Ubuntu 9.10 -bugit vähenemässä

Väitteet jonka mukaan uusimmassa Ubuntu-versiossa 9.10:ssä oli ennätysmäärä bugeja on osoittautunut tilastoseurannassa (LaunchPad) hölynpölyksi. Vaikka kriittisiä bugeja oli enemmän (3) kuin aiemmissa (2, 8.04:ssa ei yhtään), niin bugien todellinen määrä ja uusien bugien määrä oli huomattavasti alle edellisten versioiden. Esim. Hardyyn verrattuna uusien bugien määrä putosi kolmannekseen.

http://cheesemedia.net/newsblog/?p=264

Eli luulo ei ole tiedon väärti - taas kerran
30359
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

En minä ainakaan ole bugeihin törmännyt!

Äänestä
  • ...minusta jo 9.04 osoitti selvää positiivista kehitystä. Hardy oli buginen, mutta loppukesästä 2008 lähtien bugit olivat voitettu kanta. Odotan paljon Lucid Lynxistä. Ennakkomerkit lupaavatkin hyvää.

    Äänestä

  • V.P. Lehto kirjoitti:

    ...minusta jo 9.04 osoitti selvää positiivista kehitystä. Hardy oli buginen, mutta loppukesästä 2008 lähtien bugit olivat voitettu kanta. Odotan paljon Lucid Lynxistä. Ennakkomerkit lupaavatkin hyvää.

    Ei minullakaan ole mitään erityistä ilmennyt. Asensin muuten kahteen vanhaan koneeseen Lucidin, Athlon XP 2,4GHz 512 RAM molemmissa ei mitään huippuja mutta toimii. Asennan vielä kolmanteen ja ehkä neljänteenkin koneeseen, vastaavan ikäisiin, jätän ne kaikki jauhamaan Boincia. Irroitan hiiret ja näppikset sekä näytön niistä, pistän ne omaan aliverkkoonsa ja yhteyden ulkomaailmaan viidennen ubuntukoneen kautta ja käsittelen xdmcp:n kautta noita koneita. Samalla saan lämmitettyä työhuonettani ;D Ihan hyvin toimii noinkin vanhat rukit uudella ubuntulla mutta aion poistella myöhemmin turhat palvelut kuten vammais- ja bluetoothit niistä yms. ja ehkä työpöydäksi lxde että saan tehot Boincille. Jonkun tietty jätän tutustumiskoneksi uuteen lucidiin. Alkaa vaan kiintolevyt ja DDR-kammat loppumaan kohta, no kaupasta saa lisää.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Ei minullakaan ole mitään erityistä ilmennyt. Asensin muuten kahteen vanhaan koneeseen Lucidin, Athlon XP 2,4GHz 512 RAM molemmissa ei mitään huippuja mutta toimii. Asennan vielä kolmanteen ja ehkä neljänteenkin koneeseen, vastaavan ikäisiin, jätän ne kaikki jauhamaan Boincia. Irroitan hiiret ja näppikset sekä näytön niistä, pistän ne omaan aliverkkoonsa ja yhteyden ulkomaailmaan viidennen ubuntukoneen kautta ja käsittelen xdmcp:n kautta noita koneita. Samalla saan lämmitettyä työhuonettani ;D Ihan hyvin toimii noinkin vanhat rukit uudella ubuntulla mutta aion poistella myöhemmin turhat palvelut kuten vammais- ja bluetoothit niistä yms. ja ehkä työpöydäksi lxde että saan tehot Boincille. Jonkun tietty jätän tutustumiskoneksi uuteen lucidiin. Alkaa vaan kiintolevyt ja DDR-kammat loppumaan kohta, no kaupasta saa lisää.

    elämänsä noinkin elää eli asennella huvikseen linuxeja koneisiin. Kunhan vaimo elättää.

    Äänestä

  • Voihan sitä kirjoitti:

    elämänsä noinkin elää eli asennella huvikseen linuxeja koneisiin. Kunhan vaimo elättää.

    Ei minua vaimo elätä, itseasiassa ansaitsen vuodessa tuplasti sen mitä hän. Ei tuo meikäläisen vuosiansio mikään huippu ole mutta lähemmäs 50k€ pääsen kuitenkin, kyllä minä sillä pärjään vaikka menotkin ovat sen verran ettei tilillä ole ylimääräistä. Lapsiperhe, kaksi auton räppänää ja remontoitava talo niin ymmärtäähän sen, ainakin ne jotka elämästä jotakin tietävät.

    Eipä noissa ubuntun asenteluissa ole mennyt kuin about tunti per kone, nyt äsken pistin kolmannen asentumaan (saunan jälkeen), samalla kun tätä kirjoittelen niin tuossa selän takana asentuu, kun asennus on valmis tökkään vain usb-wlanin kiinni ja päivitän sekä imaisen tarvitsemani ohjelmat sekä liityn ko. koneella omaan Boinc-tiliini ja homma on valmis.

    Antaa rukkien jauhaa, sillä välin minä tässä aoin pelata Debianilla Americas Armya ja toisessa istunnossa puljata samaan aikaan teidän kanssa täällä. Näin homma hoituu linuxilla, ainakin Debianilla, hyvin jouhevasti.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Ei minua vaimo elätä, itseasiassa ansaitsen vuodessa tuplasti sen mitä hän. Ei tuo meikäläisen vuosiansio mikään huippu ole mutta lähemmäs 50k€ pääsen kuitenkin, kyllä minä sillä pärjään vaikka menotkin ovat sen verran ettei tilillä ole ylimääräistä. Lapsiperhe, kaksi auton räppänää ja remontoitava talo niin ymmärtäähän sen, ainakin ne jotka elämästä jotakin tietävät.

    Eipä noissa ubuntun asenteluissa ole mennyt kuin about tunti per kone, nyt äsken pistin kolmannen asentumaan (saunan jälkeen), samalla kun tätä kirjoittelen niin tuossa selän takana asentuu, kun asennus on valmis tökkään vain usb-wlanin kiinni ja päivitän sekä imaisen tarvitsemani ohjelmat sekä liityn ko. koneella omaan Boinc-tiliini ja homma on valmis.

    Antaa rukkien jauhaa, sillä välin minä tässä aoin pelata Debianilla Americas Armya ja toisessa istunnossa puljata samaan aikaan teidän kanssa täällä. Näin homma hoituu linuxilla, ainakin Debianilla, hyvin jouhevasti.

    laatuaikaa muillekin (läheisillesi) kuin vain koneillesi.

    Äänestä

  • Antaisitpa kirjoitti:

    laatuaikaa muillekin (läheisillesi) kuin vain koneillesi.

    Kyllä sitä muillekin riittää, enimmäkseen ropellan koneita iltaisin kun muut ovat jo nukkumassa, emäntäkin käy jo klo 21 kun sillä on niin aikainen herätys töihin. Lapset ovat myös tuolloin nukkumassa joten loppuilta on mun vapaa-aikaa.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Ei minullakaan ole mitään erityistä ilmennyt. Asensin muuten kahteen vanhaan koneeseen Lucidin, Athlon XP 2,4GHz 512 RAM molemmissa ei mitään huippuja mutta toimii. Asennan vielä kolmanteen ja ehkä neljänteenkin koneeseen, vastaavan ikäisiin, jätän ne kaikki jauhamaan Boincia. Irroitan hiiret ja näppikset sekä näytön niistä, pistän ne omaan aliverkkoonsa ja yhteyden ulkomaailmaan viidennen ubuntukoneen kautta ja käsittelen xdmcp:n kautta noita koneita. Samalla saan lämmitettyä työhuonettani ;D Ihan hyvin toimii noinkin vanhat rukit uudella ubuntulla mutta aion poistella myöhemmin turhat palvelut kuten vammais- ja bluetoothit niistä yms. ja ehkä työpöydäksi lxde että saan tehot Boincille. Jonkun tietty jätän tutustumiskoneksi uuteen lucidiin. Alkaa vaan kiintolevyt ja DDR-kammat loppumaan kohta, no kaupasta saa lisää.

    ...ole ollenkaan oikeaa elämää, Exergy. Tolla menolla pää pehmenee. Lähdepäs huomenna heti aamusta vaikka reippaalle lenkille, kuten minä.

    Äänestä

  • penafani kirjoitti:

    ...ole ollenkaan oikeaa elämää, Exergy. Tolla menolla pää pehmenee. Lähdepäs huomenna heti aamusta vaikka reippaalle lenkille, kuten minä.

    Huomenaamulla en jouda minnekään lenkille sillä pitää vaihtaa autoon jarrupalat taakse, sen jälkeen lähdemme poikieni kanssa elokuviin. Käyn sitten kun ehdin, emäntäkin lupasi tulla mukaan sillä ehdolla etten juokse sata metriä edessä hoputtamassa sitä ;D

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Huomenaamulla en jouda minnekään lenkille sillä pitää vaihtaa autoon jarrupalat taakse, sen jälkeen lähdemme poikieni kanssa elokuviin. Käyn sitten kun ehdin, emäntäkin lupasi tulla mukaan sillä ehdolla etten juokse sata metriä edessä hoputtamassa sitä ;D

    Onko sulla autossa levy- vai rumpujarrut takana? Rumpujarrussa on enemmän työtä. Levyjarrut saa kondikseen ihan hammasharjalla (lika/pöly pois) ja santapaperilla (tappien ruosteet pois jos et ole myös korjaussarjaa ostanut). Levyjarruihin noin 15-30 min.

    Muistatteko Volvon 200-sarjan joissa oli vänkä systeemi takana, levyjarrut käyttöjärrulle (levyjarrut takana olivat harvinaisia siihen aikaan) ja levyssä oli rumpu käsijarulle! Onko merkeissä muissa ollut vastaavia systeemeitä? Volvo 242/244 oli myös ensimmäisiä "tavisautoja" joissa vakiona oli nelipistelevyjarrut edessä. Eikä niitä nykyisinkään taida olla kuin ralliautoissa... yhdellä männällähän ne yleensä hoidetaan.

    Äänestä

  • -Volovo- kirjoitti:

    Onko sulla autossa levy- vai rumpujarrut takana? Rumpujarrussa on enemmän työtä. Levyjarrut saa kondikseen ihan hammasharjalla (lika/pöly pois) ja santapaperilla (tappien ruosteet pois jos et ole myös korjaussarjaa ostanut). Levyjarruihin noin 15-30 min.

    Muistatteko Volvon 200-sarjan joissa oli vänkä systeemi takana, levyjarrut käyttöjärrulle (levyjarrut takana olivat harvinaisia siihen aikaan) ja levyssä oli rumpu käsijarulle! Onko merkeissä muissa ollut vastaavia systeemeitä? Volvo 242/244 oli myös ensimmäisiä "tavisautoja" joissa vakiona oli nelipistelevyjarrut edessä. Eikä niitä nykyisinkään taida olla kuin ralliautoissa... yhdellä männällähän ne yleensä hoidetaan.

    Tarkoitin että jarrukengät sillä takana on rumpujarrut. Yritin viime kesänä jo vaihtaa kenkiä mutta tässä hoppanassa ei onnistunut ilman jousityökalua. Edellisessä autossa ei tarvinut työkalua kenkien vaihtoon mutta nyt tarvii, kävin aamupäivällä hakemassa Motonetista jousikoukun, toivon mukaan se kestää sillä jouset oli ihan saamarin jykevät. Jarrukengäthän minä siis ostinkin jo viime kesänä ja ne lojuvat lootassa tuolla autotallissa.

    Eteen olenkin vaihtanut sekä jarrulevyt että palat molempiin autoihin, takajarru alkaa olemaan tässä jo aiheellinen, huomaa käsijarrusta että kengät on ihan loppu..

    En tunne volvojen jarruja ollenkaan.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Tarkoitin että jarrukengät sillä takana on rumpujarrut. Yritin viime kesänä jo vaihtaa kenkiä mutta tässä hoppanassa ei onnistunut ilman jousityökalua. Edellisessä autossa ei tarvinut työkalua kenkien vaihtoon mutta nyt tarvii, kävin aamupäivällä hakemassa Motonetista jousikoukun, toivon mukaan se kestää sillä jouset oli ihan saamarin jykevät. Jarrukengäthän minä siis ostinkin jo viime kesänä ja ne lojuvat lootassa tuolla autotallissa.

    Eteen olenkin vaihtanut sekä jarrulevyt että palat molempiin autoihin, takajarru alkaa olemaan tässä jo aiheellinen, huomaa käsijarrusta että kengät on ihan loppu..

    En tunne volvojen jarruja ollenkaan.

    Ettei sulla olisi Peugeot tms. ranskis? Hyviä autoja mutta takajarrujen tyyppiä ei voi tietää ennen avaamista! Tosin jousityökalu on turha pököttien kanssa sillä niissä yleensä vääntöjousitus.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Ei minua vaimo elätä, itseasiassa ansaitsen vuodessa tuplasti sen mitä hän. Ei tuo meikäläisen vuosiansio mikään huippu ole mutta lähemmäs 50k€ pääsen kuitenkin, kyllä minä sillä pärjään vaikka menotkin ovat sen verran ettei tilillä ole ylimääräistä. Lapsiperhe, kaksi auton räppänää ja remontoitava talo niin ymmärtäähän sen, ainakin ne jotka elämästä jotakin tietävät.

    Eipä noissa ubuntun asenteluissa ole mennyt kuin about tunti per kone, nyt äsken pistin kolmannen asentumaan (saunan jälkeen), samalla kun tätä kirjoittelen niin tuossa selän takana asentuu, kun asennus on valmis tökkään vain usb-wlanin kiinni ja päivitän sekä imaisen tarvitsemani ohjelmat sekä liityn ko. koneella omaan Boinc-tiliini ja homma on valmis.

    Antaa rukkien jauhaa, sillä välin minä tässä aoin pelata Debianilla Americas Armya ja toisessa istunnossa puljata samaan aikaan teidän kanssa täällä. Näin homma hoituu linuxilla, ainakin Debianilla, hyvin jouhevasti.

    Viime lauantaina asensin Linux Mint 8:n uuteen osioon ja koko asennuksessa meni kokonaista 48 minuuttia vaikka asensin kaikki kielipaketit ja nettiyhteyteni - eteenkin viikonloppuisin ei ole erityisen nopea. Arvioisin että monet muut olisivat asentaneet Mintin koneellensa noin puolessa tunnissa.

    Äänestä

Käyttöjärjestelmän virheitä en muista nähneeni, mutta kylläpä sitä päivittelyä on runsaasti tässä 9.10:ssakin. Osa tietenkin käyttöjärjestelmään löyhemmin kuuluvien sovellusten osuutta.

Äänestä
  • Kyllä noissa väliversioissa ihan oikeita bugejakin on, kaikkia ei tietenkään huomaa ja samaan aikaan kehittäjätiimi korjailee niitä silti joten nuo korjaukset tulevat järjestelmään käyttipä ohjelmia tai ei. Väliversiot ovatkin vähän kokeellisia joista kertynyttä kokemusta hyödynnetään sitten LTS-versioissa jotta niistä saadaan vakaampia, toisin sanoen väliversioiden käyttäjät ovat hieman koekaniinin asemassa. Tästä on turha syyttää Canonicalia sillä se tekee vain työtään eli kehittää Ubuntua Debianista vauhdilla eteenpäin. Ellei tekisi noin niin oltaisiin edelleen samassa tilassa kuin vuosituhannen alussa eli kökkö työpöytä, kehnosti laihoja softia ja uskomatonta säätämistä täysin manuaalisesti konffien kanssa. No, ovathan muutkin kehittäneet, en minä sitä tarkoita mutta Canonical on pistänyt "vitosen silmään" kehittämisessä siinä missä moni muu jakelu huristaa nelosella.

    Kaksiteräinen miekka, itse kyllä pidän siitä että melko yksinkertaisilla konffeilla saa säätää järjestelmän toimintaa kuten haluaa vaikka se kuulostaakin vanhanaikaiselta, minä halkuan olla omaan koneeni herra, en orja.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Kyllä noissa väliversioissa ihan oikeita bugejakin on, kaikkia ei tietenkään huomaa ja samaan aikaan kehittäjätiimi korjailee niitä silti joten nuo korjaukset tulevat järjestelmään käyttipä ohjelmia tai ei. Väliversiot ovatkin vähän kokeellisia joista kertynyttä kokemusta hyödynnetään sitten LTS-versioissa jotta niistä saadaan vakaampia, toisin sanoen väliversioiden käyttäjät ovat hieman koekaniinin asemassa. Tästä on turha syyttää Canonicalia sillä se tekee vain työtään eli kehittää Ubuntua Debianista vauhdilla eteenpäin. Ellei tekisi noin niin oltaisiin edelleen samassa tilassa kuin vuosituhannen alussa eli kökkö työpöytä, kehnosti laihoja softia ja uskomatonta säätämistä täysin manuaalisesti konffien kanssa. No, ovathan muutkin kehittäneet, en minä sitä tarkoita mutta Canonical on pistänyt "vitosen silmään" kehittämisessä siinä missä moni muu jakelu huristaa nelosella.

    Kaksiteräinen miekka, itse kyllä pidän siitä että melko yksinkertaisilla konffeilla saa säätää järjestelmän toimintaa kuten haluaa vaikka se kuulostaakin vanhanaikaiselta, minä halkuan olla omaan koneeni herra, en orja.

    ....olen monesti todennut itsekseni, ettei se ihme ole jos Ubuntu on suosittu.... käyttöönotto multimediaa myöden helppoa ja perin yksinkertaista. Toden totta harva linuxjakelu on yhtä ystävällinen ja niitä on useampia tullut asenneltua. Ikävimpiä mielestäni ovat .rpm jakelut Fedora yms. "Eksoottisista" jakeluista Saboyan on ollut miellyttävä tuttavuus.

    9.10 Ubuntua on arvosteltu lähinnä mokkulaongelmista, mutta ne eivät ole bugeja... jos ei ole tukea jollekin mokkulalle niin ei siinä bugia voi olla, tyhjässä ei ole bugia... mutta jos tuettu mokkula ei toimisi niin silloin olisi bugi. perin harva distro tarjoaa niin simppelin mokkulan käyttöönoton kuin Ubuntu... se täytyy muistaa. Ja se Wvdial toimii yhä Ubuntussa jos mokkulan kanssa ei heittämällä mennä ja sillä tavalla varsin monissa jakeluissa yhä mokkuloiden kanssa eletään... esim. Debian.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    ....olen monesti todennut itsekseni, ettei se ihme ole jos Ubuntu on suosittu.... käyttöönotto multimediaa myöden helppoa ja perin yksinkertaista. Toden totta harva linuxjakelu on yhtä ystävällinen ja niitä on useampia tullut asenneltua. Ikävimpiä mielestäni ovat .rpm jakelut Fedora yms. "Eksoottisista" jakeluista Saboyan on ollut miellyttävä tuttavuus.

