos paljon tuosta vapaana pitämis vinkistä, oli todella tarpeellinen tieto. Osaan ainakin nyt sitten varautua ja "kouluttautua" sitä varten, kun on aika ottaa koira ja alkaa kouluttamaan vapaana kävelyyn. :)

      Ja oli helpottavaa kuulla, että haukkuminen on helppoa saada pois kytkettyä. En tietenkään tahdo äänetöntä koiraa, mutta en tahdo koko aikaa haukkuvaakaan. Meinasin vaan että on mukava pitää sitten sopu naapureiden kanssa ja mielenrauha itsellään, kun koira ei hauku jokaista ikkunan ohi kävelevää ihmistä/koiraa tai autoja tai postimiestä tai mitään rapinaa. :)

      Suomenlapinkoiriakin on sitten ilmeisestikin tietenkin eri linjaisia, mutta miten sitten osaisin löytää sen parhaimman? Kun koira kuitenkin tulisi ihan vain seurakoiraksi, ystäväksi ja perheenjäseneksi. Elikä en aio alkaa harrastamaan näyttelyitä tai tokoa agilityä jnejne. ??

      Turkki ei ole ongelma, kunhan se nyt ei liian paksu ja runsas ole. Sellainen lappareiden välimuoto olisi varmaan ihan jees? :D

      Ja ajattelin nartun hankkia, sillä olen saanut käsityksen että nartut ovat ensimmäiseksi koiraksi suotavampi valinta? Ja itsehän olen ensikertalainen oman koiran kanssa.

      Ja kaikki höpinät ja ohjeet ja vinkit ja niksit suomenlapinkoiriin liittyen on ENEMMÄN kuin tervetulleita!! Haluan tietää tästä kyseisestä ihanasta rodusta aivan kaiken. :) Se auttaisi suunnattomasti päätöksessäni siitä, minkä rodun loppujenlopuksi tulen valitsemaan. Ja suomenlapinkoira on tällähetkellä kyllä ykkös sijalla. :)

      • ännu

        Meillä haukutaan aina kun tulee vieraita tai pihalla menee jotakin epäilyttävää(näkee ikkunasta ulos). Kai meidänkin pitäisi paneutua tuohon haukkumisen kieltämiseen niin saisi parempia tuloksia. MUTTA meillä haukkumisen määrän ratkaisee liikunta ja muut aktiviteetit! Huomaa heti eron kun on parina päivänä käynyt lenkillä ja esim.laittanut koiran toiseen huoneeseen ja piilotellut napuja tietylle alueelle ja päästänyt koiran etsimään, niin on paljon hiljaisempi. Aivotyöskentely on rankkaa ja ei turhia haukuta.

        Meillä oli pentuna (minulla on siis narttu) irti pihassakin vaikka maantie vieressä. Sitten murkkuiässä alkoi karkailemaan naapuriin ja sitten eipä ole pahemmin ollut irti. Tai no mitä nyt silloin tällöin jos on ollut jtn hyvää napua kädessä että tulee kyllä heti kun kutsuu. Mutta tosiaan kyllä uskaltaa päästää pellolla ja metsässä irti, ja yleensä tulee melkein heti kun kutsuu. Ei toki tähän voi muuta sanoa kuin että koulutuksesta riippuu. Jos päästäisi pellolla missä näkyy vaikka toisia ihmisiä, niin oma koirani kyllä varmasti lähtisi sinne eikä muuten takaisin tulisi :D Sillä riippuu vähän päivästä totteleeko vai ei. Tiedän kyllä myös omistajan perään olevia lappareita, ja niitä ei kiinnosta mikään muu kuin omistaja. Tietysti iän myötä voi rauhottua :) Itse olen päättänyt että en halua metsässäkään, että koira lähtee näköetäisyydeltä (ainakaan kuin pieneksi hetkeksi) niin siihen on ollut hyvä kouluttamistapa se, että yhtäkkiä lenkillä kun koira juoksee kauempana niin olen mennyt kyykkyyn tai piiloon (aluksi piilouduin vain vähän ja kun koira oli lähellä mutta nykysin se löytää helposti minut). Tietty kaikki koirat eivät välitä minne omistaja katos mutta meillä ainakin lähdetään heti etsimään. Sitten palkitsen koiran ja annan luvan taas mennä. Oon tehny tätä aika pennusta asti niin huomaa koiran irti ollessa että se kääntyy katsomaan missä itse menen.

