Kylmissä huoneissa
aika on mennyt menojaan
ja hiljaisuus kaikkialle levittäytyy
joka sopen täyttää.
Päivät ovat harmaan sävyn saaneet
mekin kuvajaisiksi niihin tulleet
jotka toisiaan etsii
yrittäen löytää sen jonkun hukatun.
Kynttilät lepattaa tuulissa sydänten
ja väsyneet katseet
niin kostean sinisenä väistelee
uskoako miltei mahdottomaan ...
mutta
' joku ' silti näissä huoneissa asustaa
kun valkeat kädet toisiaan kurkottaa
näkymätöntä kaipailee
ja ' se jokin ' on rakkaus
joka oman erityisen valonsa maailmaan luo
niillekin jotka kylmien huoneiden vangiksi
ovat jääneet ...
Kylmissä huoneissa
runo64
13
387
Vastaukset
- Tapiontytteli
Kun elossa kulkee
näkymätöntä kaipaellen ...
Eniten sieluani koskettaa runosi alku
"Kylmissä huoneissa
aika on mennyt menojaan"
sekä
ehkäpä vielä enemmän loppu
"niillekin jotka kylmien huoneiden vangiksi
ovat jääneet ... "
Hieno,mahtava loppu runollesi
Hyvää Yötä
ja
PakkasenPojan paukkuterveiset aamuusi :)) Eli Huomenta t:Peikkis- runo64-1
... olevainen
olemassa
mutta kohtaako koskaan
siltä monesti tuntuu
mutta vain sydämellään näkee parhaiten
toisen
sen rakkaudenkin ...
no sitä sun tätä tämä vain oli.
lämpimän henkäyksen peikkotytölle lähetän
kiitoksen ja se pakkaset karkoittakoon aapasoiltasi
hyväileviin tuuliin vaihtukoot
lämmöllä sydämestäni. - Tapiontytteli
runo64-1 kirjoitti:
... olevainen
olemassa
mutta kohtaako koskaan
siltä monesti tuntuu
mutta vain sydämellään näkee parhaiten
toisen
sen rakkaudenkin ...
no sitä sun tätä tämä vain oli.
lämpimän henkäyksen peikkotytölle lähetän
kiitoksen ja se pakkaset karkoittakoon aapasoiltasi
hyväileviin tuuliin vaihtukoot
lämmöllä sydämestäni.Sydän näkee
Sielu tuntee
Rakkauden pyyteettömänkin
Pakkasenpojan puremat poskillani
olkoot tuulen lämpimän henkäyksen hyväilyjä
Josta Kiitokseni Sinulle lähetän
Peikkotyttö takkutukka
jalassansa risa sukka
kurkkaa kuusen oksan alta
Poimii hangelta niin hohtavalta
- lumikiteen timanttisen
* Sulle lähettäen sen * :)
ja harmautta on päivät, hiljaisuus satuttaa ja
sydän kaipaa yhä. Kyllä olet koonnut koskettavasti
tämän runosi Jouni ja lukijalle tulee tunne, että
haluaisi antaa edes hiukan lämpöä kirjoittajalle.
Ellei muuten, niin ainakin sanojen muodossa.
Melankolinen, elävä runo kipeästä aiheesta jossa
ytimenä on yksinäisyys. Surullisenkaunista työtä.
Valoa ja lempeyttä lähetän Sinulle !- runo64-1
... harmaat päivät
jotka pois veivät laskeutuvat pimeydet
mutta silti olin onnellinen
kun tuikut syttyivät
yötaivaan hämärään
ja loistivat vain minulle ...
ehkä tämä oli vain jouninjoutavaa
kuvailua siitä jos ei pysty puhumaan
sitä tiedä en
mutta sen sentään tiedän
että kiitokseni sinulle lähetän kun kävit
hetken aikaa viipymässä
iloa tuomassa
ja niin pääsen toivottamaan
kaikkea hyvää ja kaunista päivääsi rakas ystäväin
ja mestarini.
- mies-v57
Joku oli jättänyt oven auki, osui
kylmä suoraan sydömeen, kävi viima,
yö valkoinen, muodostui jäätä minun eteiseen..