    9.10 Ubuntua on arvosteltu lähinnä mokkulaongelmista, mutta ne eivät ole bugeja... jos ei ole tukea jollekin mokkulalle niin ei siinä bugia voi olla, tyhjässä ei ole bugia... mutta jos tuettu mokkula ei toimisi niin silloin olisi bugi. perin harva distro tarjoaa niin simppelin mokkulan käyttöönoton kuin Ubuntu... se täytyy muistaa. Ja se Wvdial toimii yhä Ubuntussa jos mokkulan kanssa ei heittämällä mennä ja sillä tavalla varsin monissa jakeluissa yhä mokkuloiden kanssa eletään... esim. Debian.

    Molemmat mokkulani vaativat nykyään kolme klikkausta että kehtaa alkaa yhdistelemään, ennen meni ensimmäisellä. Nykyään ensimmäinen sanoo heti että ei onnistu ja toinen yrittää pari sekuntia.

    Entäs mikä se on sellainen kun mokkulalta häviää nimipalvelimet? Ominaisuus?

    Äänestä

ei bugeja...seuraavaksi Lucidiin 10.04.
9.10 oli/on paska, pelkkä väliversio.

Äänestä
  • bugi paskaa siitä jo hehkutetusta 10.04:stäkin on tulossa. Ei 6.06 jälkeen ole vakaasti toimivaa Ubuntua näkynyt.

    Uusiin ominaisuuksiin kyllä panostetaan, mutta ei vanhojen bugien korjaukseen tai edes vakauteen.

    Debian on kungi!

    Äänestä

  • Debskulaa kirjoitti:

    bugi paskaa siitä jo hehkutetusta 10.04:stäkin on tulossa. Ei 6.06 jälkeen ole vakaasti toimivaa Ubuntua näkynyt.

    Uusiin ominaisuuksiin kyllä panostetaan, mutta ei vanhojen bugien korjaukseen tai edes vakauteen.

    Debian on kungi!

    debian on latvian miehet.

    Äänestä

  • Tuo kertoo vain Ubuntun käyttäjämäärien voimakkaasta kasvusta joten noita ilmoituksia luonnollisesti tehdään enemmän joten asioita voidaan korjata ja kehittää tehokkaammin kuin pienten käyttäjämäärien distroja.

    Mutta:
    Tuo kertoo myös siitä kun noita lukee, että mukana on paljon taviksia jotka lähettää raportin "virheestä" sen sijaan, että olisivat vaikka kysyneet keskustelupalstalta miten asia pitäisi tehdä tai mitä tekivät väärin. kannattaa hiukan lukeakin noita ilmoituksia ei ne kaikki todellakaan ole pugeja.. osa on ihan joutavaa tyyiin "en voi asentaa .exe tiedostoa".

    Äänestä

  • --zadaa- kirjoitti:

    Tuo kertoo vain Ubuntun käyttäjämäärien voimakkaasta kasvusta joten noita ilmoituksia luonnollisesti tehdään enemmän joten asioita voidaan korjata ja kehittää tehokkaammin kuin pienten käyttäjämäärien distroja.

    Mutta:
    Tuo kertoo myös siitä kun noita lukee, että mukana on paljon taviksia jotka lähettää raportin "virheestä" sen sijaan, että olisivat vaikka kysyneet keskustelupalstalta miten asia pitäisi tehdä tai mitä tekivät väärin. kannattaa hiukan lukeakin noita ilmoituksia ei ne kaikki todellakaan ole pugeja.. osa on ihan joutavaa tyyiin "en voi asentaa .exe tiedostoa".

    Tuskin Ubuntun käyttäjämäärä on lisääntynyt 6,5 kertaiseksi puolessa vuodessa, joten kyllä 9.10 on selvästi bugisempi kuin 9.04

    Äänestä

Laatu merkitsee tässäkin enemmän kuin määrä. Ei tule mun koneisiin 9.10 enää. On kokemusta.

