en halua vauvaa, hän haluaa

Ollaan seurusteltu viisi vuotta. Mies tiesi alusta asti etten halua omia lapsia. Hänellä on entisestä liitosta 3. Nyt hänellä onkin vähän vauvakuumetta...Olemme yrittäneet puhua, tai enemmäkin itse olen puhunut, hän ei paljon saa sanotuksi. Sittne hän tuumaa ettei hän varmaan haluakkaan lapsia...voinko uskoa häntä? en halua olla esteenä jos hän haluaa lapsia, mutta yhdessä se ei onnistu, tämänkin olen hänelle sanonut..voimmeko olla onnellisia elämän loppuun asti näin??vai tuleeko hänestä vuosien varrella hyvin katkera ihminen mulle??pelkään että hän yhä aattelee et mun mieli joskus muuttuisi..nyt hän on vain sanonut ettei hän varmaan tahdokkaa..ei musta kovin vakuuttavaa. mä tiedän, olen aina tiennyt etten tahdo lapsia, miksei hän tiedä haluaako hän vai ei...raastavaa. se on vain selvää et tästä pitää vielä puhu, mut ärsyttää hiillostaa toista puhumaan tästä asiasta, mutta tehtävä se on, en tahtoisi löytää näiät sitten tulevaisuudesta.
1238
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Sama ongelma.
Ollaa oltu yhessä kohta 6 vuotta. Jo suhteemma alussa tehtiin selväks että kumpikaan meistä ei halua lapsia.
Noh viime aikoina mieheni on alkanut kovasti puhumaan että hankitaan lapsi. Nimetkin sillä on jo valmiina mietitty.
Ahistaa, koska en ole vieläkään löytänyt sitä "äiti" viettiä itsessäni. Lapsen kun näen niin en oikeasti tunne minkäänlaista ihastusta. Se ei vaan tunnu mun jutulta. En osaa olla luonnollinen pienten lasten kanssa.
En halua lopettaa suhdetta sen takia että toinen tahtoo ja mie en.
Oon alkanu miettiin pitäskö antaa periks.... Eniten yritän että mieheni pääsisi tuosta kuumeesta eroon.

En edes tiedä miten me pärjättäis jos tulis muksu. Mieheni on työtön ja mie elätän meidät. Mitäs sitten kun en voi sen muksun kanssa olla töissä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


auringonpaistetta kirjoitti:

Ollaan seurusteltu viisi vuotta. Mies tiesi alusta asti etten halua omia lapsia. Hänellä on entisestä liitosta 3. Nyt hänellä onkin vähän vauvakuumetta...Olemme yrittäneet puhua, tai enemmäkin itse olen puhunut, hän ei paljon saa sanotuksi. Sittne hän tuumaa ettei hän varmaan haluakkaan lapsia...voinko uskoa häntä? en halua olla esteenä jos hän haluaa lapsia, mutta yhdessä se ei onnistu, tämänkin olen hänelle sanonut..voimmeko olla onnellisia elämän loppuun asti näin??vai tuleeko hänestä vuosien varrella hyvin katkera ihminen mulle??pelkään että hän yhä aattelee et mun mieli joskus muuttuisi..nyt hän on vain sanonut ettei hän varmaan tahdokkaa..ei musta kovin vakuuttavaa. mä tiedän, olen aina tiennyt etten tahdo lapsia, miksei hän tiedä haluaako hän vai ei...raastavaa. se on vain selvää et tästä pitää vielä puhu, mut ärsyttää hiillostaa toista puhumaan tästä asiasta, mutta tehtävä se on, en tahtoisi löytää näiät sitten tulevaisuudesta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu