Linux-distrot eivät ole saavuttaneet kotikäytössä kovin hääviä suosiota, syitä on monia:
1) Laitetuki. Linux-distrojen laitetuki on huono ja on vaikea selvittää miten laitteet toimivat minkäkin kernelin kanssa. Kotikäyttäjä turhautuu tästä.
2) Säätämisen tarve. Linux-distrot käyttäytyvät monesti hyvin epävakaasti asennuksen jälkeen. Käyttöjärjestelmä ei välttämättä tunnista edes saatavilla olevia resoluutioita oikein. Joskus asennuksen jälkeen tervehtii heti suoraan musta ruutu. Hyvin monet laitteet vaativat säätöä toimiakseen oikealla tavalla, säätö tarkoittaa konffaustiedostojen puukotellua.
3) Ohjelmistotuki. Linuxia ei pidetä vakavana vaihtoehtona kovinkaan monen firman toimesta kun puhutaan kotikäyttäjistä. Tämän vuoksi pelejä ja monia muita softia ei vaivauduta tekemään Linuxille.
4) Distrojen paljous. Näitä huonosti toimivia distroja on useita eikä käyttäjä oikein tiedä minkä niistä laittaa. Distrojen asennus poikkeaa myös toisistaan huomattavasti. Joidenkin distrojen installerit osaavat tehdä asioita automaattisesti, joidenkin ei.
5) Yleinen toimivuus. Linux-distroissa on monesti bugeja jotka aiheuttava epävakautta tai hitautta. Esim. Flash toimivuus on surkea.
6) Näiden edellä mainittujen syiden vuoksi moni laitevalmistaja ja koneita myyvä yritys on katsonut parhaaksi pysyä erossa distroista koska koneet jäisivät pölyttymään kun kukaan ei niitä viitsisi ostaa. Linux koetaan siis miinuksena ja Windows plussana.
1) Laitetuki. Linux-distrojen laitetuki on huono ja on vaikea selvittää miten laitteet toimivat minkäkin kernelin kanssa. Kotikäyttäjä turhautuu tästä.
2) Säätämisen tarve. Linux-distrot käyttäytyvät monesti hyvin epävakaasti asennuksen jälkeen. Käyttöjärjestelmä ei välttämättä tunnista edes saatavilla olevia resoluutioita oikein. Joskus asennuksen jälkeen tervehtii heti suoraan musta ruutu. Hyvin monet laitteet vaativat säätöä toimiakseen oikealla tavalla, säätö tarkoittaa konffaustiedostojen puukotellua.
3) Ohjelmistotuki. Linuxia ei pidetä vakavana vaihtoehtona kovinkaan monen firman toimesta kun puhutaan kotikäyttäjistä. Tämän vuoksi pelejä ja monia muita softia ei vaivauduta tekemään Linuxille.
4) Distrojen paljous. Näitä huonosti toimivia distroja on useita eikä käyttäjä oikein tiedä minkä niistä laittaa. Distrojen asennus poikkeaa myös toisistaan huomattavasti. Joidenkin distrojen installerit osaavat tehdä asioita automaattisesti, joidenkin ei.
5) Yleinen toimivuus. Linux-distroissa on monesti bugeja jotka aiheuttava epävakautta tai hitautta. Esim. Flash toimivuus on surkea.
6) Näiden edellä mainittujen syiden vuoksi moni laitevalmistaja ja koneita myyvä yritys on katsonut parhaaksi pysyä erossa distroista koska koneet jäisivät pölyttymään kun kukaan ei niitä viitsisi ostaa. Linux koetaan siis miinuksena ja Windows plussana.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sä oot hieno mies, viisas ja tolleen! Jaksat tähän aikaan kirjottaa rivikaupalla sontaa. Pitäiskö sun hankkia elämä? No, mutta me kaikki uskotaan sua koska juoppojen äpärille pitää olla kohtelias.
Juuri kun Win7 tupsahti korvaamaan surkean Vistan niin uutisoitiin jo win8.
No, tuossa mielessä näitä käyttöjärjestelmiä ei voi kyllä verrata koska koko kehityksen ideologia on aivan erilainen. Windowsissahan päivityksetkin saattavat kestää vuosikymmeniä siinä missä linuxissa puhutaan yleensä tunneista tai joskus jopa päivistä kuten tämän ipv6 -jutun kanssa.
"1) Laitetuki. Linux-distrojen laitetuki on huono ja on vaikea selvittää miten laitteet toimivat minkäkin kernelin kanssa. Kotikäyttäjä turhautuu tästä."
Ja mistähän käyttöjärjestelmistä nyt tällä kertaa on kyse kun Linuxissa on markkinoiden paras laitetuki?
"2) Säätämisen tarve. Linux-distrot käyttäytyvät monesti hyvin epävakaasti asennuksen jälkeen."
Mistä käyttöjärjestelmästä on kyse? Mikään epävakaus ei liity millään tavalla Linuxiin, Linuxin koodi on tunnetusti hyvin virheetöntä, jopa vain 0.17 virhettä tuhatta riviä kohden, kun ohjelmissa on helposti vaikka 40 virhettä tuhatta riviä kohden.
"Käyttöjärjestelmä ei välttämättä tunnista edes saatavilla olevia resoluutioita oikein."
Niin mikä käyttöjärjestelmä?
"Joskus asennuksen jälkeen tervehtii heti suoraan musta ruutu."
Ei ole mitään tekemistä Linuxin kanssa.
"Hyvin monet laitteet vaativat säätöä toimiakseen oikealla tavalla, säätö tarkoittaa konffaustiedostojen puukotellua."
Niin mikä laite ja mikä käyttöjärjestelmä?
"3) Ohjelmistotuki. Linuxia ei pidetä vakavana vaihtoehtona kovinkaan monen firman toimesta kun puhutaan kotikäyttäjistä. Tämän vuoksi pelejä ja monia muita softia ei vaivauduta tekemään Linuxille."
Suurin osa peleistä ei välitä millään tavalla onko käyttöjärjestelmän ydin Linux.
"4) Distrojen paljous. Näitä huonosti toimivia distroja on useita eikä käyttäjä oikein tiedä minkä niistä laittaa."
Tälläkään ei ole mitään tekemistä Linuxin kanssa, että markkinoilla on paljon käyttöjärjestelmiä. Useimmat käyttäjät onnistuu kuitenkin aina valitsemaan jonkun itselleen sopimattoman surkean distron, kuten esimerkiksi Windowsin.
"5) Yleinen toimivuus. Linux-distroissa on monesti bugeja jotka aiheuttava epävakautta tai hitautta. Esim. Flash toimivuus on surkea."
Mistä käyttöjärjestelmistä on kyse?
"6) Näiden edellä mainittujen syiden vuoksi moni laitevalmistaja ja koneita myyvä yritys on katsonut parhaaksi pysyä erossa distroista koska koneet jäisivät pölyttymään kun kukaan ei niitä viitsisi ostaa."
Sinulla ei ole minkäänlaista hajua asioista joka on jo todistettu. Et ole vieläkään maininnut yhtään käyttöjärjestelmää missä olisi mitään loppukäyttäjää liikuttavaa ongelmaa.
>Linux-distrot eivät ole saavuttaneet kotikäytössä kovin hääviä suosiota, syitä on monia:<
>1) Laitetuki. Linux-distrojen laitetuki on huono ja on vaikea selvittää miten laitteet toimivat minkäkin kernelin kanssa. Kotikäyttäjä turhautuu tästä.<
Linuxeissa on itseasiassa helvetin HYVÄ LAITETUKI. Ottaisit vaan peelo selvää etkä jauhais omiasi!
>2) Säätämisen tarve. Linux-distrot käyttäytyvät monesti hyvin epävakaasti asennuksen jälkeen. <
JA vitut! Epävakaata on vaan sun pääkoppas. Linuxt on todella vakaita!
>Käyttöjärjestelmä ei välttämättä tunnista edes saatavilla olevia resoluutioita oikein. Joskus asennuksen jälkeen tervehtii heti suoraan musta ruutu. Hyvin monet laitteet vaativat säätöä toimiakseen oikealla tavalla, säätö tarkoittaa konffaustiedostojen puukotellua.<
MITEN NIIN MUSTA RUUTU?? Harvoin mitään säätämisen tarvetta ollu, yksittäinen tapaus jossa reso pielessä mutta ei siinäkään ollu mustaa ruutua, kuva vaan oli liian pienenä ruutuna (läppärissä siis).
>3) Ohjelmistotuki. Linuxia ei pidetä vakavana vaihtoehtona kovinkaan monen firman toimesta kun puhutaan kotikäyttäjistä. Tämän vuoksi pelejä ja monia muita softia ei vaivauduta tekemään Linuxille.<
Hoh hoijaa! Linuxille saa PALJON ohjelmia! Ottaisit vaan selvää ja pelejä jos pelaa netissä niin ne ainakin toimii koska ne on javapelejä!
>4) Distrojen paljous. Näitä huonosti toimivia distroja on useita eikä käyttäjä oikein tiedä minkä niistä laittaa. Distrojen asennus poikkeaa myös toisistaan huomattavasti. Joidenkin distrojen installerit osaavat tehdä asioita automaattisesti, joidenkin ei.<
Kun valitsee jonkun valtadistron niin on vahvoilla. Ei aloittelijan ole mitään syytä tai järkeä valita jokin todella harvinainen distro, valitsee esim. Ubuntun, debianin, Mandraken, Fedoran tai Susen niin ne sopii.
>5) Yleinen toimivuus. Linux-distroissa on monesti bugeja jotka aiheuttava epävakautta tai hitautta. Esim. Flash toimivuus on surkea.<
Flash toimii hyvin! Itse just katselin paljon youtube-videoita eikä mitään ongelmaa. Ja toi epävakaus on JÄLLEEN SUN PÄÄKOPPAS SISÄLLÄ VAIN! Hitaus on myös vain sun pääkoppas sisällä.
>6) Näiden edellä mainittujen syiden vuoksi moni laitevalmistaja ja koneita myyvä yritys on katsonut parhaaksi pysyä erossa distroista koska koneet jäisivät pölyttymään kun kukaan ei niitä viitsisi ostaa. Linux koetaan siis miinuksena ja Windows plussana.<
HAH, niinkös luulet? Älä viitsi jauhaa tota paskaa.
Niin ja minkä alan asiantuntija sä luulet olevas? Paskanjauhannan varmaankin...
Itselleni pistää tosi pahasti silmiin keskeneräisyys mm. Ubuntussa. Miltei missä tahansa asiassa jos yrittää etsiä ohjetta tai tulee joku vähän poikkeavampi tilanne (ohjelmien päivitys esimerkkinä) niin teksti vaihtuukin tutusta suomesta vieraaksi kieleksi. Kyllä tuollainen alkaa olla jo niin 80-lukulaista, ettei sitä moni siedä. Ja sanottakoon, että OpenOffice.org tekee tässä iloisen poikkeuksen, mutta sehän ei olekaan linux-ohjelma (-;
Onko Windowsisi kaikkine ohjelmineen täysin suomenkielinen ? Jos on niin etpä kovin laajaa ohjelmavalikoimaa käytä.... Windows itsessään ja muutama perusohjelma löytyy suomenkielisenä mutta vähänkin laajempi ohjelmistovalikoima niin osa on väkisin englanninkielisiä kun suomenkielisiä ei löydy.
Tiedätkö mitä, 80-lukulaista on se ettei osaa englantia. Suomalainen umpijunttikansa kulkee punaniskaisena tuulipuvuissaan ja kieltäytyy ehdottomasti osaamasta mitään muuta kuin suomea tai savoa. Tervetuloa digitaaliyhteiskunta tänne meidänkin korpiimme, kunhan se bitti vaan on suomeksi ykkönen tai suomeksi nolla.
Kun linuxin epätäydellisyys on tuotu esille, pyrit vaatimaan Windowsilta täydellisyyttä, jotta et voisi pitää niitä "yhtä huonoina". Eihän se tietenkään näin mene, vaan pitää joko ottaa huomioon tilastollinen edustavuus tai samantapaiset toiminnot. Tilastoja ei ole nyt käytettävissäni, mutta verrataanpa ihan suomenkieliseksi väitettyjä käyttöjärjestelmiä rivikomennoilla:
Windows Vista: dir /?
Koko luettelo suomea
Ubuntu 9.04 dir --help
luettelo osittain suomea
Ubuntu on siis keskeneräinen. Valittamisen sijasta voinet korjata sen.
Jos Ubuntu olisi tuolla kannalla, niin silloinhan se olisi selkeä kannanotto, joskin aika 80-lukulainen. Mutta kun Ubuntusta väitetään olevan suomenkielinenkin versio markkinoilla, niin siltä osin perustelusi ovat ihan jo toisesta maailmasta, eivät pelkästään 80-luvulta.
Pienenä lisänä tähän on sitten vielä se, että linuxia pidetään suomalasisyntyisenä.
Mutta sinähän vain tuot esille omaa epätäydellisyyttäsi?
"Ubuntu on siis keskeneräinen. Valittamisen sijasta voinet korjata sen. "
Niin on, se on vielä keskeneräinen joten voiko keskeneräistä ylipäänsä arvostella? Miksi vaadit jotakuta muuta korjaamaan jotakin, mikset korjaa itse tai opettele ymmärtämään englantia?
Koen, että olen jo oman osuuteni tehnyt ja jopa muutkin ovat sen maininnan arvoisesti huomanneet. Nyt on sinun vuorosi.
Linux on tosiaan suomalaissyntyinen mutta kun suomalaisia puupäitä ei homma kiinnostanut niin Linus puuhaili sitten sellaisten ihmisten kanssa jotka puhuvat englantia. Onko mielestäsi oikein syyttää siitä Linuxia ettei suomalaiset alunperin halunneet alkaa Linusin kanssa kehittämään sitä vaan ulkomaalaiset ihmiset ymmärsivät Linuxin arvon ja mahdollisuudet paremmin joten kieleksi oli valittava englanti jotta kaikki halukkaat ymmärtävät toisiaan.
Työpöytäkäytössä Ubuntu on jo liki suomenkielinen mutta esim. man-sivujen suomennos on yhä kesken. Itse olen kuitenkin opiskellut tuon englannin kielen koska suomenkielellä on hyvin vaikeaa saada riittävästi informaatiota vaikkapa internetistä. Mielestäni englanninkielen jonkitasoinen osaaminen kyllä pitäisi kuulua jokaisen suomalaisen taitoihin ainakin jos pyörii internetissä jossa suomi on minimaalinen kieli.
Minulla on myös runsaasti windows-ohjelmia joista ei ole suomenkielistä versiota mutta en silti ala sen tähden itkemään vaan opettelen käyttämään niitä.
Tuollainen väite ei vain todista yhtään mitään, minäkin voin letkautella mitä huvittaa. Jos haluat väitteellesi painoarvoa niin olisi syytä myös todistaa se jollakin tavalla.
Millä tavalla Ubuntun päivittäminen vaikuttaa kieleen? Suomea on puhunut täällä kokoajan. Mitä nyt yleensäkin tarkoittaa "linux-ohjelma?". OpenOffice on ainakin selkeästi osa Ubuntua.
Minun mielestä komentorivin saisikin pitää englannin kielellä koska suomenkielisyys haittaa ammattikäytössä ja ne käyttäjät jotka suomenkieltä tarvii ei muutenkaan komentoriviä käytä.
Vaikeaa edes kuvitella bashin komennot suomenkieliseksi ;D ;D
Varmaan tosiaankin parempi että pysyvät ne ainakin enkunkielisinä, kun ensin on opetellut ne englanninkielisinä niin sitten joutuisi opettelemaan vielä suomenkielisinä, kaksinkertainen työ.
tulostanaytolle /etc/network/interfaces | leikkaapois verkkolaite1
listaamodulit | leikkaapois nvidia
tyhmä ajatus ;D ;D
Olisiko tuo tulosteen komento suomennettu kirjaimellisesti
kissa /etc/network/interfaces?
Jos et tiedä etkä usko miehen sanaan, niin annetaan olla.
Kysehän on siitä, että jos ihminen haluaa englanninkielisen järjestelmän, niin hän saa englanninkielisen. Jos taas haluaa suomenkielisen, niin Windows on ainoa vaihtoehto.
Ubuntu on ihan yhtä suomenkielinen kuin Windows. Tässä kuvakaappaus Windowsin englanninkielisyydestä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/5a/Mssvs4unix cmd.PNG
On muuten yhtä paljon lokalisoitu kaikissa Windowsin kieliversioissa. Mutta mitä väliä sillä on kun loppukäyttäjä ei tuohon törmää ikinä?
M-Kar:[Ubuntu on ihan yhtä suomenkielinen kuin Windows.]
Tämähän ei pidä paikkaansa, kuten tässäkin keskustelussa on tuotu esille. Windowskaan ei ehkä ole aivan täydellisesti suomennettu, sitä kait yritit esittää.
Sen sijaan Ubuntu ( alla oleva linux) on niin vajaasti suomennettu, että loppukäyttäjä törmää varsin helposti vääränkieliseen tekstiin.
Kertoisitko vielä, missä olet opiskellut ajattelua, jos missään?
Tiedät itsekin että asia ei ole näin yks'oikoinen.
Kokeile googlettaa windowsin suomenkielisellä virheilmoituksella jotakin niin et saa kuin korkeintaan vitsejä vastaukseksi vaikka ongelma olisi suhteellisen tavallinen.
Missä yhteydessä loppukäyttäjä edes on tekemisissä Ubuntussa olevan Linuxin kanssa? Suomentaminen on hyvä juttu mutta suomennokset mitkä haittaa esimerkiksi ammattikäyttöä on huono idea.
Ubuntu on kyllä ihan hyvin suomennettu ja olen asentanut sitä monille ihmisille ja ainoa asia missä törmätään käytännössä englantiin on joidenkin ohjelmien kuvaukset. Tosin Ubuntu nyt onkin paljon laajempi kuin Windows joten kaikkien kymmenien tuhansien ohjelmien ja kuvausten suomentaminen alkaa mennä siihen luokkaan, että sama kuin pitäisi koko webbi suomentaa. Mutta kun ei, kun menen http://www.cnn.com/ niin ei näy suomenkieltä missään.
Älä nyt loukkaannu, pidän sinua ehkäpä fiksuimpana windowskäyttäjänä täällä. Sinulta puuttuu vain tietoa käyttöjärjestelmistä ja siksi liputat windowsia, se on kuitenkin sinulle itsellesi selvästi paras käyttöjärjestelmä. Sen verran olet fiksu että uskon kyllä kun sanot että olet saattanut niittää mainetta jollakin alalla, halusin vain vähän ärsyttää ;)
Totuus kuitenkin on se että Linux on teknisesti paljon etevämpi kuin tönkkö-windows, kas ne jotka enemmän äniden laitteiden kanssa puuhailevat niin kyllä tietävät asian laidan. Windowsin kiiltokuvapinta ei tee siitä hyvää aivan kuten ei compizkaan tee Linuxista parempaa tai edes hyvää, se on vaan pelkkää pelleilyä.
Linux-distro ei ole saavutanud oma kasutuses väga hääviä populaarsust, põhjuseid on mitmeid:
1) Seade Abi. Linux-distro seade toetus on väga halb ja raske on määratleda, kuidas seadmed töötavad missugust kernel koos. Sisustus Kasutaja pettumust siin.
2) reguleerimise järele. Linux-distro käituvad tihti väga ebaühtlane ning pärast paigaldamist. Operatsioonisüsteem ei pruugi tuvastada isegi olemasolevaid eraldusvõimega õigesti. Mõnikord pärast paigaldamist annab edasi oma tervitused kohe otse must ruut. Väga paljud seadmed nõuavad reguleerimist, et tegutseda õigesti, reguleerimine tähendab konffaustiedostojen puukotellua.
3) Tarkvara Abi. Linuxia ei peeta tõsiseks alternatiiviks kuigi mitme firma poolt, kui räägitakse oma kasutajatest. Seetõttu mängud ja palju muud softia ei pruugigi teha Linux.
4) distro kogus. Neid halvasti toimivaid distro on mitu, mitte kasutaja õigesti ei tea, kes neist panna. Distro install erineb ka üksteisest oluliselt. Mõne distro Installeri oskavad teha asju automaatselt, mõned mitte.
5) Üldine toimimine. Linux-distro on sageli bugeja mis põhjustab ebastabiilsust või loidust. Nt Flash toimimine on vilets.
6) Nende eespool nimetatud põhjustel mitme valmistaja ja masinad müüv ettevõte on leidnud parima jääda eemal distro kuna masinad jäävad pölyttymään kui keegi neid ei viitsisi osta. Linux peetakse seega märgiga ja Windows märgiga.
Suomennan tuon tekstin lyhyestri
"Windows märgiga."
"Windowsin haavat alkavat jo märkimään"
eli kannattaa varoa windowsia ;)
Linuxeissa keskeneräisyys on lähinnä tuotteistuksessa. Ohjelmistotekninen toteutus lienee pääsääntösiesti riittävän valmista. Esim. upotetuissa järjestelmissä "joku muu" huolehtii siitä loppusilausesta ja muusta tuotteistuksesta.
Mutta jos meillä on kaksi suomenkielistä käyttöjärjestelmää, Vista ja Ubuntu 9.04, niin toinen on tuotteistettu ja siitä on joku jopa suostunut maksamaan ja toinen taas on keskeneräinen suomenkielisenä tuotteena. Eipä siitä sitten kyllä tarvitse maksaakaan.
Kyllähän tuo vahvasti riippuu käyttöjärjestelmän merkistä, ei Linuxista. Monet käyttöjärjestelmät ei sisällä suomenkieltä ollenkaan koska kyseessä on vähemmistökieli. Minusta loppukäyttäjälle riittää kun sen ei tarvitse englannin kieltä käytännön tasolla katsella, ellei sitten tee jotain vaativampaa ja käytä ns. ammattilaisen työkaluja jolloin voi olettaa, että koulusivistyskin on kohdallaan ja suomennos voi olla jopa haitaksi kun moni ohjeistusmateriaali verkossa on kuitenkin tehty englanninkieliselle versiolle.
>...siitä on joku jopa suostunut maksamaan...
Jos joku maksaa Vistasta (=nykyään 7) niin kysymys on taatusti muusta luin kielestä. Ensimmäisenä tulee tietämättömyys siitä että selvästi parempia on olemassa.
"voi olettaa, että koulusivistyskin on kohdallaan ja suomennos voi olla jopa haitaksi kun moni ohjeistusmateriaali verkossa on kuitenkin tehty englanninkieliselle versiolle"
Olen samaa mieltä mutta nyt täytyy muistaa että tuttis on vanha ukkeli eikä silloisen kansakoulun viitosella juuri englantia opiskeltu. Vai onko ukko jo niin vanha että kävi kiertokoulua kuten pappa-vainaa. Ei sen puoleen tuttis, nostan hattua siitä että jaksat vanhemmalla iällä kiinnostua tietotekniikasta, sen sijaan siitä hyvästä että et siitä ymmärrä mitään ja puhut puutaheinää niin päästän ison ja loukkaavan pierun ;D