Sinä

Minä särkyi eilen

Kirpeassä aamussa se helähti sanoistasi rikki

Sydäverta rykien kirjoitan muutaman lauseen rakkauden lopusta

Alusta en vielä pysty

Mies miehen roolissaan kärsii, itkee salaa, vahvempi astia, hiljaa mureten

Ehyempi meistä olet sinä.
7410
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

vahva, tunnepitoinen miehen sielulla ja sydämellä
kirjoitettu runo. Tulee aika, jolloin voit kirjoittaa
myös alun - usko pois.

' Minä särkyi eilen '
upea vaikkakin koskettava lause, puhuu puolestaan
niin kuin runosikin. Tuskin voit varmuudella muuten
tietää, onko toinen osapuoli se vahvempi.

Jaksamista Sinulle toivon, rakkaus kuitenkin asuu
aina ihmissydämessä.

Runostasi kiittäen
lintsi

Äänestä

Vaikka minulla on voimia, minä ennen
sinua Nanen murenen, kun päivä ylimmällä,
Sinä olet siellä aina ensin..

En minä häpeile tunnustaa, ettenkö ole
Sinusta enemmän riippuvainen, liikaa keskity
kaikkeen, millä luoksesi pääsisin...

Lihakseni, tämä uljas uhoni, luoja, tiedän
että näet sen kaiken lävitse, teatraalisuuteni,
miten herkästi se muruiksi vaihtuu...

Jokus, kun vahingossa herkistyn, ilmaisen,
paljastan, sanon ääneet, miten tärkeä Sinä olet,
heräät, katsot, tiedän, miten nainen Rakastuu..

..kun kova kuori raottuu..voi sydäntä koettaa..

http://www.youtube.com/watch?v=rDT2WtjS-4s&feature=related

Kiitos Runostai.

Lopulta herkimmissä tunteissa on
suurin voima..

vähäisimmissä sanoissa vahvuus..

Pitää vain uskaltaa kertoa,
olla vahva heikkoudessaan..

Eikä enään pelkää mitään...
Rakkauttakaan.

Koskettavan kirpeä ja avoin
Rakkausruno..

teksitissä oli aitoa tunnelmaa ja
kerrontaa pelkistettynä..

Persoonallinen, tyylikäs ja
kovasti hyvä Runosi.

Voimia ja kannustusta koko
talviseen päivääsi.

Äänestä
  • Mistäpä ruonollinen mies saisi sielukkaan kumppanin rinnalleen?
    On hyvin hämmentävää huomata kuinka kovia, laskelmoivia ja kylmiä te, rakkaat naiset olette lopultakin olleet.
    Tunnetasolla en ole koskaan kokenut sellaista rakkautta joka olisi ollut rakkausrunon arvoinen. Pettymyksistä ja raastavista eroista kylläkin tekstiä syntyy...

    Kertokaapa rakkaat runojen naiset onko sellaista rakkausrunojen onnea olemassakaan, vai onko kaikki vain harhaa ja turhaa unelmaa?
    En tosin ole koskaan rakastunut runoilevaan naiseen, kun en ole sellaista löytänyt...

    Äänestä

  • Isseriekko kirjoitti:

    Mistäpä ruonollinen mies saisi sielukkaan kumppanin rinnalleen?
    On hyvin hämmentävää huomata kuinka kovia, laskelmoivia ja kylmiä te, rakkaat naiset olette lopultakin olleet.
    Tunnetasolla en ole koskaan kokenut sellaista rakkautta joka olisi ollut rakkausrunon arvoinen. Pettymyksistä ja raastavista eroista kylläkin tekstiä syntyy...

    Kertokaapa rakkaat runojen naiset onko sellaista rakkausrunojen onnea olemassakaan, vai onko kaikki vain harhaa ja turhaa unelmaa?
    En tosin ole koskaan rakastunut runoilevaan naiseen, kun en ole sellaista löytänyt...

    naisista ja on ikävää, ettet ole kokenut kirjoittamisen arvoista
    rakkautta koskaan. Väittäisinpä, että miehistä löytyy satavarmaan
    samaa laskelmoivuutta ja kylmyyttä, kuin mihin liität naiset.

    Ja kyllä, kyllä rakkausrunojen onnea ON olemassa.
    Toivottavasti löydät vielä joko runoilevan tai runoilemattoman
    naisen ja rakkauden, jolloin voit kirjoittaa sydämesi kyllyydestä.

    Äänestä

  • haide kirjoitti:

    naisista ja on ikävää, ettet ole kokenut kirjoittamisen arvoista
    rakkautta koskaan. Väittäisinpä, että miehistä löytyy satavarmaan
    samaa laskelmoivuutta ja kylmyyttä, kuin mihin liität naiset.

    Ja kyllä, kyllä rakkausrunojen onnea ON olemassa.
    Toivottavasti löydät vielä joko runoilevan tai runoilemattoman
    naisen ja rakkauden, jolloin voit kirjoittaa sydämesi kyllyydestä.

    Tulihan tuossa liiaksi yleistettyä, anteeksi! Raaka yleistykseni johtunee kaiketi juuri koetusta suhteen loppumisesta ja särkyneestä sydämestä.

    Ja onhan ihania rakastumisia minullakin. Ne rakastumiset vaan eivät ole koskaan ehtineet kypsyä tarpeeksi, tai sitten rakkaus on palanut roihuten pohjaan kuten viimeisin...

    En väitä olevani runoilija. Se olisi liikaa sanottu. Mutta runoja tykkään kirjoitella ja runoilijan sydän ja sielu minulla on. Ehkäpä juuri tuo taiteilija minussa onkin se syy suhteiden karikkoihin ja karille ajoihin.

    Äänestä

Koskettava runo

Äänestä

Eikö ennemmin vahva !

Heikko on se, kuka
on kova !

Sanat kovat
helppo on heittää.

Mut kerääppä ne takaisin
joka ainoa
sirpalekkin.

Eipä taida onnistua.

Ehyt
onko kukaan ?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Isseriekko kirjoitti:

Minä särkyi eilen

Kirpeassä aamussa se helähti sanoistasi rikki

Sydäverta rykien kirjoitan muutaman lauseen rakkauden lopusta

Alusta en vielä pysty

Mies miehen roolissaan kärsii, itkee salaa, vahvempi astia, hiljaa mureten

Ehyempi meistä olet sinä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu