Astelen arasti poispäin pubista, pääni on täynnä sinusta ja kupista
Kiertelen varjona grillin takaa vältellen valoa ja peltilehmähakaa
Muistoni ovat sitä katkeraa eilistä, ei kyyneltä tule kuivasta leilistä
Nämä huojuvat illat ja asfalttiaamut, torin laidalla yön haikeat haamut
Kiertelen varjona grillin takaa vältellen valoa ja peltilehmähakaa
Muistoni ovat sitä katkeraa eilistä, ei kyyneltä tule kuivasta leilistä
Nämä huojuvat illat ja asfalttiaamut, torin laidalla yön haikeat haamut
Vastaukset 1
Vanhimmat
yön haamut
nuo vastaan tulevat
muistoista kaivetut
kyyneliin hukkua halua eivät
ne roikkuvat mukana
odottaen huomista
...