        Meillä ei edes lähde hirveästi kesäksi karvaa :o Ei ole mtn säännöllisiä karvanlähtöjä, niitä vaan lähtee kun lähtee. Lähes aina lähtee vähän ja sitten joskus vähän tuppoja mutta ei paljon. Mutta kyllä siivotessa huomaa että karvaa lähtee. Viikottain siivoaminen kyllä riittää. Mun mielestä lapinkoiraa ei kannata leikkoilla vaikka ei näyttelyissä kävisikään. Mutta ehkä tää on mulle vaan ulkonäkö kysymys mutta oon siinä samaa mieltä (kuin edellä sanojat) että kyllä se karva suojaa itikoilta ja näin. Kesäisin aina hyttysetkin mennyt kuonon kimppuun kun siinä niin vähän karvaa. Itse käyn näyttelyissä ja oon leikannut korvien takaa ja kainaloista takkuja pois mutta kyllä ne ihan hyvin kasvaa takaisin. Myös tassukarvat varsinkin tassun alta leikkaan pois, koska niihin tarttuu kaikenlaista.

        Mun koira tykkää uida! Pentuna ei kyllä tykännyt, ihan ihan vähän vain kahlasi. Tippui laituriltakin aika monta kertaa niin ei ihme :D Mutta sitten oltiin mökillä aina serkkujen koiran kanssa joka on noutaja ja vesihirmu :D Alkoi jo itteäkin ottamaan päähän kun koirani haukku rannalla hullunlailla kun noutaja ui vedessä. Mutta onneksi sitten tämäkin uskaltautui veteen kun ei yksin rannalla halunnut olla. Ja nykyisin se menee itsekin uimaan aina kun huvittaa. En tiedä tohtisiko se uida ilman noutajan "pakotusta" :D
        Lapinkoiralla on yleensä kyllä aika paljon sitä karvaa niin uimisen jälkeen olisi kyllä tärkeä kuivata, ettei saa esim. hot spottia hännän alle. Meillä kesäisin kyllä annettiin ihan itse kuivua eikä ole mtn tullut.
        Oon sitä mieltä että kun koiraa tutustuttaa veteen niin kannattaa olla varovainen :/ Ja niinku pesettäessä. Ei meillä olla oltu mitenkään varovaisia, mutta eipä tää oo vettä koskaan sillälailla pelännyt. Tiedän koiria jotka eivät pidä vedestä koska ovat saaneet pentuja pahoja kokemuksia ekasta pesukerrasta. Varovasti opettaa napujen kanssa pelottavaan asiaan :) Mutta vaikka koira olisi hyvin suihkussa, niin ei saa odottaa että se tykkäisi uida tai kahlata.

        Kyllä kesän lämpötila vaikuttaa, laiskempi on tämäkin koira kesäisin. Iltaisin kannattaa lenkeillä kun viilenee, ei saa olla koiralle liian rankkaa. Vaikka ei koira näyttäisi edes hirveän niinkun kuumettuneelta niin pitää antaa vettä ja viedä varjoon välillä. Musta on väärin lähteä lapparin kanssa esim. aurinkoiseen puistoon moneksi tunniksi ilman varjoa. Ymmärrän paljon paremmin jos lähtee jonkun lyhytkarvaisen koiran kanssa. Mutta siis toki silläkin pitää olla varjoa.


      • koirakuumeinen
        ännu kirjoitti:

        Meillä haukutaan aina kun tulee vieraita tai pihalla menee jotakin epäilyttävää(näkee ikkunasta ulos). Kai meidänkin pitäisi paneutua tuohon haukkumisen kieltämiseen niin saisi parempia tuloksia. MUTTA meillä haukkumisen määrän ratkaisee liikunta ja muut aktiviteetit! Huomaa heti eron kun on parina päivänä käynyt lenkillä ja esim.laittanut koiran toiseen huoneeseen ja piilotellut napuja tietylle alueelle ja päästänyt koiran etsimään, niin on paljon hiljaisempi. Aivotyöskentely on rankkaa ja ei turhia haukuta.

        Meillä oli pentuna (minulla on siis narttu) irti pihassakin vaikka maantie vieressä. Sitten murkkuiässä alkoi karkailemaan naapuriin ja sitten eipä ole pahemmin ollut irti. Tai no mitä nyt silloin tällöin jos on ollut jtn hyvää napua kädessä että tulee kyllä heti kun kutsuu. Mutta tosiaan kyllä uskaltaa päästää pellolla ja metsässä irti, ja yleensä tulee melkein heti kun kutsuu. Ei toki tähän voi muuta sanoa kuin että koulutuksesta riippuu. Jos päästäisi pellolla missä näkyy vaikka toisia ihmisiä, niin oma koirani kyllä varmasti lähtisi sinne eikä muuten takaisin tulisi :D Sillä riippuu vähän päivästä totteleeko vai ei. Tiedän kyllä myös omistajan perään olevia lappareita, ja niitä ei kiinnosta mikään muu kuin omistaja. Tietysti iän myötä voi rauhottua :) Itse olen päättänyt että en halua metsässäkään, että koira lähtee näköetäisyydeltä (ainakaan kuin pieneksi hetkeksi) niin siihen on ollut hyvä kouluttamistapa se, että yhtäkkiä lenkillä kun koira juoksee kauempana niin olen mennyt kyykkyyn tai piiloon (aluksi piilouduin vain vähän ja kun koira oli lähellä mutta nykysin se löytää helposti minut). Tietty kaikki koirat eivät välitä minne omistaja katos mutta meillä ainakin lähdetään heti etsimään. Sitten palkitsen koiran ja annan luvan taas mennä. Oon tehny tätä aika pennusta asti niin huomaa koiran irti ollessa että se kääntyy katsomaan missä itse menen.

        Meillä ei edes lähde hirveästi kesäksi karvaa :o Ei ole mtn säännöllisiä karvanlähtöjä, niitä vaan lähtee kun lähtee. Lähes aina lähtee vähän ja sitten joskus vähän tuppoja mutta ei paljon. Mutta kyllä siivotessa huomaa että karvaa lähtee. Viikottain siivoaminen kyllä riittää. Mun mielestä lapinkoiraa ei kannata leikkoilla vaikka ei näyttelyissä kävisikään. Mutta ehkä tää on mulle vaan ulkonäkö kysymys mutta oon siinä samaa mieltä (kuin edellä sanojat) että kyllä se karva suojaa itikoilta ja näin. Kesäisin aina hyttysetkin mennyt kuonon kimppuun kun siinä niin vähän karvaa. Itse käyn näyttelyissä ja oon leikannut korvien takaa ja kainaloista takkuja pois mutta kyllä ne ihan hyvin kasvaa takaisin. Myös tassukarvat varsinkin tassun alta leikkaan pois, koska niihin tarttuu kaikenlaista.

        Mun koira tykkää uida! Pentuna ei kyllä tykännyt, ihan ihan vähän vain kahlasi. Tippui laituriltakin aika monta kertaa niin ei ihme :D Mutta sitten oltiin mökillä aina serkkujen koiran kanssa joka on noutaja ja vesihirmu :D Alkoi jo itteäkin ottamaan päähän kun koirani haukku rannalla hullunlailla kun noutaja ui vedessä. Mutta onneksi sitten tämäkin uskaltautui veteen kun ei yksin rannalla halunnut olla. Ja nykyisin se menee itsekin uimaan aina kun huvittaa. En tiedä tohtisiko se uida ilman noutajan "pakotusta" :D
        Lapinkoiralla on yleensä kyllä aika paljon sitä karvaa niin uimisen jälkeen olisi kyllä tärkeä kuivata, ettei saa esim. hot spottia hännän alle. Meillä kesäisin kyllä annettiin ihan itse kuivua eikä ole mtn tullut.
        Oon sitä mieltä että kun koiraa tutustuttaa veteen niin kannattaa olla varovainen :/ Ja niinku pesettäessä. Ei meillä olla oltu mitenkään varovaisia, mutta eipä tää oo vettä koskaan sillälailla pelännyt. Tiedän koiria jotka eivät pidä vedestä koska ovat saaneet pentuja pahoja kokemuksia ekasta pesukerrasta. Varovasti opettaa napujen kanssa pelottavaan asiaan :) Mutta vaikka koira olisi hyvin suihkussa, niin ei saa odottaa että se tykkäisi uida tai kahlata.

        Kyllä kesän lämpötila vaikuttaa, laiskempi on tämäkin koira kesäisin. Iltaisin kannattaa lenkeillä kun viilenee, ei saa olla koiralle liian rankkaa. Vaikka ei koira näyttäisi edes hirveän niinkun kuumettuneelta niin pitää antaa vettä ja viedä varjoon välillä. Musta on väärin lähteä lapparin kanssa esim. aurinkoiseen puistoon moneksi tunniksi ilman varjoa. Ymmärrän paljon paremmin jos lähtee jonkun lyhytkarvaisen koiran kanssa. Mutta siis toki silläkin pitää olla varjoa.

        Kiitos paljon vastauksesta ja vinkeistä. :)

        En ajatellut koirani turkkia leikkailla, sillä minusta suomenlapinkoirilla on aivan ihana turkki! ^^ Hyvä kun nyt tiedän, että ei ainakaan ole mikään tarve lyhentää tai ohentaa turkkia. Elleis itten jotakin sellaista tilannetta tule, että olisi kannattavaa. Nojoo no jaa. :D

        Kertokaahan lisää vinkkejä herkkä haukkuisuuden "poistamiseen"? :)
        Mites muuten tuo vesipullo homma, että jos haukkuu kovasti niin olen kuullut että monet ruiskauttavat sitten vesipullolla vettä,.. Eikös sillon koira ehkä hieman ala "pelätä" vettä? Tai ainakin inhoamaan? :O

        Onko teidän koirillanne kotisivuja? Taikka petsie.fi:ssä kuvia? Olisi niin mukavaa käydä kuolaamassa hauvojanne. :DD EN millään malttaisi odottaa että on hyvä aika ottaa koira.
        Kun en viitsisi vielä ottaa, kun asustelen vielä vanhenpieni luona (olen silti täysi-ikäinen jo), niin koiran olisi ehkä kurja sitten muuttaa? En tiedä.. Huomaa varmaan että olen ensikertalainen koira asioissa. :D


      • ännu
        koirakuumeinen kirjoitti:

        Kiitos paljon vastauksesta ja vinkeistä. :)

        En ajatellut koirani turkkia leikkailla, sillä minusta suomenlapinkoirilla on aivan ihana turkki! ^^ Hyvä kun nyt tiedän, että ei ainakaan ole mikään tarve lyhentää tai ohentaa turkkia. Elleis itten jotakin sellaista tilannetta tule, että olisi kannattavaa. Nojoo no jaa. :D

        Kertokaahan lisää vinkkejä herkkä haukkuisuuden "poistamiseen"? :)
        Mites muuten tuo vesipullo homma, että jos haukkuu kovasti niin olen kuullut että monet ruiskauttavat sitten vesipullolla vettä,.. Eikös sillon koira ehkä hieman ala "pelätä" vettä? Tai ainakin inhoamaan? :O

        Onko teidän koirillanne kotisivuja? Taikka petsie.fi:ssä kuvia? Olisi niin mukavaa käydä kuolaamassa hauvojanne. :DD EN millään malttaisi odottaa että on hyvä aika ottaa koira.
        Kun en viitsisi vielä ottaa, kun asustelen vielä vanhenpieni luona (olen silti täysi-ikäinen jo), niin koiran olisi ehkä kurja sitten muuttaa? En tiedä.. Huomaa varmaan että olen ensikertalainen koira asioissa. :D

        Meillä ainakin koira lähestulkoon nauttii ku suihkuttaa vedellä nassuun joten meillä ei ole sitä ikinä rankaisuna käytetty. Haukkumiseen en osaa neuvoa muuta kun tarpeeksi aktiviteettia, lenkkiä ja mahdollisesti huomion siirtämistä muualle, vaikka kutsuu tekemään temppuja mutta harva koira haukkuessaan muualle lähtee.
        En oo ikään muuttamista koiran kanssa kokenut mutta en usko että se on paha koirallekkaan. Nuorta koiraa en kyllä haluaisi muutattaa, pari vuotias ehkä. Mutta emminä tiedä onko sillä niin väliä! :D Pieni epäilys kävi mielessä, jos varsinkin nuorempi koira alkaisi tuhoamaan paikkoja, mutta asiasta ei oo mtn kokemusta joten oon hiljaa nyt ! :D


      • leeviskäinen

        Minun lapinkoirani haukkuu paljon. Koulutan koko ajan jotta olisi hiljempaa. Karvaa on todella paljon, se kuuluu lapinkoiran olemukseen. Ja sitä lähtee varsinkin kesällä älyttömästi. Imurointi kodissa kerran päivässä ei aina tunnu riittävän. Karvaa ei kuulu trimmata eikä leikata. Harjaus karvan lähtemiseksi oikea tapa. Lapinkoiran "naamataulu" on mailman söpöin : ). Se on iloinen, nauravainen, ilmeikäs. Poikakoirani on kaksivuotiaana vielä aika kakara mutta menköön sukupuolen piikkiin ; ). Pois en antaisi mutta seuraava rotu voi olla joku muu. Lapinkoira tarvitsee ihmistä, se ei ole ulkokoira mutta paksun turkkinsa takia viihtyy parhaiten viileässä. Metsästysviettiä ei ole mutta paimennusvietti kyllä. Lapsiani paimentaa kun he menevät esim. uimaan. Koirani rakastaa myös uimista. Kannattaa ottaa lapinkoira, se on mahtava rotu!


    • Ridolis

      Meidän 10kk lapinkoiranarttu Rido ei ole herkkähaukkuinen, se ei siis koskaan hauku turhasta. Vain silloin, jos joku tulee kotiin (tai pihaan), se ilmoittaa siitä haukunnalla. Muuten se on siis aivan hiljaa. Itse en tiedä, miten voi koiran opettaa olemaan haukkumatta, koska Rido tosiaan ei yhtään hauku (ja täten en tiedä, miten haukkumista voi opettaa pois). Mutta ystäväni käyttää belgianpaimenkoiransa opetuksessa kaasupulloa (kuten minäkin joskus), eli heti kun haukkuu turhaan, hän painaa kaasupullosta, joka siis saa aikaan kovan suhinaäänen. Sen avulla on hänen koiransa tullut hiljaisemmaksi. On kyllä varmasti parempiakin tyylejä opettaa, mutta ainakaan kyseiselle belggarille ei namilla houkuttelut onnistuneet.

      Ridoa voimme pitää aivan huoletta vapaana pellolla, koska se ei yleensä lähde kauaksi luotani. Tosin joskus, jos se näkee pupuja tai muita elukoita, se saattaa lähteä perään, mutta parilla karjaisulla se tulee takaisin. Ja jos se ei tule kiellosta huolimatta, lähden itse karkuun (siis poispäin koirasta) ja mahdollisesti menen piiloon niin, ettei koira löydä minua. Kyllä sitten siinä vaiheessa koiralle tulee hätä, kun ei löydäkään minua vaan on ikäänkuin "hylätty". Joskus myös olen karkottanut koirani, eli kun Rido lähti omille teilleen kutsuistani huolimatta (lähti siis tiellä menevän pyöräilijän perään), ja lopulta kun Rido yritti palata takaisin pihallemme, ajoinkin sen pois (karjuin sille, ja heitin mm. koiran hihnan sitä kohti ym). Sen jälkeen se tajusi, että hänet on nyt karkoitettu pois laumasta. Puoli tuntia koira oli poissa pihaltamme, se vain makoili tuolla jossain pellonreunalla hädissään. Lopulta kuitenkin päästin sen takaisin pihallemme, ja se oli tosi onneissaan - mutta minä en. No, sen jälkeen ei Rido ole karannut luotani, kun joutui karkotukseen.

