tuossa kattelin miten talitintti istui oksalla ja naputteli jyvää.. Kohta se siitä lenti rasvapallon kimppuun.. ja niin iloisesti lauleli.. Varmaan oli kevättä rinnassa vaikka itse kevääseen on vielä tovi aikaa..
Linnut touhuaa kaikenlaista kun niitä aikansa seuraa.. katsokaapas ulos välillä niin näette mitä kaikkea siellä tammikuun lopun päivänä ulkona on.. Valkoinen hanki.. joskus kylmä viima kuten viime päivinä.. Pakkasen purevuus tuntui moni kymmen kertaisena.. verrattuna tyyneen pakkaseen.. ehkäpä tuollakin on luonnon kiertokulussa joku tarkoitus.. mene ja tiedä..
Ainakin kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.
Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään. Palatakseen sitten takaisin kevään ja kesän kynnyksellä..
Linnut touhuaa kaikenlaista kun niitä aikansa seuraa.. katsokaapas ulos välillä niin näette mitä kaikkea siellä tammikuun lopun päivänä ulkona on.. Valkoinen hanki.. joskus kylmä viima kuten viime päivinä.. Pakkasen purevuus tuntui moni kymmen kertaisena.. verrattuna tyyneen pakkaseen.. ehkäpä tuollakin on luonnon kiertokulussa joku tarkoitus.. mene ja tiedä..
Ainakin kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.
Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään. Palatakseen sitten takaisin kevään ja kesän kynnyksellä..
Vastaukset 5
Vanhimmat
ai jaa, vai niin.
opin nuo jo kansakoulussa...
että olet oppinut sen jo kansakoulussa.. sie oot sitten sen ajan lapsia ollut jollonka oli vielä kansakoulu.. muistaakseni -60 luvun lopulla olikohan peräti 1969 kun tuli vasta peruskoulu.. sitä ennen oli kansakoulu ja jos muistelen oikein tarkkaan niin vielä kuusipäiväinenkin.. eli lauantaitkin piti olla silloin joko töissä tahi koulussa.. tosin lauantai oli silloin lyhyempi päivä mitä viikon muut päivät.. Koulussa käytiin muutama tunti ja töissäkin oltiin vain kahteen saakka iltapäivällä..
jäi paljon opittavaakin vielä kirjoituksestasi päätellen.
Miten niin, perusteleppa kommenttisi ja minä puhuin talitintistä joka istui puun oksalla ja ensin hakkasi jyvää ja sitten lensi rasvapallon luo.. ja -60 luvun kansakoulusta ja siitä ajasta.. joka totta sekin niinä vuosina.. Nykyään ei oo enää noin.. mitä sillon oli..
noita tullut seurailtua. Pääasiassa tutut talitintit tuon lintulaudan miehittää. Joskus on joukossa sini- ja hömötiaisia. Joskus näkyy töyhtötiaisia ja yhden ainoan kerran oli parvi jotain tiaisia, joita en ollut aiemmin nähnyt, olisko ollut valkopäätiaisia. Sattui vaan silmään kun ne olivat talipallojen kimpussa yhdessä rykelmässä, viisi - kuusi tiaista yhdessä pallossa. Sen koommin niitä ei ole näkynyt.
On se vaan tuo luontokin niin ihmeellinen. Joskus sitä katsellessaan miettii, että miten ne kasvitkin osaa pienestä siemenestä kasvaa juuri määrätynlaisiksi kasveiksi ja miten ne löytävät maasta juuri oikeat rakennusaineet. Kunhan tätä talvea vielä vähän aikaa jaksaa kärsiä niin pääsee taas todistamaan sitä luonnon kasvun ihmettä.