olen siis tässä aloittelemassa tuota "syvempää" digijärkkäriharrastusta ja niinpä olen päättänyt hankkia kunnollisen digijärkkärin. haluaisin nyt kuitenkin ( asiallisia! ) mielipiteitä ja neuvoja. siis: olen päättänyt hankkia itselleni Canonin EOS 500D -rungon ja siihen jonkin muun kuin kittiobiskan... voisikohan joku ystävällisesti kertoa olenko ymmärtänyt oikein, että "yleiskuvaukseen" kannattaisi hankkia joku esim. Sigman tai Tamronin 18-200 mm / 3.5-6.3 -putki? kuvauksen kohdetta ei varsinaisesti ole, mutta pienemmät yksityiskohdat, henkilöt ja maisemat kuuluvat ainakin perussettiin... eli aika laajaa settiä, johon on hieman hankalaa löytää juuri sitä oikeaa obiskaa... en viitsi kuitenkaan ihan määrättömästi ruveta rahaa tuohon kameraan laittamaan, joten oikeastaan yhdellä obiskalla pitäisi alkuun päästä...
f-luku eli valovoimasta kertova lukuhan ilmoittaa sen, kuinka suureksi himmenninaukon saa suurennettua ( pieni luku ja suuri himmenninaukko, eikö? ) ja sehän taas kertoo lähes suoraan siitä, miten hyvän kuvan kameralla saa hämärissä olosuhteissa... suuresta aukosta pääsee enemmän valoa, jolloin valotusaika lyhenee, kuva säilyy varmemmin tarkkana ja kohina on vähäistä, kun kuvaan saa tarpeeksi valotettua, näinkö tämä nyt menee?
toinen kysymys koskee tuota kameran polttoväliä... siis jollain pienellä polttovälillä ( jotain 17-55 mm ) pitää kuvata suuria maisemia, suuria linjoja ja muotokuvia, näinkö? ja suuret ( 55-200 mm ja yli ) soveltuvat sitten luontokuvaukseen, jossa kohde on kaukana, mutta siitä halutaan silti tarkka ja melko suurikin kuva. olenko siis ymmärtänyt oikein?
kertokaa korjauksia, opastakaa ja neuvokaa tietämätöntä aloittelijaa...
myös ehdotuksia saa obiskaksi ehdottaa, mielellään perustelujen kanssa, jos saa pyytää... ( muutakin kuin "koska on parempi kuin tuo" ) ja kertokaa kokemuksia, mielipiteitä ja ehdotuksia...
-kiitos
f-luku eli valovoimasta kertova lukuhan ilmoittaa sen, kuinka suureksi himmenninaukon saa suurennettua ( pieni luku ja suuri himmenninaukko, eikö? ) ja sehän taas kertoo lähes suoraan siitä, miten hyvän kuvan kameralla saa hämärissä olosuhteissa... suuresta aukosta pääsee enemmän valoa, jolloin valotusaika lyhenee, kuva säilyy varmemmin tarkkana ja kohina on vähäistä, kun kuvaan saa tarpeeksi valotettua, näinkö tämä nyt menee?
toinen kysymys koskee tuota kameran polttoväliä... siis jollain pienellä polttovälillä ( jotain 17-55 mm ) pitää kuvata suuria maisemia, suuria linjoja ja muotokuvia, näinkö? ja suuret ( 55-200 mm ja yli ) soveltuvat sitten luontokuvaukseen, jossa kohde on kaukana, mutta siitä halutaan silti tarkka ja melko suurikin kuva. olenko siis ymmärtänyt oikein?
kertokaa korjauksia, opastakaa ja neuvokaa tietämätöntä aloittelijaa...
myös ehdotuksia saa obiskaksi ehdottaa, mielellään perustelujen kanssa, jos saa pyytää... ( muutakin kuin "koska on parempi kuin tuo" ) ja kertokaa kokemuksia, mielipiteitä ja ehdotuksia...
-kiitos
Vastaukset 10
Vanhimmat
Golf-kierroksenkin pystyy pelaamaan läpi yhdellä mailalla, mutta ei siitä kovin mairittelevaa tulosta synny.
Toisin sanoen, sen asemesta että yrität yhdellä kakkulalla kuvata kaikkea, valitse vain kiinnostavin aihealue ja hanki sitä varten kunnollinen lasi.
vaikka olen kuvannut itselleni n 30 vuotta, menin halpaan. Ostin filmikameran lisäksi tikijärjestelmän. Canon EOS450 ja mukaan EF-S 18-55 IS f:3,5-5,6 + EF-S 55-250 IS f:4-5,6
Kovasti ns vatkaavaa moitittu eli vakaajaa on mielestäni hyvä, tietenkin tukea isompaa erityisesti mahdollisimman hyvin, hyvin se auttaa. Kuitenkin, se 55-250, tärähtää kovin helposti jos ottaa pituutta n. 120 mm ja siitä isommaksi. Näkeehän sen jo katsoessa.
Nyt olen katsellut ottamiani (ne, joita ei ole raakattu pois, lähti n 50-70%), katselin listaakuvien Info:ja.
Suurimmallaan n. 85 % olen ottanut 18-55 putkella, ja siitäkin n.70% 18-45 mm otettuja.
Mielestäni EF-s 18-55 IS on aika mukava ja HALPA, mitä sitten se onkin? Eikä se isompakaan kovin kallis ole, pehmeä enemmin ja pimeämpi.
Niinpä kävi niin, että tilasin Saksasta Canonin EF-S 17-40 IS F:2,8 putken. Niillä eniten kuitenkin kuvaan. Seuraavksi lisää valoa pidempään, pitää vain mitä teen. Riittäisikö jo jalkazoomi.
Lisäksi, Huuto.netissä m yydään aika paljon em putkia. Minäkin ajattelin myydä jo sen 18-55 pois, ja tarvittaessa luovun myös 55-250 IS:ään
"..tilasin Saksasta Canonin EF-S 17-40 IS F:2,8 putken"
Nyt sua on kyllä huijattu. Tuollaista ei ole olemassakaan.
"olen päättänyt hankkia itselleni Canonin EOS 500D -rungon ja siihen jonkin muun kuin kittiobiskan..."
Mikä vika siinä kit-objektiivissa on, kun se saa kuitenkin vain 20 euroa lisää? (esim. runko 649, kit-objektiivin kanssa 669: rahala 26.1.10)
"joku esim. Sigman tai Tamronin 18-200 mm / 3.5-6.3 -putki?"
Huomaathan, että suurin aukko on 3,5 laajakulmassa ja telepäässä 6.3. Syvyysvaikutelma (terävyysalue) jää suhteellisen olemattomaksi ja laajakulmassa on voimakas tynnyrivääristymä. Ilman kuvanvakaajaa, saat opetella käyttämään myös jalustaa, jos aiot telepäässä kuvailla. Terävän kuvan saamiseksi joudut himmentämään aukon F8:iin, joka pidentää myös suljinaikaa (tai herkkyyttä pitää nostaa), joka käytännössä tarkoittaa kameran tukemista.
Optisesti se KIT-objektiivi (18-55 IS) on ainakin testeissä parempi kuin nämä superzoomit. Plus, että siinä on myös kuvanvakain, joten sisälläkin otetut kuvat onnistuvat hyvällä tuennalla. Yritäpäs kuvata ilman kuvanvakaajaa jossain museossa tai muualla, jossa salamaa ei saa käyttää.
Samalla hinnalla, jonka tuo 18-200 objetktiivi maksaa saat 18-55 IS (KIT-objektiivin) ja 55-250 IS objektiivit. Plussana tulee 50mm lisää polttoväliä ja mikä tärkeintä: kuvanvakaaja. Näistä vaihtoehdoista tuohon hintaluokkaan valitsisin tämän 500D KIT-objektiivin 55-250 IS:n.
"f-luku eli valovoimasta kertova lukuhan ilmoittaa sen, kuinka suureksi himmenninaukon saa suurennettua ( pieni luku ja suuri himmenninaukko, eikö? ) ja sehän taas kertoo lähes suoraan siitä, miten hyvän kuvan kameralla saa hämärissä olosuhteissa..."
Kyllä ja ei. F kertoo aukon suuruuden - mitä pienempi luku sen parempi. Mutta sitten tuo toinen... Hämärissä oloissa suuresta aukosta on hyötyä, mutta jollain 3,5 aukolla ja telepäässä 6.3 aukolla puhutaan pitkästä valotusajasta. 6.3:n aukolla hämärissä olosuhteissa valotus voi mennä sekunteihinkin. Jo yksinomaan sisätiloissa kuvaamin näillä aukoilla ilman kameran tuentaa on haaste - ilman vakaajaa. Vakaajallakin vaaditaan jo hyvää käsien tuentaa.
"siis jollain pienellä polttovälillä ( jotain 17-55 mm ) pitää kuvata suuria maisemia, suuria linjoja ja muotokuvia, näinkö? ja suuret ( 55-200 mm ja yli ) soveltuvat sitten luontokuvaukseen, jossa kohde on kaukana,"
Pieneen polttoväliin mahtuu enemmän tavaraa. Mutta ei se estä etteikö pitkälläkin polttovälillä voisi kuvata maisemia tai muotokuvia. Muotokuvauksessa oleellista on polttovälin lisäksi sopiva aukon koko, jotta kohde saadaan irti taustastaan (taustanpehmennys). Tyypillinen polttoväli on 50-135mm, suurella aukolla. Muotokuvaustakin pääsee jo hyvin kokeilemaan Canonin halvalla 50mm (F1.8) objektiivilla, joka lähtee hieman yli satasen hintaan - croppirungossa vastaa 80mm. Luonnollisesti jos kohde on kaukana ja siitä halutaan nähdä jotain muutakin kuin piste, niin tarvitaan pitkä polttoväli ja tarvittaessa telejatke (esim. Canonin L-sarjalaisten kanssa toimiva).
Itse jättisin tuon superzoomin pois ja ostaisin vaikka aluksi vain sen kit-objektiivin, joka nostaa kameran hintaa vain 20 eurolla. "zoomia" ei tietysti ole, joten jalkazoomiin pitää tyytyä. Jos nyt kuitenkin haluaa samantien pitempää polttoväliä, niin en sulkisi pois pakettia 18-55 55-250 IS. Pitkän polttovälin objektiivilla ilman kuvanvakaaja ei paljon kuivalla ilman jalustaa.
Aivan samaa mieltä edellisen kommentaattorin kanssa. Selkokielinen, faktapitoinen kommentti varmasti lisää selvästi lukijoiden ymmärrystä aiheesta. Eiköhän se ole näiden sivustojen originaali tarkoitus...vaikkei sitä aina kaikista kommenteista huomaa.
Kun kerran puhut harrastuksesta, niin ei silloin voi oikein millään perusteilla suositella superzoomia, eli vain yhtä objektiivia. Sellaista voisi suositella melko vähän kuvaavalle, joka kuitenkin haluaa järjestelmän. Superzoomilla et todennäköisesti pääse milloinkaan nauttimaan kunnolla harrastuksen hedelmistä. Alkuun voisi suositella vähintään normaalizoomia, eli n. 17 - 55(85) mm välille osuvaa objektiivia.
Periaatteessa tuohon välille sopii ainakin neljä erilaista zoom-objektiivityyppiä: peruslinssi ilman vakaajaa, samankaltainen vakaajan kanssa, noita valovoimaisempi vaihtoehto ja vielä jonkinlainen paremman luokan zoomi, jossa polttovälialue on selkeästi noita edellisiä suppeampi.
Kiinteäkin voi olla hyvä vaihtoehto, mutta silloin puolestaan jää zoomin edut kokematta. Kiinteän kokeiluun zoomin rinnalla voisi käyttää halvinta 50 mm:n objektiivia, jolloin halvalla voi tutustua kiinteän objektiivin kuvausfilosofiaan.
Harrastuksen mahdollisesti edetessä voi sitten hankkia lisää objektiiveja mm. sinne telepäähän. Silloin jo osaa itsekin hiukan kartoittaa niitä tarpeitaan. Objektiivin hankinnassa pitää ottaa kantaa moneen asiaan ja siltikin tuntuu, että valitsee minkälaisen objekiivikokonaisuuden tahansa, niin aina siihen jää kompromisseja iso kasa.
Noiden muiden kysymystesi kohdalla olet ihan oikeilla jäljillä. Noista tekniikka-asioista on kirjoitettu kokonaisia kirjoja, joten on niissäkin sitä asiaa ihan kunnioitettava määrä opittavaa ja osattavaa.
"Superzoomilla et todennäköisesti pääse milloinkaan nauttimaan kunnolla harrastuksen hedelmistä."
Ja miksihän ei?
"Kiinteän kokeiluun zoomin rinnalla voisi käyttää halvinta 50 mm:n objektiivia, jolloin halvalla voi tutustua kiinteän objektiivin kuvausfilosofiaan."
Mitä kuvausfilosofiaa tarkoitat? Tuskin siinä muuta eroa on kuin kohtuuhinnalla zoomeihin verrattuna suurempi aukko. Kävelemisen "filosofian" kyllä tutustuu jo normaalizoominkin kanssa. Muuten olen kyllä samaa mieltä tuon 50mm käyttökelpoisuudesta.
"Harrastuksen mahdollisesti edetessä voi sitten hankkia lisää objektiiveja mm. sinne telepäähän."
Niin tai sitten sinne toiseenpäähän.
"Ja miksihän ei?"
Zoom-aluetta laajentamalla valmistaja joutuu tekemään kompromissejä, jotka näkyvät kuvan laadussa. Jos kuvataan pelkästään kymppikuvia, niin silloin ei ole juurikaan väliä, minkälainen runko on ja minkälainen objektiivi on. Mutta kun kyse on harrastajasta eikä tavallisesta näppäilijästä, niin ei ole mitään syytä tyytyä pelkkiiin kymppikuviin. Ja jos superzoomit olisivat joka suhteessa ylivoimaisia, niin eipä kuvaajat muita käyttäisikään.
Mieluummin samalla rahalla hieman lyhytalueisempi zoom ja tuo kiinteä 50 mm kuin pelkkä superzoom. Tuolla n. satasen kiinteällä saa helpostikin sellaisia kuvia, joista superzoomilla ei aina voi edes haaveilla. Tosin polttovälialue 50 - 200 mm jäisi vielä kattamatta. Mutta siihenkin voi saada reilulla parilla satasella mm. valovoimaisemman zoomin kuin olisi siinä superzoomissa. Eli mieluummin edellyttäisin erityisperusteluja valita superzoom... Sehän voisi olla yleiskäyttöisyydessään hyvinkin sopiva ainoaksi objektiiviksi yleiskäyttöön.
"Mitä kuvausfilosofiaa tarkoitat?"
Kiinteä on aina kiinteä ja zoom on joustava. Vaihtelevissa tilanteissa ja vaihtelevilla etäisyyksillä kiinteä ei käytettävyydessä yllä zoomin tasolle. Ajattele esimerkiksi kaupungia, jonka läpi virtaa joki. Haluat kuvata sillalta eli joen päältä viereistä siltaa. Zoomilla voi kuvata vaikka kymmenellä eri polttovälillä (ja kuvakulmalla) sitä siltaa. Kävelyzoom ei aina korvaa objektiivin zoomia eikä päinvastoin.
"Niin tai sitten sinne toiseenpäähän."
Tai vaikka makro siihen keskelle. Vaihtoehtoja on paljon joka suunnassa.
Sanoisin että ei nyt ihan kymppikuviin tarvitse nykyzoomeilla tyytyä, mutta ymmärrän pointtisi.
Superzoomien merkittävin heikkous harrastelijan näkökulmasta on mielestäni valovoima, varsinkin telepäässä.
Muilta osin hyvät perustelut. Kiitos.
vastanneille. alkuperäinen aloittaja kiittää kauniisti, kumartaa ja jää sulattelemaan ja pohtimaan näitä asioita... pitää nyt katsoa, että mihin tämä tästä siirtyy...