Äänestä

Tämä Wikipediasta;
Linux 2.6.32 was released (12,606,910 lines of code)

Totta helvetissä tuollaisessa määrässä koodirivejä on bugeja, se on aivan pomminvarmaa.

Jonkun tutkimuksen mukaan open source softissa on bugeja 0.434 kutaletta jokaista tuhatta koodiriviä kohden. Vastaava lukema kaupallisissa softissa on 20-30 bugia. Vaikka lukema olisi tosiaan vain tuo bugi/2k riviä koodia, silti Linux kernelistä löytyy tuhansia bugeja. Lukuun kun lisätään vielä vaikka kaikki Ubuntun repoista löytyvät softat niin kyllä niitä löytyy. Eri asia onkin se, että löydetäänkö niitä ikinä tai aiheutuuko niistä oikeasti haittaa kenellekään...

Äänestä
  • 12 600 000 koodiriviä
    0,434 bugia tuhannella koodirivillä
    4 bugia kymmenellä tuhannella
    43 sadalla tuhannella
    434 miljoonalla
    434*12.6= n.5500
    noin 5,5k bugia

    noin 30% on arkkitehtuurispesifiä, yli 50% ajureita.
    Käytännössä siis tuhatkunta bugia suunnilleen ja sekin reilusti yläkanttiin muiden spesifisten juttujen takia.

    No Windows PALVELIN 2003:ssa on Wikipedian mukaan 50 miljoonaa riviä, jos oletetaan tuon 20-30 bugin sijasta suhteellisen laadukas tuote:
    2 bugia/tuhat koodiriviä
    2000 bugia/miljoona riviä
    100k bugia

    Vista ja Seiska ovat paljon paljon isompia kuin XP... Vista piti kerran pistää jo pakettiin kun meni niin harakoille kehittäminen ettei kannattanut jatkaa.

    Jos nyt Linuxiin jää vaikka 2,5M sloc, palvelinkelpoiseksi se pääsee varmasti jo parilla miljoonalla koodirivillä lisää (apachen koko oli tässä vähän taaemmin vajaa 90k koodiriviä ilman välejä)
    Jos sovitaan yhteensä 5M sloc, joka on epäilemättä yläkanttiin esim archista tehtaessä palvelin, tästä tulee siis noin:
    2k+ bugia.

    Siis
    Windowspalvelin2003:100k
    Linuxpalvelin: 2k?

    Korjauksia saa ehdottaa, oli hauskaa laskeskella näitä. :)

    Äänestä

  • Penguin kirjoitti:

    12 600 000 koodiriviä
    0,434 bugia tuhannella koodirivillä
    4 bugia kymmenellä tuhannella
    43 sadalla tuhannella
    434 miljoonalla
    434*12.6= n.5500
    noin 5,5k bugia

    noin 30% on arkkitehtuurispesifiä, yli 50% ajureita.
    Käytännössä siis tuhatkunta bugia suunnilleen ja sekin reilusti yläkanttiin muiden spesifisten juttujen takia.

    No Windows PALVELIN 2003:ssa on Wikipedian mukaan 50 miljoonaa riviä, jos oletetaan tuon 20-30 bugin sijasta suhteellisen laadukas tuote:
    2 bugia/tuhat koodiriviä
    2000 bugia/miljoona riviä
    100k bugia

    Vista ja Seiska ovat paljon paljon isompia kuin XP... Vista piti kerran pistää jo pakettiin kun meni niin harakoille kehittäminen ettei kannattanut jatkaa.

    Jos nyt Linuxiin jää vaikka 2,5M sloc, palvelinkelpoiseksi se pääsee varmasti jo parilla miljoonalla koodirivillä lisää (apachen koko oli tässä vähän taaemmin vajaa 90k koodiriviä ilman välejä)
    Jos sovitaan yhteensä 5M sloc, joka on epäilemättä yläkanttiin esim archista tehtaessä palvelin, tästä tulee siis noin:
    2k+ bugia.