Hän oli lähtenyt, niin kuin joskus
poistutaan, kierreportiata tai suorempaan,
jonnekkin toisaalle, missä eri tavoin Rakastetaan..
Sitten tunsin pikku käden, Sinä
olit vieressä, isää koetit, alkoi eteisessä
jää sulaa, jotain uutta, tuntui omassa sydämessä..
Olit niin pieni ja lämmin, mutta
enemmän kuin ajattelin, olin minulle
kuuma pörröinen pää, olin kohdannut enkelin..
....nytkin muistan sen, itken, oli niin
pikkuinen kätesi, joka minua paljon Rakasti..
http://www.youtube.com/watch?v=-CykBXjWAts&feature=related
Kiitos Runostasi.
Joskus Rakkauden huoneet
kylmenevät ja hyväilyt väsyvät pois..
Sanat ennen kuumat, niissä luode
tuntuu ja hengityksessä ei enään
lämmin hengitä..
Mutta alimmalla portaalla, ottaa hento käsi,
koettaa niin kuin enkelin siipi sivelisi..
Uusi Rakkaus on löytänyt tiensä luo.
Tässä Rakkausrunossasi
on uudenlaista ja kypsynyttä kirjoittajaa..
Rohkeutta ja uskoa toisenlaiseen ilmaisuun,
viisautta, silti herkkyyden kärsimättä..
Kaunista, kerronnallista ja koskettavaa,
hienoja säkeitä!
Tämä oli upea Runosi.
Positiivisuutta ja iloista oloa
koko päivällesi hyvä Ystävä.- runo64-1
... maisema on turvallinen
lohduttavakin
ja se suojaansa käärii
vastauksia etsivän
yhä syvempään vie
näyttää lopulta valon
tien ...
olipa mestari kerännyt paljon herkkiä sanoja
tekstiinsä
jotka olivat sävyltään paljon enemmän
kuin itse elämä
koettu ja koskettava
joten hyvä ystävä hyvä !!!
no kylmät huoneet ovat maailma ympärillämme
kaikkine kiemuraisine juttuineen.
kiitos vierailustasi ja runostasi hyvä ystäväin.
retkiä talven ihmemaahan päivääsi toivon
vastaan tulevaa tuttua ja tuntematonta
asiaa ... - mies-v57
runo64-1 kirjoitti:
... maisema on turvallinen
lohduttavakin
ja se suojaansa käärii
vastauksia etsivän
yhä syvempään vie
näyttää lopulta valon
tien ...
olipa mestari kerännyt paljon herkkiä sanoja
tekstiinsä
jotka olivat sävyltään paljon enemmän
kuin itse elämä
koettu ja koskettava
joten hyvä ystävä hyvä !!!
no kylmät huoneet ovat maailma ympärillämme
kaikkine kiemuraisine juttuineen.
kiitos vierailustasi ja runostasi hyvä ystäväin.
retkiä talven ihmemaahan päivääsi toivon
vastaan tulevaa tuttua ja tuntematonta
asiaa ...Ei ollut satua silloin, että pikkuisestani tuli
minulle enkeli, joka olemuksellaan kuivasi
kyyneleeni, asetti Rakkauden, ojensi pikku
kädellään hyvyyden, satua vain, mitä koin..
Tiedostin, ettei käden tarvitse olla suuri,
ja kuitenkin kokonaan, siitä lähtevä lämpö...
miten se osuukaan ja surun hymyksi kääntää,
ja nappisilmien katse..se aseet loputkin riisuu..
Kokemuksena, tunteina..ei, ei sitä voi kuvata,
pitää kokea, sormin koettaa, miten kyyneleet
on kuivuneet, rinnassa jotain uutta, mielessä
rakentavaa, ajatuksissa..niin Rakastavaa..
Ei se ollut muodostettu tarina, kehitelty joukko
kokemuksia, se oli tästä elämästä, kivusta ja
tuskasta ja miten pikkuinen minut siitä nosti, kuinka
tajusin, miten suuri lahja hän minulle, isälle, on..
..aarre ei ole aina maasta kaivettua, joskus
sen löytää viereltä..
http://www.youtube.com/watch?v=MzUvGL5nIUY&feature=related
Voimia ja kannustusta koko talviseen
ja upeaan päivääsi hyvä Ystävä. - runo64-1
mies-v57 kirjoitti:
Ei ollut satua silloin, että pikkuisestani tuli
minulle enkeli, joka olemuksellaan kuivasi
kyyneleeni, asetti Rakkauden, ojensi pikku
kädellään hyvyyden, satua vain, mitä koin..
Tiedostin, ettei käden tarvitse olla suuri,
ja kuitenkin kokonaan, siitä lähtevä lämpö...
miten se osuukaan ja surun hymyksi kääntää,
ja nappisilmien katse..se aseet loputkin riisuu..
Kokemuksena, tunteina..ei, ei sitä voi kuvata,
pitää kokea, sormin koettaa, miten kyyneleet
on kuivuneet, rinnassa jotain uutta, mielessä
rakentavaa, ajatuksissa..niin Rakastavaa..
Ei se ollut muodostettu tarina, kehitelty joukko
kokemuksia, se oli tästä elämästä, kivusta ja
tuskasta ja miten pikkuinen minut siitä nosti, kuinka
tajusin, miten suuri lahja hän minulle, isälle, on..
..aarre ei ole aina maasta kaivettua, joskus
sen löytää viereltä..
http://www.youtube.com/watch?v=MzUvGL5nIUY&feature=related
Voimia ja kannustusta koko talviseen
ja upeaan päivääsi hyvä Ystävä.... ainakin varmaa että:
aarre on kultainen
jos se löytää maasta
tai viereltään
ja se todellakin voi olla
käteesi eksyvä pikkukätönen
totiset nappi silmät
tai mikä tahansa
kun sen arvon tuntee sydämellään ...
kiitos sanoistasi hyvä ystäväin.
lämpimiä terveisiä myrskyn keskeltä.
Miten kylmiin huoneisiin saa lämpöä...Ehkäpä kaksi rakastavaista astuu sisään,arkaillen,lämpöä hiipii sydämestä sydämeen ,käsi kättä hapuilee...
Enää,eivät huomaa ,huoneen kylmyyttä..Kynttiläkin alkaa palaa vakaammin..
Ei enää kahta kylmissään värjöttelevää ihmistä,vaan toisiaan lämmittäen..uskoen kaiken mahdolliseksi..
Kyllä sinä kerrassaan ihania runoja loihdit luettavammaksemme..Kiitos taas.. Upeaa...ILOA! t.irkku- runo64-1
... sen sanoit
tuon ihmeitä tekevän sanan
rakkauden
joka rakentaa palatsit ympärille
loisteiden hetket
kun on kaksi siihen uskovaa
rakastavaa ...
no tiedä häntä että onko se kenenkään etu
kun kirjottaa
ehkä se on mukavaa pienikin kiusa ...
kiitoksia kyläilystä rakas ystäväin
ja toivon symppiksille
ilon ja onnen huippu hetkiä
lämmöllä sydämestäni.
- *saaga*
Kuinka silmäni
ja korvani aistivat
jos rakkaus
elämässä kadonnut
tuntuu
kylmänkohmeisuus
kaikkialla
niin ulkoisesti kuin sisäisesti
syvällisen luomistyön
olet runoosi tehnyt...- runo64-1
... kuinka askeleet kopisevat
lähestyen
mutta menevät ohitse
ja niin kirkkaana loistanut toivon tähti
hiipuu
sammuu pimeäänsä ...
no tavallinen tarina rakkauden ihmeellisyyksistä
kadun varjoisemmalta puolelta.
kiitos kun eksyit tännekkin asti
vaelteleva tarina
revontulten hymni
ja toivon päivääsi ilon
onnen valloittavia tuntemuksia
lämmöllä sydämestäni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Et voi olla loputtomasti hiljaa
Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto1512672Nainen mitä tekisit
Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa1791568Rita syyttää muita "virheistään"
Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui1031443- 1271412
Ajatus aamuun
Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen721197Niiiiin pihkassa
Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil421145- 1691132
- 1011130
- 491107
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia73996