Huopikkaat huopikaat, äiti koittaa piilottaa, sama se löysin ne, pihamökin varastosta.
Miksikäs kärvistellä paleltuvien varpaiden kanssa, kun huopikkaat lämmittäisivät niin hyvin. Omistatko huopikkaat?
Miksikäs kärvistellä paleltuvien varpaiden kanssa, kun huopikkaat lämmittäisivät niin hyvin. Omistatko huopikkaat?
Vastaukset 38
Vanhimmat
joskus lapsena, mutta nythän niillä taas olisi käyttöä tämän talven pakkasilla.
Mahtavat muuten olla melko kalliita.
Naisten nilkkurit, semmoset puolisääreen, jossa reunassa kaunis pehmeä turkis lisäksi, maksaa 72 euroa ja pitkavartiset jotka sopii miehillekkin 102 euroa. Töppösissä on vielä rosoinen kumipoha, etteivät ole liukkaatkaan.
Kerrassaan hyvät. Pidän niitä nyt. Eihän täällä Suomen Villissä lännessä ole ollut vuosiin luntakaan, joten ei näillä ole vuosiin ollut käyttöäkään, mutta nyt.... aavot.
http://www.lahtiset.fi/mallisto/original-by-lahtiset-mallisto.html
noi keskimmäiset alhaalta on mulla
tosi makeen näköset huopikkaat.
itekkin olen miettinyt huopikkaan ostoa.
eikun supi..supi
Ostin Lahtiset Veljekset Halosen myymälästä, just noi turkissomisteiset. Jotain 70€ maksoivat vuosi sitten.
Menen Turkuun ensi viikolla, löytyisköhän Turusta liikettä, josta huopikkaat saisin?
Lappeenrannassa
Laitoin Halosen nettisivuilta kyselyn, onko Turun liikkeissä (näyttää olevan kaksi liikettä) huopikkaita, mut ei oo vielä tänään tullu vastausta. Toivon mukaan tällä viikolla tulee vastaus.
Olipa harvinaista että avasin jonkin linkin. Kiitos siitä supi supi :-D ja siellähän ne oli oikealla ylhäällä sinisenä, avokantaiset sisähuopikkaat (töppösiksi ennen sanottiin). Mulla vaan on harmaat, torilta ostetut. Muistelen että ne joku vuosi sitten maksoivat 20 euroa. Ovat tosi kivat sisätossut, uloskin voi pakkasella kipaista, roskikselle tai puuliiteriin, eivätkä ole liukkaat.
Lapsena aina koulussa pidettiin töppösiä talvella. Kantapää tahtoi mennä ensimmäisenä puhki, ja isä maitoliimalla paikkasi ne vanhan töppösen varresta tekemällään huopakantalapulla. Joskus taisi liimata töppösiin kumipohjiakin? Ei meilläpäin koulussa töppösistä kukaan ilkkunut, "pässinpökkimistä" villahousuista kylläkin, enkä siis suostunut niitä jalkaan laittamaan (pojat tietenkin kurkki hameen alle, ne iänikuiset kiusankappaleet). Tulos: sain ensimmäisen virtsatieinfektioni silloin, ja siitäkin ivanaurut kun pissa lirahti vahingossa... Voi noita aikoja, onneksi nyt jo naurattaa.
No eipä ole vaivaannuttu Haloselta vastaamaan palautelomakkeella tehtyyn kyselyyn, löytyykö heiltä huopikkaita.
Oltiin veneilemässä alkukesästä alkaen, kun vielä oli kylmiä iltoja ja öitä. Joku kertoi huopikkaiden olevan mainio jalkine merellä ollessa, ei hikoile ja sietää pikku kastelunkin, kunhan ei uimaan mene huopikkaat jalassa. Saaristossa ulkoillessa mitä parhaimmat jalkineet, ei pelkästään talvikäyttöön.
Hyvä idea, minä laitoin punaiset huopikkaani mukaan ja käytin niitä aina keväisin ja syksyisin.
Kysymys taitaakin olla siinä, kestääkö pokka huopikkaiden kesäkäytön.
junalle kauppakeskus Sellon (Espoo/Leppävaara) läpi. Siellä on Halonen, jossa kävin tänään töistä tullessani katselemassa nilkkureita. Osui silmiini huopikkaita, ilmeisesti kun olin täällä niistä lukenut. Oli harmaita ja mustia, musta lateksi? pohja. Harmaat maksoivat 120,- ja mustat 115,-. Olisiko hintaero johtunut kokoerosta, ne harmaat oli valtavan suuria, 45 taisi olla pienin. Suomalaisia, just näitä oliko se nyt "Lahtisia".
Joo, miesten koot maksavat himpun verran enemmän, mutta ei noin paljoa tehtalla maksanut. Eli tehtaalla ne miestenkoot oli 102 € ja naisten koot 72 €. Halonen on pistänyt vähän sitä pääkaupunkseutulisää.
ostaa, on ne niin tyyriitä ja minä niin nuuka. Pitäisi ainakin 300 kertaa saada käyttää oikeissa olosuhteissa, ennen kuin olisivat hintansa tienanneet. Tai ainakin muutama kokonaisen pakkaspäivän ulkoilmatapahtuma. Näyttäisi aika epätodennäköiseltä että tässä niin kauan eletään ja töppösillä liikutaan, varsin vielä kun ilmastonmuutokset ja muut murheet painaa päälle.
Johan tänäkin talvena ehtisit käyttää niitä vaikka kuinla monta kertaa, ja tosi tilanteissa. Lapio vaan käteen, ja lumikasoja lapioimaan. Isäntä sanoi, että telkkarissa kerrottiin, että pääkaupuniseutulaisia on pyydetty osallistumaan lumen lapiointiin. Siinä kun heittelet tunnin-kaks joka päivä lunta, tulee ihana tunne ja jalat pysyy tosi hyvin lämpimänä.
Kerro isännällesi et ei meidän tarvitse, me maksamme yhtiövastiketta siksi että toiset hoitaa noi lumi sun muut työt. Ei vois vähempää kiinnostaa! ( EVVVK ) kai ton osaat lukea?
Mikäs tositilanne se on, jos mä siirrään lumikasaa vähän? Mun kotiasemallakin on ainakin 5 metriä korkea lumivuori, jonka jouduin tänäkin aamuna kiertämään, mutta mihis mä sen laittaisin?
Enkä mä sitäpaitsi lumilapiota ainakaan raaski ostaa, kun ei tiedä miten nämä kelit tulevaisuudessa kehittyy.
Kyllä minäkin näin tekstiteeveestä sellaisen otsikon, en vaan malttanut alkaa lukemaan sitä sen kummemmin. Ajattelin, ettei siinä mitään kummaa pitäs olla, johan omaksi terveydekseen sen verran luulis ihmisten fyysistä rasitusta harjoittavan. Vai onko se luontainen kuntoilu väkinästä, vain kuntosali on sitä oikeaa liikuntaa ja kunnon kohennustakinko? Niinkö?
Ja näilt lakeuksilt en tiedä mistä löytyvänkä
Kovast ole kuullu tänä talven ihmiste niist puhuva
Yksikää en ol kylläkä nähny
Ovat varmast lämpimät :)
Minäkin yritin löytää toiset paria pykälää pienemmät ja soittelin kaupoista kauppoihin, vaan eipä ole. On vain yksi mahdollisuu, tilata niitä Suomen ainoasta paikasta, Jämsästä, tehtaalta tai en tiedä onko se tehdas, vai tehtaan myymälä.
Soitin sinnekkin, ja kysyin, että mihin kauppaan tänne suunnalle Suomea on ostettu huopikkaita myyntiin, niin sanoi, ettei mihinkään kauppaan. Ainoastaan huopasia aamutossuja on, muttei varrellisia ole kaupoissa, joten voin käydä koon kokeilemassa niistä aamutossumallisista ja sitten tilata sen kokoiset huopikkaat, joilla tuolla ulkona voisi liikkua.
Näillä isommilla tossuttelen sisällä, ostanpahan sitten ulkokävelyyn vähän pienemmät, etteivät lonksu jaloissa.
50 luvulla oli, jos jollakin on, ne on museo tavaraa.
Meil oli sillon jokasella huopikkaat. Sit isä teki niistä lapikkaita, ja minäkin tyttöna kuljin ylpeänä kotitekoisilla lapikkailla koulua.
On tuol hyllyllä vieläkin isän huopikkaat, vaikka isän kuolemasta onkin jo 40 vuotta. Pohjasta ovat kyllä aika kuluneet jo.
Kerro sama tuolla 80v sivuilla, voisivat ottaa kantaa ja käyttöön.
huopikkaat 70- luvulla. Sain joululahjaksi punaiset ja pidin niitä sinäkin talvena, kun odotin esikoistamme, olivat mukavat ja villasukkakin sopi niiden kanssa.
Lapsena kyläkoulussa erehdyin yhen kerran laittamaan huopikkaat jalkaan, kun äiti marisi, etten pidä lämpimiä jalkineita. Se olikin laitimmainen kerta. Toiset kakarat kiljuivat ja nauroivat koko päivän huopikkailleni. En sen koommin niitä jalkaan laittanut. Koulussa oli todella köyhien, isojen perheiden lapsia, mutta ei heilläkään ollut huopikkaita koulujalkineina.
Nöyryytys oli kauhea, koulutoverit kiusasivat muutenkin herkästi, jos oli jotain erillaista päällä, esim. minun hattuni, joita äiti parka minulle hankki, hyvää lapselleen tarkoittaen.
olle oikein huopikas immeinen..en ole tottunut niitä koskaan pitämään.
Tässä välillä on ollut tosi huonoja huopikaskelejäkin..iskeevät tulta suvella..:)
Lapsillamme oli aikoinaan kaikilla huovikkaat pakkaskenkinä, silloin pieninä - sitten isompana ne ei olisi kelvanneetkaan.
Kun ei omista huopikkaita. Tallokkaat oli parempi vaihtoehto minulle. Kuka lie piilottanut minun tallokkaat kun en ole niitä nähnyt.
Äitikkähän se on ne piiloon pistänyt. Äitit ne niitä piilotteloo, ettei penskat pääse tantsuihin
- tai miten se nyt oli. Se vaan että minkälaiset ne tallokkaat on kun ei meillä päin...? Rättitossut?
Meillä päin kutsuttiin tallokkaaksi sellaisia vähän hupikkaan kaltaisia jalkineita. Sisusta on huopaa.
Varret on nahkaa ja osittain myös terä osa.Pohjat on kumia, joskus aikojen aamuna nahkaa.
Jalkineen käressä oli kippura "nokka" mäystimiä (läskisiteitä) varten, pystyi hyvin hiihtämään.
Parhaat jalkineet pakkas kelillä, suoja kelillä huopa ja nahkakin jos ei ollut hyvin rasvattu, vettyi ja kastui läpi.
En ole kyllä tavannut nykyään näitä jalkineita. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää vieläkö niitä valmistetaan.
Minulla oli nuoruudessani sellaiset. Isä tekin niitä, kävin kansakoulua, kansalaiskoulua ja myöhemmissäkin oppilaitoksissa käytin niitä. Tykkäsin niisä, olin ainut tyttö, jolla sellaiset oli jalassaan, en koskaan ollut nähnyt vielä tähän päivään mennessä kenelläkään tytöllä tai naisella sellaisia.
Niin, kuka säästää saadessaan, sill'on ottaa tarvitessaan. Olin ostanut lapsilleni huopikkaat joskus 70-luvun lopussa sikäli reilut, että huomasin nyt tyttärelläni ne samaiset jaloissaan. Oli nääs käynyt kotona penkomassa taas vaatevarastoja. Samoin oli jo hylätty kelsi turkki päällään.
On se vain ihmeellistä, että noita kaikkia vanhoja roinia on tullut säästettyä, mutta niinhän sitä sanotaan, että aika tavaran kaupitsee. Minullakin on ikivanhat Itävallasta ostetut "huopikkaat", mutta sisus on vuorattu vaahtomuovilla (kangas vuori) irroitettava, jonka voi kuivata ja päälinen on pitkäkarvainen. Ihanan lämpimät ja pääkaupunginkin loskissa voi kävellä, kun on "kumi" pohjat, mutta pohja eristetty erittäin hyvin irto pohjallisella.
Joku jutteli Turun matkastaan. Kantsii käydä torilla, sillä siellä olen viimeksi nähnyt sellaisia syylinkejä. Pirkka-lehdessä oli taas vinkki solumuovista kengissä, mutta tiukanpaikan tullen sanomalehtikin on hyvä eriste.
Siihen torin laidalle Mehiläiseen menen, siitä onkin helppo piipahtaa torille, käynkin katsomassa. Mutta ai joo, onkohan siellä nyt toria lainkaan, kun on se torin alle rakennettava parkkipaikkapuua meneillään
Josko siirrät kysymyksesi seuraavan ikäluokkaan ..tai jopa siitä seuraavaan.
Oletatko todella et kaupungilla tössöillä kukaan Nainen kävelisi,edes 60v ?
Landella voi olla omat jutut, ei ikinä sanon minä isosta kaupungista. Look on tärkein, siihen ei töppöset kuulu! Siellähän kuljette tuuli/toppapukuyllä, ja karmee virkattu pipo päässä...hedelmäpelin kimpussa.
Melkein päivittäin tämän näen, ostetaan sitten vanhaksi menevää murkinaa kun onnetar ei ollut suosiollinen .
Kyllä minä kivikyllä kävelen töppöset jalassa. Se on sun omassa päässäs se ongelma, jos et kivikylillä voi mukamas töppösillä kävellä.
on pinnan alla oleva tärkeintä ja tässä iässä look on ihan henkilökohtainen asia. Kadullakin on kauniimpi sulavasti huopikkailla liikkuva kuin polvet linkussa korkokengillä lyllertävä. Paineita voi silloin tällöin purkaa vaikka hedelmäpelin avulla. Ja tämän talven pakkasissa on toppapuku ollut hyvä valinta paikasta riippumatta, ei ole tarvinnut kaupoissa kuukuilla ja tarkkailla kanssaihmisiä.
Järkevä nainen ainakin kävelee töppöset jalassa, minäkin kävin tänään töppöset jalassa kaupungilla. Siinä kadulla muutamat miehet naureskeli semmosta pillimakaroonikinttusta pimua, jolla oli sukkapuikon ohuet kannat kengissä ja kärki samaa luokkaa. Tänään oli kohtuu leuto sää, mutta pimatsu hytisi kylmästä. Mitäs tuosta, mutta olihan se LOOK kohdallaan, eikö? Mahtoi nauttia leudosta talvisäästä, vaikka hytisikin vilusta!
Olen siitä samaa mieltä, ettei kaupungissa kovinkaan paljoin näy huopatossuja. En itsekään halua käyttää, vaikka virkattu pipo mielellään istuu kutreilla.
Hedelmäpelit harvoin kiinnostavat, eikä tuulipuku istu kaupunkirouvan (vähän tyylikkäämmän) ja itsetietoisen yllä. Tietysti asuun kuuluu korkokengät, kuitenkin maltillisilla koroilla, näin talvella. Murkina valmistetaan itse, vaikka tänäänkin perhe sai pitkää spagettia ja jauhelihakastiketta.
Ai miksi? No siksi että joukossamme on ainakin yksi Tyyli Tietoinen Nainen !!! Onnea hänelle. Valitettavasti pelkään, että nämä itsensä upeiksi tyypeiksi luokittelevat harvoin niitä oikeasti ovat. Sorry nyt vaan sinne kivikyliin päin. Täällä maallakin osataan olla tyylikkäitä, mutta pukeutumisrepertuaarimme on laajempi, koska meidän ei tarvitse esittää mitään. Töppösissä kuljetaan jos se sään puolesta on järkevintä, tietysti edellyttäen että omistamme nämä hyviksi havaitut pakkasvehkeet. Typerän näköistä pipoa en edes omista (tyylikkäitä kylläkin, sekä hattuja sun muita), ja hedelmäpeleihin en koske. Jos saman ruoan saa halvemmalla, niin miks'en ostaisi. Osaan kyllä päätellä mikä on terveellistä ja syömäkelpoista ja mikä ei.
Kaikella ystävyydellä. Ymmärräthän, että ylemmyydentuntoinen nokitus on aika moukkamaistakin.
syönyt lapsuuteni harmaat huopikkaat. Saimme kerran joululahjaksi koko lapsiporukka. Monojen lisäksi ei muita talvikenkiä ollutkaan. Myöhemmin oli nahkaisia saappaita, joissa oli huopaa varressa. Mustia olivat ja huopa saattoi olla punaistakin. Kenkäkaupoissa en ole nähnyt, huovasta tehtyjä aamutossuja kylläkin.