monen kirjoittajan takia, kuten tuon "mikä on uusiperhe" aloittajan.
Surullinen olen siksi, että ihmisellä ei ole oikeata elämää, vain virtuaali elämä.
Päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen aloittaa keskusteluja joiden sävy on vain ja ainoastaan
pilkata ja haukkua asiaa, josta hänellä ei ole kokemusta yhtään.
Mutta mielipiteitä tuntuu olevan, huonoja.
Surullinen olen siksi, että ilmeisesti eron tullessa, hänen exänsä on jatkanut elämää, ja rakastunut uudelleen, mutta hän itse on jäänyt vihansa vangiksi.
Ja sitä vihaansa purkaa nyt täällä meihin syyttömiin.
Kerta toisensa jälkeen aloittaa uuden ketjun, hiukan eri kantilta ja eri nikillä.
Mutta asiasisältö kertoo karua totuuttaan: jätetty ja unohdettu entinen.
Miten joidenkin elämässä ei ole muuta kuin netti-sivusto.
Jos se perhe-elämä on näillä exillä niin onnellista ja hyvää, elämää oikeasti olisi, kuinka heillä
on aikaa roikkua haukkumassa toisia täällä joka päivä ja kymmenillä eri viesteillä?
Eikö luulisi viettävän aikansa pullan tuoksuisena äitinä- jossain muualla.
Minä kerkiän käydä satunnaisesti täällä, uusperheeni touhuilta.
Mutta minulla onkin perhe ja elämää :-))
Potkua päivään UP:T!
Surullinen olen siksi, että ihmisellä ei ole oikeata elämää, vain virtuaali elämä.
Päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen aloittaa keskusteluja joiden sävy on vain ja ainoastaan
pilkata ja haukkua asiaa, josta hänellä ei ole kokemusta yhtään.
Mutta mielipiteitä tuntuu olevan, huonoja.
Surullinen olen siksi, että ilmeisesti eron tullessa, hänen exänsä on jatkanut elämää, ja rakastunut uudelleen, mutta hän itse on jäänyt vihansa vangiksi.
Ja sitä vihaansa purkaa nyt täällä meihin syyttömiin.
Kerta toisensa jälkeen aloittaa uuden ketjun, hiukan eri kantilta ja eri nikillä.
Mutta asiasisältö kertoo karua totuuttaan: jätetty ja unohdettu entinen.
Miten joidenkin elämässä ei ole muuta kuin netti-sivusto.
Jos se perhe-elämä on näillä exillä niin onnellista ja hyvää, elämää oikeasti olisi, kuinka heillä
on aikaa roikkua haukkumassa toisia täällä joka päivä ja kymmenillä eri viesteillä?
Eikö luulisi viettävän aikansa pullan tuoksuisena äitinä- jossain muualla.
Minä kerkiän käydä satunnaisesti täällä, uusperheeni touhuilta.
Mutta minulla onkin perhe ja elämää :-))
Potkua päivään UP:T!
Vastaukset 22
Vanhimmat
tullut ajatelleeksi, etä ehkä jonkun exän elämä ei olekaan onnellista ja hyvää? Avioero vaikeuttaa lasten lähihuoltajaksi tulevan elämää monin tavoin, ei vähiten taloudellisesti. Lasten kasvatusvastuu jää varsin usein yksin hänelle, ja hän kärsii myös lastensa eroahdistuksen takia.
Avioeron tullessa monet unelmat ja suunnitelmat romahtavat. Eikö siitä saa ja pidäkin olla surullinen?
Jokainen elää elämäänsä ja kokee kohtalonsa. Kaikki tällä hetkellä naimisissakaan olevat eivät tuoksu pullalle. Ja tälle palstalle saa kirjoittaa kuka tahansa ja mistä tahansa, tietyissä esitetyissä rajoissa.
"Oi ihmiset, toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat te oisi."
Ero todella muuttaa kaikkien osapuolten elämää. Varsinkin silloin jos se tulee eräällä tavalla yllättäen. Siinä haihtuvat unelmat, haaveet ja suunnitelmat. Mutta elämän on kuitenkin jatkuttava ja sitä elämää jatketaan niillä korteilla jotka ovat käsissä. Siitä elämästä on ruvettava rakentamaan hyvää, onnellista ja turvallista elämää lapsille ja itselle. Siihen eron tuskaan ei pidä jäädä rypemään vuosikausiksi vaan todella jatkettava elämää uusilla eväillä ja uusilla mahdollisuuksilla. Minä kannatti eron jälkeen ajatus että kun yksi ovi sulkeutuu niin tilalle avautuu monta uutta. Ja niin on tapahtunutkin.
Lasten elämä muuttuu ja siinä meillä lähivanhemmillakin on suuri vastuu miten viedään lapsia turvallisesti eteenpäin. Onneksi on olemassa kasvatus- ja perheneuvolat joista saa apua silloin kun tuntuu etteivät omat voimat enää riitä. Yksin ei pidä jäädä lastenkaan asioissa vaan on otettava rohkeasti kaikki apu vastaan jos siihen on tarvetta. Uskon ja luotan siihen, että lapetkin selviävät erosta kun asiat etenee heidän vauhdillaan ja heitä tuetaan sekä autetaan eroasioissa. Ja se on meidän vanhempien tehtävä. Etävanhempi on aina lapsen vanhempi vaikka ei heitä juuri tapaisikaan tai tapaamiset olisi satunnaisia. Kaikesta huolimatta hän on lapselle rakas ja meidän lähien olisi oltava niin vahvoja että jaksettaisiin ja pystyttäisiin tukemaan lasta myös suhteessa tähän etävanhempaan. Jos tapaamiset loppuu niin meiltä vaaditaan entistä enemmän mutta kyllähän siitäkin selviää kun ajattelee aina ensin sitä lasta.
Hyvää talven jatkoa kaikille vanhemmille. Ajatellaan aina lapsen parasta; myös silloin kun se lapsi tuntuu niin ärsyttävältä.
Kyse ei ole siitä etteikö ihminen saisi olla surullinen jopa vihainen erotilanteessa.
Mutta miten tilanne auttaa että arvostelee muiden elämää, pyrkii satuttamaan ja loukkaamaan
niin paljon kuin voi.
Usko huviksesi että suurin osa meistä uusperheiden äideistä on itsekin eron kokenut, tietää mille se tuntuu, mutta silti... ei ole jäänyt tuleen makaamaan eikä ainakaan syytä niitä jotka ovat täysin syyttömiä omaan pahaan oloon.
Itse olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Olen todella, todella väsynyt palstaa provoavaan kirjoittajaan. Uskon että heitä ei ole kuin yksi tai kaksi, he kirjoittavat vaihtuvilla nickeillä ja vastailevat omiin juttuhinsa, ainoana tarkoituksena herättää ikäviä tunteita.
Mitä tälläinen käytös kertoo näistä kirjoittajista.
Jos se perhe-elämä on näillä exillä niin onnellista ja hyvää, elämää oikeasti olisi, kuinka heillä
on aikaa roikkua haukkumassa toisia täällä joka päivä ja kymmenillä eri viesteillä?
Eikö luulisi viettävän aikansa pullan tuoksuisena äitinä- jossain muualla.
Sopii sun miettiä myös itse!
Miksi vain uusikon pitäisi olla onnellinen? Sekö riittää???
Lasten elämästä on kyse, kun isä jättää. Heidän onneaan ja tulevaisuutta pitää ajatella ensisijaisesti, mutta se unohtuu, kun pitää miettiä miksi exät ja lapset kiusaa uusikoita eikä anna hänen olla onnellinen.
Kuule luulen sinun käyvän täällä oäivittäin myös eri nikillä, sillä mistä muuten tiedät mistä täällä jutellaan. Teksissäsi luki näin
"Päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen aloittaa keskusteluja joiden sävy on vain ja ainoastaanpilkata ja haukkua asiaa, josta hänellä ei ole kokemusta yhtään."
.. heh, siis päivittäin...
Oletko huomannut että näitä kirjoitelmia pystyy lukemaan hyvinkin pitkän ajan takaa,
eli ei tartte päivittäin käydä.....heh...siis jos osaa konettaan käyttäää
Mitenköhän aloittaja puhui itsensä pussiin ?
Jos isä jättää lapset niin miksi vika on silloin kaikissa uusperheiden äideissä ? Eikö
se vika oli siinä isässsä, yksin hänessä ? En kuitenkaan ole täällä
juurikaan lukenut kirjoituksia joissa miestä moitittaisiin vaan vika on AINA uusissa
naisissa.
Mies tulee ja mies menee ja MIES vastaa tekemisistään.
vika on jos isä lapsensa hylkää. Kovin moni mies ei sellaista temppua elämässään yksin tee. Siihen tarvii kannustaja.
Kunnon mies ei hylkää lapsiaan kenenkään takia, ei kenekään.
Ihan turha jauhaa tuota samaa sontaa.
Mies hylkää lapsensa silkkaa tunneköyhyyttään tai sitten siksi ettei voi
olla lastensa äidin kanssa missään tekemissä, siis mieluummin kääntää
selkänsä lapsilleen kun on ex:nsä pompoteltava ja ilkeilyn kohteena.
vielä eron jälkeenkin rakasti lapsiaan oli monta kertaa viikossa tekemisissä heidän kassaan, ja meillä oli hyvät välit, pysyimme jopa juttelemaan kasvokkain ja käymään kaupungilla yhdessä
Nyt ei ole tietoakaan kun uusiko on manipuloinut miehen meitä vataan. Ei mies soita, ei vastaa puheluihin eikä edes puhu mielle. Lpasia säälittää, viis itsesäni, mutta isä ei ole enää se mies joka meillä oli. Nyt kylmä, tunteeton ja vihainen sekä välinpitämätön.
Uusioinen muutti miedän isän hirviöksi.
Varsin tumpelo mies,jos naisen takia ei muka lapsiaan tapaa.Mutta ainahan voidaan syy vierittää sen uuden naisen harteille,niin päästään taas kauhistelemaan.
Luulenpa vaan,että jos minä estäisin miestäni tapaamasta lapsiaan,saisin alkaa etsiä uutta kattoa pääni päälle ja hyvä niin.
Taas juttus muuttuu... onko lääkkeet kateissa.
Ihan sama täällä, kukaan, ei kukaan voisi pakottaa miestäni hylkäämään lapsiaan.
Jos yrittäisi saisi nostaa kyllä kytkintä.
Tosin lasten äiti on kyllä tehnyt kaikkensa hankaloittaakseen mieheni ja lasten tapaamisia.
meidän perheen elämää puhumalla meistä potaskaa ja manipuoloi miestä jättää lapsensa, ei oo koskaa meitä edes nähny eikä tule näkeen, mutta ei saa mieskään nähdä meitä. Että meillä pattitilanne johtuu tästä tai näistä uusioista.
Tää on kyllä tosi surullinen ilmiö, kun epäsosiaaliset, syrjäytyneet ihmiset, joiden on paha olla, purkavat ja suorastaan oksentavat sitä pahaa oloaan netissä, kun eivät muuta keinoa tiedä. Mielenterveyspalvelut ovat niin kortilla ettei sieltä apua löydy. Netistä löytyisi myös hienoja vertaistukipalstoja, joissa asiaa voisi purkaa, mutta kun siitä asiasta ihminen ei osaa edes puhua oikein sanoin vaan kirjoitukset menee solvaamiseksi, halventamiseksi, öykkäämiseksi jne. niin eivät ihmiset sitä jaksa katsella.
Mutta onneksi suurin osa näistä öykkäritapauksista on rantautunut juuri suomi24:n eri palstoille. Siten eivät siis rajoita asiallisempia uusperhe/eropalstoja, joihin vaaditaan rekisteröityminen. Eli ne jäävät sitten muiden käyttöön, jotka OIKEASTI haluavat uusperheellisyydestä puhua. Täällä jo koko suomi24-palstan rakennekin estää keskustelun, joten jos jossain on siedettävä tätä erittäin surullista ilmiötä, niin suomi24 on siihen hyvä.