    Siis
    Windowspalvelin2003:100k
    Linuxpalvelin: 2k?

    Korjauksia saa ehdottaa, oli hauskaa laskeskella näitä. :)

    Tämän hieman vanhemman artikkelin mukaan Linuxissa arvioidaan olevan 0.17 bugia/kloc eli paljon vähemmän kuin tuossa käytetty 0.434.

    http://www.wired.com/software/coolapps/news/2004/12/66022

    Äänestä

  • Penguin kirjoitti:

    Tämän hieman vanhemman artikkelin mukaan Linuxissa arvioidaan olevan 0.17 bugia/kloc eli paljon vähemmän kuin tuossa käytetty 0.434.

    http://www.wired.com/software/coolapps/news/2004/12/66022

    Jos tosiaan lasketaan vain ei-tyhjät koodirivit, minkä väittävät tuolla olevan standardi, Linuxissa on vain noin 1/2 - 3/4 tuosta koodirivimäärästä kuten alla olevassa lainauksessa. Bugien määrä siis vähenee samaa rataa.

    Suhteellisen uusi lausunto eräältä usein lainaamaltani kernel-kehittäjältä:
    "We’re at something like six or seven million lines of code, and over 50 percent of those lines of code are drivers. I think 30 percent is architecture-specific stuff, for things like processors and networking. The core kernel is like five percent of the overall code. Those numbers have stayed pretty much the same over the past four or five years. We change something like 5,000 lines a day, which is just scary. Fifty percent of that change will be in the drivers, and five percent will be in the core kernel. In other words, the kernel is being modified everywhere at that rate of change."

    Äänestä

En ole bugeja havainnut vaan Ubuntu 9.10 on toiminut hienosti ja tykkään siitä valtavasti!

Oletusulkoasukin on nykyisin tosi onnistunut, selkeä ja hyvät oletuskuvakkeet, pirteän oranssi taustakuva. 9.10:ssä en ole ulkoasua lainkaan muuttanut vain taustakuvan vielä simppelimpään. Onhan niitä jakeluita joissa ulkonäkö on "näyttävämpi" ja karkkisempi mutta niihin kohta silmä väsyy. Ubuntu 9.10:ssä on tyylikäs ja riittävän neutraali oletusulkoasu.. se ei hyppää silmille eikä siihen kyllästy. Oikein hyvä käyttöjärjestelmä ja oikein onnistunut yleisilme, kiitos Canonicalille.

Kun seuraava LTS ilmestyy niin siirryn 64-bittiin ja pitkäaikaisjakeluun... en enää päivittele puolivuosittain. 9.10 on lunastanut kaikki odotukseni hyvältä käyttöjärjestelmältä enemmän kuin hyvin.

Äänestä
  • 9.10 on minulla pöytäkoneessa toiminut moitteitta.
    HP läppärissä omalla osiollaan se meni niin juntturaan, että piti formatoida. Panin 9.04:n tilalle.
    Acerin pikkuläppäriin panin wubilla 9.10. Se meni jumiin kernelipäivityksessä. Panin 9.04:n tilalle.

    Kyllä yksikin bugi riittää murheisiin, jos se on sopiva sorttia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


V.P. Lehto kirjoitti:

Väitteet jonka mukaan uusimmassa Ubuntu-versiossa 9.10:ssä oli ennätysmäärä bugeja on osoittautunut tilastoseurannassa (LaunchPad) hölynpölyksi. Vaikka kriittisiä bugeja oli enemmän (3) kuin aiemmissa (2, 8.04:ssa ei yhtään), niin bugien todellinen määrä ja uusien bugien määrä oli huomattavasti alle edellisten versioiden. Esim. Hardyyn verrattuna uusien bugien määrä putosi kolmannekseen.

http://cheesemedia.net/newsblog/?p=264

Eli luulo ei ole tiedon väärti - taas kerran

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu