Eipä näyttäne tuo nuorison toiminta rauhottuvan. Olisi luullut että viime kesän auto-onnettomuus, missä kaksi nuorta miestä menehtyi olisi pysäyttänyt nuorten kaajailun.. Mutta ei! Eilen iltapäivällä nuori tumma poika bemarillaan kaahasi suoraan kylkeen ja lähti pakoon. Ylinopeutta oli runsaasti. Nyt on kyllä tekijä tiedossa. Muutenkin Orimattilassa näitä hurjasteli kolareita tai ojaanajamisia on ollut melko runsaasti ainakin 09 vuonna. Pitääkö taas tulla uusi kuolonuhri onnettomuus että nuoriso pysähtyisi hetkeksi miettimään?!.. jos silloinkaan.
nuorison kapina
KristoP
21822
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mä oon just saanu kortin ja mä ajan niin vitusti.
Tottakai ku on liukast ni Kadetin perä slaidaa iha eri tavalla. Sillo ku ajetaaa ni ajetaa, eikä pelätä.
Hönöt ne mummoilee, sit vanhana pieruna voi ajaa rauhas, ku ei mitää näää!!
Niin ajelet myöhemmin vammautuneena pyörätuolissa, kun olet kolaroinnut ja muut ikäisesi ajelevat autolla...Pyörätuolissa katselet muiden ajelemisia ja itsesi tekisi vielä päästä rattiin, mut mut kumpa en olisi sillon kaahannut...Vaimo ja lapsetkin olisi mukava viedä ajelulle, mut nuorena tuli kaahailtua ja kolaroitua. No mitäs tuosta sehän oli vammautumisen arvoista ja kyllähän mie tällä pyörätuolilla pääsen lähes hölkkä vauhtia alamäkeä. Eiku baanalle...
kasvat vielä jonain päivänä oikeasti aikuiseksi. Sitä odotellessa voit miettiä, mikä nupissasi on vikana. Sitten, kun olet jonkun yli ajanut tai vammauttanut itsesi/kaverisi loppuelämäksi, sulla on viimeistään aikaa.
Rami on varmaan joku 10 vuotias ja ei ole ajokorttia nähnytkään, joten ei pidä uskoa kaikkea mitä täällä kirjoitetaan.
Täytyy vain toivoa ettei kellään täysi-ikäisellä ole yhtäpaljon tyhjää tilaa korvienvälissä....
Siinä yksi esimerkki huonosti kasvatetusta pojasta.
Tämä poika kun olisi saanut aikanaan riittävästi tukkapöllyä ja vitsaa, hän käyttäytyisi varmasti mallikkaasti, niin liikenteessä kuin kanssaihmisillekin.
Luulenpa että hän tarvitsisi kunnon käsittelyn hevosmiehen ajovitsasta.
Niin kauan kun SINÄ et ole se kenelle kesäaamuyöllä soitetaan ja kerrotaan kaverisi menehtyneen onnettomuudessa, tai et ole SINÄ kuka on ollu hautaamassa kumpaakaan näistä nuorista miehistä, älä sano sanaakaan siitä pysähdymmekö miettimään hetkeksikään.
KAIKKI nuoret eivät kaahaile, nuoret eivät ole ainoita ketkä ajaa ojaan, ylinopeutta tai hurjastelee. Naiivia luulla, että onnettomuus, oli siinä osallisena sitten nuoria tai 'aikuisia', pysäyttäisi koko kylää. Olisit onnellinen, että selvisit pelkällä kylkeenajamisella. Nuorien täytyy antaa olla nuoria, elä sinä omaa elämääsi. Vahinkoja voi sattua kelle tahansa, myös sinulle.
Olen pahoillani tuollaisten ajattelemattomien ihmisten ja tapahtuneen puolesta.
Kannattaa miettiä mitä tänne kirjoittelee.
Kaikki nuoret eivät kaahaile. Ne ketkä kaahailevat, haluavat vain näyttää kavereilleen kuinka "ajetaan". Omaa tyhmyyttään eivät ole turvavöitään kiinni laittaneet ja sitten kun ojaan ajetaan tai luisutaan niin sitten se on menoa. Jälkeenpäin turha katua tai miettiä miten tapahtuneita onnettomuuksia olisi voinut estää. Tosin kesäisissä Tönnön tapahtumissa turvavyö ei olisi välttämättä pelastanut poikia, sen verran oli rutussa auto! Ja vauhti taisi olla toistasataa.
Uskomatonta, minä olin uhri ja kaikki hyökkäävät kimppuuni kuin hyeenat.
Mikä teitä ihmisiä vaivaa? Itsellenikin oli lähellä käydä pahasti.
Kuuntele nyt itseäsi, lue tekstisi ja ajattele nyt hyvä ihminen.
Harmillista, että herralle oli käydä huonosti, mutta älä vertaa sitä toisten menetykseen.
Ja voin lisätä; KYLLÄ, maailmani pysähtyi sinä kesäisenä yönä, ja miettimis"hetkeni" on kestänyt puoli vuotta ja viisi päivää.
Toivottavasti olet nyt hyvin tyytyväinen. Sai Orimattilan nuoriso ansionsa mukaan.
Ja ehkä jonakin päivänä ymmärrät, että sitä tunnetta ei unohda koskaan. Ei murtuneita ilmeitä, vanhempien surua, veritahroja puissa, autoa puunjuurella, viimeisiä hetkiä eikä suunnatonta ikävää, joka meillä näitä kahta nuortamiestä kohtaan on joka ikinen päivä.
Tunsin molemmat edesmenneet pojat ja voi kyllä, ikävä on sanoinkuvaamaton. Jokaikinen päivä mietin heitä. Kyllä todellakin pisti miettimään koko onnettomuus! Ja KristoP:lle; Oivoi jos sinun autoosi tuli lommo tai kaksi. Pääasia ettei mitään vakavaa käynyt. Ja jos syyllinen on tiedossa, niin ole sitten helvetin onnellinen kun saat korvausrahaa. Mikään rahasumma maailmassa ei korvaa sitä surun ja ikävän tunnetta. Rahalla saat vaikka uuden auton, onnettomuudessa kuolleita poikia emme saa koskaan takaisin, emme koskaan..
Ette te sitte mitään ymmärrä.
-
ei noi koskaan mitään ymmärrä, noi omaan napaan tuijottajat vuodesta toiseen. Se jääköön tyhmien tappioksi, jos ei kykene myöntämään, että kaveri saattoi oikeesti olla tyhmä kaahatessan itsensä ja kaverinsa hengiltä. Vain suru jää niille, jotka jäävät kaipaamaan, ja toivon ja uskon, että se opettaa kaikille jotain. Vielä ei huomaa, että jotain olisi opittu.
Molemmat oli hyviä kavereita minulle, ja kyllä se on niiden kohdalla rauhoittunut jotka tunsivat heidät ja ajattelevat nyt että ei itse halua samaan tilanteeseen. Siitä on jo vuosi ainakin melkein, ja vieläkin suru on kova ja ikävä vielä suurempi, ja se ei katoa koskaan. Rakkaiden ihmisten menettäminen oli pahinta mitä minulle kävi. ja sitä ei tule unohtamaan koskaan. ja vauhtia ei ollut toistasataa niinkuin joku tänne oli kirjoittanut. Älkääkä tulko sanomaan että ei pysähdytä miettimään, asiaa on mietitty todella paljon. ehkä jotkut teistä ei sitä kuvittele että olemme miettineet asiaa mutta kyllä se laittaa miettimään kun samana päivänä on molempien kavereiden hautajaiset ensin heti aamusta toisen hautajaisiin ja heti perään toisen. ja ei ollut kovin kiva herätys aamusta kun oli 38 puhelua tullut ja mietin että onpa ollu tärkeää asiaa kaikilla, ja sitten ku sain kuulla, lähdin heti tapahtumapaikalle, ja siellä kävin joka päivä. ja nykyään haudalla melkein joka päivä.
Joku on käyttänyt näköjää nimimerkkiäni. Ekan viestin kirjoitin, mutta en jälkimmäisiä.
Minäkin molemmat pojat tunsin. Hautajaiset ovat varmasti olleet yksi elämäni ikävimmistä päivistä. Ikävä on suuri ja jokapäivä kaipaa poikia takaisin luoksemme. Ja väärin on sanoa että oli aika lähteä. Kenenkään ei ole aika lähteä nuorena, jolla on kaikki vielä edessään.
-oliko kuski selvin päin ?
-tiessä oli todella pitkä musta vana, kertoiko se jotain auton nopeudesta ?
-mitä hyötyä olisi enempää spekuloida asiaa....nuo nuoret eivät tule takaisin.
-monet nuoret eivät opi, ennen kuin omalle kohdalle sattuu, näin ei ole vain orimattilassa.