Itse en oikein jaksa sääliä näitä aikuisia ihmisiä. Uskon, että heillä olisi kyky hillitä itsensä jos haluaisivat, mutta eivät halua eivätkä välitä. Todenäköisesti harrastavat samaa vieläpä live-elämässä ja tekevät lastensa sekä exänsä ja hänen mahd.puolison elämästä helvettiä. Joten aikuinen ihminen ei tuossa ansaitse sääliä, jos itse haluaa käyttäytyä ilman mitään häpyä.
viimeinen paikka hakea mitään hyödyllistä ja rakentavaa tietoa uusperheen elämään. Eipä siitäkään jaksa valittaa enää koska tosiaankin asiallisia palstoja netistä kyllä löytyy.
Ei näiden uusperheitä ja uuspuolisoiden pilkkaajia kiinnosta pätkän vertaa miten oma asenne uuteen perheeseen ja sen muodostumiseen hankaloittaa koko uusperheen elämää ja sen mukaisesti myös lasten hyvinvointia. Toivon mukaan kaikki ymmärtävät että täällä aktiivisesti kirjoittelevat eivät edusta enemmistöä vaan kuten kirjoitit sitä epäsosiaalista ja ongelmallista joukkoa jotka eivät ymmärrä hakea apua ongelmiinsa. Suotakoon tämä palsta siis myös siihen tarkoitukseen ja etsikäämme asiallista tietoa muualta.
että lasten isä oli niin vastuuton, että hylkäsi pienet laspet, että saisi itse vapauden ja voisi elää vastuutonta elämää.
Olen hyvin surullinen, että hänm aksattaa omilla lapsilla vapauden hinnan, ja vaihtoi omat lapset vieraaseen ihmiseen ja tämän tuntemattoman ihmisen kakaroihin. Se vaatii isältä tosi paljon selkärankaa, jotta voi elää itsensä kanssa elämänsä loppuun asti.
minäkään voinut uskoa, että kunnollinen mies muuttuu perhepinnariksi uuden naisen astuttua kuvioon. Piti sekin nähdä ennen kuolemaansa.
Ei ole oma mies kysymyksessä, mutta niin läheinen kuitenkin, että tiedän, mistä puhun.
Niinhän sitä lauluissakin kerrotaan: "Vaimot, lapset, näkemiin, faija kiipee Eiffeliin!" "Hän näki vain Tamaaran, jo häipyi muisto Saaran, ja kaikki kaksitoista lasta jäivät unoholaan. Voi caramba! Oli vähän kallis samba!"
Kalliiksi tulee, mutta ei isä sitä laskua maksa. Satasen pari saattaa heittää kuussa kuin koiralle luun. Äiti sen sijaan antaa koko elämänsä.
Mutta kumpi mahtaa katua katkerammin? Siihen kysymykseen eivät pinnari-isät tällä palstalla vastaa.
nainen lupaa vapaan ja toisenlaisen elämän kuin vaimo ja lapset, niin sehän useimmalle miehelle passaa. Lapsiperheen arki on aivan erilaista kuin lapsettoman parin.
Harmillista on kun mies vanhenee, eikä näe lastensa kasvua ja kehitystä samoin kuin äiti. Jos siitä lasten ajasta mies on valmis luopumaan, niin ei hän isä ole koskaan halunnut ollakkaan aiknakaan täysipainoisesti.
Kivanhan tietysti on kehua että mulla on viisi lasta!!! Siihen se sitenjääkin, muuta miehet ei osaa lapsistaan kertoa.
ole tällöin uusien naisten vaan niiden "pölvästi" miesten joista aivan oikein olette joskus eronneet.
Komppaan myös edellisiä uusikoiden kirjoituksia. Jos mies lapsensa jättää niin ei siitä ole perhe-elämään jatkossakaan.
naisten sormet pelissä useimmiten. Mies tarvii kannustajaa jotta pystyy unohtamaan kaikki menneet. On vaanhelppo uusi naisen sysätä kaikki exän piikkiin, koska valmiiksi surullinen perhe on helppo nakki murtaa.-
osapuoli kantakoon vastuunsa. Se on aikuisen tehtävä. Monet vain mielellään vierittäisivät vastuun toisille.
Valitettavasti lapset joutuvat sen useimmiten kantamaan. He ottavat syyn niskoilleen ja kärsivät valtavasti. Seuraukset ovat näkyvissä.