      Kesällä lähtee karvaa, mutta koiran turkkia ei tarvitse leikellä tai mitään muutakaan, koira pitää itse huolen turkistaan (paitsi harjaaminen silloin tällöin on hyväksi, että irtokarva lähtee).

      Meidän Rido RAKASTAA uimista. Se ui siis aina kun mahdollista, etenkin kesäkuumalla se juoksee oikopäätä heti uimaan, kun päästään järvelle. Hyvä vilvoittelemistapa, onneksi koira ei ole mikään kahlaaja, koska aina se uiminen on parempi ihan uimistaidonkin kannalta kuin pelkkä rannalla kävely.

      Kesällä ollaan menty lenkille vain aikaisin aamulla (joskus klo 8) ja illalla n. klo 17 jälkeen, silloin on sopivan viileätä. Muutenhan koira saa olla ulkona niin paljon kuin haluaa, mutta kyllä se mieluummin keskipäivällä sisällä viileässä on kuin ulkona kuumassa. Rido ei ole sen laiskempi ollut kesällä kuin talvellakaan, se ei itseasiassa tajua sitä, että 30 asteessa auringossa ei kannata huhtoa, ettei tule lämpöhalvausta.

    • Lapin_koira

      En voi vastata kaikkiin kysymyksiin, sillä minulla on ollut lapinkoirapentu vasta reilut kolme kuukautta. Pentu haukkui aluksi melko paljon, erityisesti leikkiessä ja kun söimme (vaati ruokaa itselleen). Asumme kerrostalossa, joten turhanpäiväinen haukkuminen oli erityisen tärkeää saada loppumaan. Emme yksinkertaisesti kiinnittäneet pentuun huomiota sen haukkuessa: jos se istui pöydän vieressä haukkuen, emme antaneet sille pöydästä mitään (mitä emme toki tee muutenkaan), joten se totesi haukkumisen turhaksi. Muistaakseni myös kielsimme pentua "hiljaa"-sanalla. Otimme avuksi myös sumupullon. Suihkautimme vettä naamalle ja sanoimme samalla kieltosanan. Pentu oppi nopeasti hiljaiseksi. Nyt haukkuu lähinnä unissaan ja todella harvoin muuten.

      Olen päästänyt pennun juoksentelemaan vapaana metsässä lähes päivittäin ja se tulee hyvin luokse. Makupalojen avulla tyypillinen lapinkoira oppii mitä vain. :) Eli aina, kun kutsut koiraa ja se tulee, palkitse heti. Jos koiran esim. kytkee aina luoksetultaessa kiinni tai sille tehdään jotain muuta kyseisen koiran mielestä inhottavaa (esim. leikataan kynnet), koira alkaa vältellä "tänne"-käskyä, koska siitä seuraa epämiellyttäviä asioita. Ainut ongelma itselläni on se, että nähdessään kauempana ihmisen tai toisen koira, pentu lähtee salamana sinne eikä kuuntele enää yhtään. Tästä koitetaan koko ajan päästä eroon ja olemmekin parhaillaan koirakoulussa.

    • lappakainen

      1.Jos joku tulee pihaan kuuluu vain muutama jykevä haukahdus ja sitten mennään iloisena katsomaan kukas sieltä tulee.Jos koira on sisällä tulee vähän useampi haukahdus mutta hiljenee nopeasti.Puran koiran haukkumisen tarvetta pk-haussa.
      2.Oma lapinkoirani pystyy hyvin olemaan vapaana,lenkillä ei lähde kauas,pikemminkin kävelee perässä.Pysyy pihallakin ilman valvontaa,vaikkei ole edes kunnon aitaa,jos se haluaisi niin se voisi marssia samantien "villilään".
      3.Kesällä ei karvaa lähde,"suuri" karvanlähtö aika on helmi-/maaliskuussa ja syyskuussa.Poikkeus erityisen lämmin kesä.Lappalaiseni on paimensukuinen jolla on paksu pohjavilla,mutta päällyskarva vain lyhyempää.
      4.Ui ei,kahlaa vaan mutaojissa.
      5.Kesähelteet menevät varjossa makoilen,lenkit tehdään illan viiletessä tai aamutuimaan

    • omakotikoira

      Nauttii jäniksen ajosta, mutta onhan täällä lääniä, tulee sitten kotiin omia aikojaan kun on todennut touhun turhaksi. On saanut joskus jäniksen kiinni ja syönyt, niin siinä meni vähän pieleen, riistavietti pääsi vahvistumaan. Sen kanssa on vain elettävä. Aivan huippu luonne ja ovela,viisas, jekuttaa omistajaa jos ei ole tarkkana:).

    • selleri

      Oma lapparini on 4v paimensukuinen ja karvaa lähtee melko paljon 2 kertaa vuodessa.Ihan hirveä räksyttäjä ei ole.Silloin jos säikähtää ulkona jotain niin saattaa haukkua.Enemmän pitää semmoista "puhinaa" kuin haukkuu :) Vapaana voi pitää eikä lähde höntyileen minnekään,haistelee maata yleensä lähelläni ja pitää minua silmällä.Jänikset saa rauhassa pomppia vähän matkan päässä,ei tarvitse kuin sanoa EI MENE niin hyvä kun enää edes vilkaisee jänöjä :) Narttuni on todella nöyrä,ihmisrakas ja hellyydenkipeä.

    • envious97

      Olen kuullut, että lapinkoiran saisi opetettua hiljaisemmaksi, mutta omilla ei ole ainakaan onnistunut. Meillä on siis 3 lapinkoiraa, jotka asuvat päivät pihatarhassa ja koirat haukkuvat aina ohimeneville autoille ja ihmisille. Eli varmaan olisi helpompi opettaa hiljaisiksi, jos sisäkoirina eläisivät.

      Meillä kaikki koirat pysyvät yksin ollessaan vapaana. Jos esimerkiksi otan yhden, ja lähden sen kanssa metsään ja pidän sitä vapaana, niin ei lähde kauas. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy, ja kaverin kanssa on turvallisempaa "karata" eli porukassa eivät pysy vapaana. Tai no, vapaana pysyvät, mutta takasin eivät tule :D Mutta yhden koiran kanssa onnistuu varmasti, kunhan tekee ihmisen luo tulosta miellyttävän, eli palkkaa aina koiran tullessa lähelle, ja opettaa koiralle että luokse voi tulla ilman että pelkää vapauden menettämistä

      Meillä on siis 2 aikuista narttua, joista molemmat pudottvat karvat aina kaksi kertaa vuodessa, yleensä juoksun yhteydessä. Ja silloin tosiaan lähtee kaikki pohjavilla, ja koirasta saa päivittäin harjattua ison säkillisen karvaa. Karva kannattaa harjata aina kerralla pois, että uusi pohjavilla pääsee nopeammin kasvamaan takaisin. Muusta turkin hoidosta voisin sanoa, että lapinkoiraa ei kannata pestä usein. Turkin laatu pysyy parempana, ja se hylkii vettä ja pitää koiran lämpimänä, jos siinä on tietty rasvakerros. Tietenkin kurainen koira pitää pestä, mutta silloinkin vain kuraiset kohdat ja mielellään ei saippuoita.
      Trimmauksesta sen verran, että omiltamme leikataan anturoiden välistä tulevat hapsottavat karvat talven tulle, ettei ison lumipaakut jaa kiinni, koska ainakin meidän koirat yrittävät sitten repiä niitä pois ja saavat veren vuotamaan.

      Meidän koirista yksi kahlaa mahaan asti, ja mielellään menee veteen omilla ehdoilla. Se tykkää myös sateessa lenkkeilystä. Yksi kastelee tassunsa, jos esimerkiksi tulee lätäkkö vastaan, mutta ei muuten. Pentu on käynyt jo uimassa, tosin ihan vahingossa, kun liukastui :D

      Kesä aikaan kaikki koirat ovat yleensä paljon laiskempia. Kunhan koiralle löytyy varjoisa paikka ja paljon viileää vettä, niin ei pitäisi olla mitään ongelmia. Meidän koirat tiputtavat pohjavillan yleensä ennen kesää, joten varmasti niinkin on paljon viileämpi.

      Yleisesti voinkin sanoa lapinkoiran olevan yksi helpoimmista ja monipuolisimmista koiraroduista. Ne ovat oppivaisia, mutta kuitenkin omanarvonsa tuntevia koiria, jotka eivät turhasta hätiköi. Aina innolla lähtemässä mukaan, mutta viihtyvät kyllä ihan sohvakoirinakin.

      Käy toki tutustumassa meidän nettisivuillamme omiin koiriimme :) http://www.ataciara.fi/

    • Ei vaikeaa

      Ei meidän lapinkoira ainakaan turhia hauku.Sisällä oikeastaan vain ovikelloa ja ulkona vain silloin kun innostuu esim. leikistä.
      Ensimmäinen Lapinkoira minulla, mutta 5 koira kaikenkaikkiaan.
      Samallaisen kasvatuksen on saanut kuin muutkin, eikä ole mitenkään haukkuherkin.
      Eli ei ole tarvinnut sen enempää tähän asiaan paneutua. Ei ole mykkä, mutta ei myöskään hauku kuin asiasta.

      Vähän sellainen käsitys mulla on, että rotu kuin rotu, niin ulkokoirana ovat
      äänekkäämpiä.
      Esim. haukutaan kaikki mikä liikkuu tai kulkee ohi.
      Tosin täysin ymmärrettävää. Monelle ulkokoiralle ne ovat päivän kohokohtia,
      kun muuten ei tapahdu mitään.
      Yksin saa möllöttää häkissä tai narunpäässä 7/24h.

      Tuskin ulkokoiratkaan mitään turhia räkyttäjiä ovat, mikäli saavat riittävästi
      seuraa ja virikkeitä. Vieraan pihaan tulo pitääkin ilmoittaa, mikäli kyseessä on Lapinkoira tai jokin muu vahtiva rotu.

      Meidän koira kahlaa mutta ei ui. Läträä kyllä joka lätäkössä.


      .

      • Ei vaikeaa

        Lisäisin vielä, että ei tarvitse, eikä kuulukkaan mitään trimmata.Käpälistä voi
        vähän saksilla siistiä karvoja jotka tulevat varpaiden yli.

        Kesällä kun on kuuma, pitää karvan ilmavana eli puhtaana ja hyvin harjattuna, niin silloin pärjää kyllä hyvin. Meillä lenkit lyhenee kun lämpötila nousee yli 20 asteen.
        Vesipullo on myös aina kesällä mukana.

        Kyllä näissäkin asioissa on paljon koirakohtaisia eroja, ei niinkään rotukohtaisia.

        Kannattaa kysellä kasvattajalta esim. kuinka haukkuherkkiä pennun vanhemmat ovat.


    • Lappari :)

      Minulla on 8v sekarotuinen lapinkoira (3/4), on tosi kiltti,ihmisystävällinen suloinen :) Haukkuu kylläkin aika herkästi, mutta ei olla edes yritetty kitkeä sitä pois, koska asumme maalla ja täällä naapureita on vasta 1-2km päässä joten haukkuminen ei haittaa. Karvaa lähtee aika paljon, mutta harjaamallahan siitä selviää :) Suosittelen kyllä lapinkoiraa ihan vaikka olisin ensimmäinenkin koirasi :)

    • Hidas harkitsija

      Terve, olen harkitsemassa Lapinkoiran hankkimista. Olisin tarkistamassa sellaista, että voiko Lapinkoiralla harrastaa jäljestystä tai jotakin sen tyyppistä?

      Kutjusta päätellen koirarotuna on lapsiystävällinen ja ystävälinen. Helppo koulutettavuus on plussaa...

      Ja viimeiseksi outo kysymys: voiko lapinkoiran lyhentää Lappariksi?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      260
      2832
    2. Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.

      Onko kenellekään yllätys?
      Perussuomalaiset
      197
      2822
    3. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      67
      2395
    4. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      207
      1886
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1364
    6. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      12
      1348
    7. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1307
    8. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      23
      1275
    9. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      49
      1245
    10. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      159
      1162
    Aihe