Koiruus 1994 - 2010 : Muistan kun ensimmäisen kerran sinut näin, keväällä 1994. Valitsin sinut pentueesta, nukahdit syliini. Siitä kertyi matkaa tammikuuhun 2010, viimeisen kerran sinua silitin eläinlääkärissä, rauhoittavat olivat alkaneet jo vaikuttaa. Sitten sinut vietiin nukutukseen, vielä yritettiin leikkauksella pelastaa. Mutta niin kävi, kuten pelkäsin, kasvain oli liian iso, ei voinut poistaa poistamatta rakkoa, ilman rakkoa ei voi elää. Niin sitten nukutuksessa ollessa poistuit tästä maailmasta, tuskia tuntematta. Itse kyllä tunnen tuskaa nyt, iso on ikävä, kyynelten läpi tätä tekstiä kirjoitan. Elät ikuisesti sydämessäni, kaikkien aikojen paras ystävä.
Ystävän muistolle
keski-savon-mies
18307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Saitte viettää pitkän ajan yhdessä.
Voimia sulle kestää menetys.
kun ystävän menettää, mutta onneksi ne kaikki hyvät muistot jää elämään. Jaksamista.
..Sinulle,sulla oli kanttia antaa armon käydä oikeudesta ja kuten itsekin tiedät teit ystävällesi yhden suurimmista palveluksista eli sen viimeisen.
Iloitse yhteisistä hetkistänne 16 vuotta,muista kauniisti ja jos sydäntäsi särkee vielä 2kk eteenpäin suosittelen lämpimästi ottamaan uuden pennun,mitäs se lenkkeily on ilman koiraa?
Kuuntele vaikka
YÖ:Kiitos ja kunnia
Lämpimin terveisin Johanna
rakkaan, uskollisen ystäväsi poismenon johdosta! Se nukkui onnellisena, sinun rakkautesi ja tutun tuoksusi tuntien - ja haluaisi varmasti että iloitset yhteisistä muistoista.
http://www.youtube.com/watch?v=KU9dKxxUzi0&feature=related
On hetki, kun yhteinen taival loppuu ja mieli on tyhjä ja musta,
mutta sieltä, kultapilven päältä, jakaa hauvasi lohdutusta.
Yhteiset vuodet, ilot ja surut säilyvät sydämessäs
aina, ne eivät katoa minnekkään koskaan.
Jaksamisia sinulle.
Poissa on rakas ystäväsi mutta muistot elävät ikuisesti.
Tuntemattoman runoilijan kauniit sanat:
Jos niin pitää tapahtua
Jos niin pitää tapahtua että tulen heikoksi
ja tuskat tekevät levon unettomaksi,
silloin teethän mitä pitää tehdä
sillä tätä viimeistä taistelua ei voi voittaa.
Tulet olemaan surullinen, ymmärrän sen
mutta älä anna murheen pysäyttää kättäsi.
Sillä tänä päivänä, enemmän kuin pysymistä
rakkautesi minuun täytyy kestää koetus.
Vie minut sinne missä minun tarpeeni hoidetaan,
ja pysythän kanssani loppuun asti.
Pidäthän minua vakaasti ja puhut minulle
kunnes silmäni eivät enään näe.
Toivon että aikanaan ymmärrät
kuinka hyvä olit minulle päästäessäsi minut pois.
Vaikka häntäni hyvästit on heilauttanut,
tuskalta ja kärsimykseltä olen pelastettu.
Älä murehdi että se olit nyt sinä,
jonka piti tämä raskas teko tehdä.
Olemmehan olleet niin läheiset - me kaksi - nämä vuodet,
tunnen suuren rakkauden kyyneltesi takaa.
olet tosi ilkeä:(
Umalla taas huono päivä!se tykkää mustasta huumorista
Ei kannata antaa tuolle mitään huomioo tälläisessä ketjussa, niin lopettaa, sillä huomioohan tuo vaan hakee.
Teillä oli pitkä yhteinen taival, aika kultaa muistot, yritä jaksaa:(
Liian äkkiä tuo aika noitten karvakavereitten kanssa vaan aina tuntuu menevän.
Koiralle pitkän elämän,ja varmasti hienon, ystäväsi sai kanssasi olla.
Turkkisi oli kuin silkkiä vain, sitä en iltaisin unohda lain.
Kun katsoit kohtalon hetkellä minua silmiin,
tiesin sinun huutavan apua.
I feel you
I hold you
Every night I miss you, I see you, I love you.
It's notting good, you go away.
My heart will go on
On se niin tuskallista, raskasta kun joutuu vanhasta rakkaasta ystävästä luopumaan.
Otan osaa suureen suruusi, ja toivon sinulle voimia ja jaksamista...
Yksi mikä tuossa surussa lohduttaa on se, ettei ystävälläsi enään ole kipuja...
Jaksamista.
http://www.sunpoint.net/~mirs/sateenkaarisilta.htm
.
luen tulee joka kerta tippa silmään,,,,
....ja tulee ne kaikki omat rakkaat taas kerran mieleen jotka siellä sateenkaarisilla kivuttomina kirmaa.
sellaista elämä on sille emme voi mitään,,vieläkin muistelen omaa koiraani usein
Tässä myös muidenkin muistoja ja hyvät sanat.
http://www.youtube.com/watch?v=IqE8XwA8k7I
Kyyneleet haihtuu joskus ja ilokin palaa silmiin mutta se kipeä muisto jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa. Sitä ei haihduta viina eikä lääkkeet, se on vain kestettävä kuten omaisenkin poismeno.
Mutta aina jää ihmiselle muistot, niin kuolleesta ihmisestä kuin koirastakin, kaverista ja ystävästä, jota ei kukaan muu kuin itse menetyksen kärsijä voi edes käsittää.