Kyllä sitä nyt itketään kuin sotaorvot maidon hintaa. Suurimmat itkijät ovat valinneet saksalaisen traktorin,
virolaisen perävaunun ja niinedespäin. Paljonko painoi kotimaisuus valinnoissasi?
virolaisen perävaunun ja niinedespäin. Paljonko painoi kotimaisuus valinnoissasi?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ajatko itse made in Finland autoa?
ärsytä maidontuottajia...heille riittää kotimaisuuden osalta, kansalliset tuet
hyvästä tuotteesta kannattaa maksaa. Siksipä suomalainen maitopurkki hyppää ostoskoriin tuon tuostakin.
Eipä silti - kyllä suomalaiset peruselintarvikkeet ovat hyviä ja sen vuoksi omalta osaltani työllistän mielellään suomalaisia ostamalla suomalaisia elintarvikkeita.
Hinta/laatu ainoa kriteeri kun ruokaa ostetaan. Harvoin kotimainen pärjää, valitettavasti.
Aivan idioottimaista ostaa jotain jogurttia vain sen takia että sen on ylihinnoitellut Valio.
On kuluttajan aliarvioimista meuhkata siitä kotimaisuudesta. Ulkomailla asuessanikaan en pyrkinyt juuri kyseisen maan tuottamia ruokia. Laatu (maku)/hinta sen ratkaisee. Ei se sen vaikeampaa ole.
Eikä ole. Se on vaan yksi argumentti, millä vedotaan kuluttajaan. Niinhän tekee kaikki muutkin maat.
Etelä-Saksassa on joku meijeri ruvennu kauppaamaa reilun kaupan maitos. Periaate siis sama kuin jossai banaani tai kahvikaupassa, mutta hinta maksetaan omille tuottajille. Koskahan Suomessa?
Siinäpä sitä riittä testaamista, jos kaikki vaihtoehdot oikeasti hinta-laatutestattaisiin. Tosiasiahan on, että pelkillä ennakkoluuloilla nämä asiat pyörii, jos ulkomaisa paremmiksi väitetään. Mulle ainakin on aivan sama onko ulkomaiset jotkin tuotteet "parempia" jossain suhteessa - ei minulla ole mitään valittamista kotimaisistakaan. Niissäkin on vaihtoehtoja, jos sattuisi tarvitsemaan.
Mielestäni maku merkitsee paljon valittaessa tuotetta. Mm. suomalaiset mansikat maistuvatkin mansikoilta, mutta miksipä espanjalaiset tai puolalaiset mansikat eivät maistu yhtä hyviltä.
johtuu, että kotimaiset tomaatit ovat paljon maukkaampia kuin espanjalaiset samoin kuin tuore kurkku.
tomaatti ei maistu oikein miltään. Lisäksi on niin kovanahkainen että melkein moottorisaha tarvitaan sen leikkaamiseen. Puhumattakaan ympäristövaikutuksista.
Auringossa kypsynyt espanjalainen maukkaampi ja vielä lisäksi halvempikin.
Pitäisi uskoa että tomaatille arktiset olosuhteet ei oikein sovellu. Kohta kai ruvetaan vouhkaamaan että banaanitkin maistuvat paljon paremmilta kun ne kasvatetaan kasvihuoneissa arktisissa olosuhteissa.
Meidän kesä on ainutlaatuinen - antaa erilaisen aromin kuin etelämpien maiden ainainen paahde. Vissiin kasvihuoneessakin osataan tekniikalla kasvattaa vastaavissa olosuhteissa. Suomessa myös kasteluvesi on juomavesilaatuista mitä se suinkaan ei kaikkialla maailmassa ole. Veden mukana sitten kasveihin saadaan maailmalla salmonellaa ym. bakteereita jo kasvatusvaiheessa.
http://yle.fi/mot/kj081203/kasikirjoitus.htm
joka on mielessään päättänyt, että ulkomaiset elintarvikkeet ovat parempia ja halvempia, ei hevin halua uskoa muuta. Jostain luin terveydenhoitajan haastatelun, jossa hän kertoi kuinka vanhemmat, jotka ovat jostain syystä päättäneet, että rokotukset ovat lapsille vaarallisia, eivät ole millään keinolla käännytettävissä!
Tuo elintarviketurvallisuus jää minusta usein liian vähälle huomiolle. Missäpä muussa maassa oikeastaan (paitsi ehkä Norja) kuin Suomessa voi syödä kananmunia turvallisesti raakanakin. Salmonellan edessä on monessa maassa nostettu kädet pystyyyn. Teurastamot valvovat lihapuolella. Maidon vierasainetutkimuksia tehdään tiloille. Itsellekin sellainen on sattunut. Meijerimaidoista testataan antibioottijäämiä jatkuvasti jne... Itse voin sanoa, että taatusti tuo maito, joka meidän tilaltamme lähtee on aina huippulaatua ja muutenhan ei voi toimiakkaan. Vastaanottokielto tulee melko pian. Nyt on menossa 15 vuosi E luokan tuottamisessa. Mutta herpaantua ei voi hetkeäkään. Näin ei suinkaan ole kaikkilla Euroopassa saati muualla maailmassa. Ruokaskandaalit tulevat jatkumaan, uskon näin.
Espanjan tomaatit o´vat varmasti hyviä, mutta tuossa laajuudessa tuottaminen on aiheuttanut luonnolle jo vaurioita puhumattakaan näistä vierastyöläisisita, joilla ei aina ole edes ihmisarvoakaan.
Saattaa olla, että tiloilla on ulkomaisia koneita, mutta ainakin meidän tilallamme tuo tuotanto´panosten hankkiminen on suuri menoerä: rehut, lannoitteet, rehunsäilöntäaineet, pesuaineet, kaikki kotimaisia. Maatalous työllistää paitsi oman väkensä myös suuren määrän muita ihmisiä. Rahat eivät kauaa kerkiä makoilla pankkitilillä, kun se jo lähtevät kiertämään.
Vuoria louhitaan uusien kasvihuoneiden tieltä.
Suurin ongelma on kuitenkin pohjaveden riittävyys ja maaperä.
Juan Puig de Fabregas: Pohjaveden suhteen on ongelmia. Sitä käytetään enemmän kuin sitä tulee. Käyttö on kaksin- tai kolmin- kertainen veden tuloon nähden. Näin ollen pohjavesivarannot ehtyvät. Maaperä vahingoittuu monesta syystä. Maatalouden kemikaalit ovat yksi ongelma. Toinen ongelma on suolapitoisuuden kasvu.
Professori Puig de Fabregas johtaa aavikoitumiseen keskittyvää tutkimusohjelmaa arvostetussa tutkimusinstituutissa.
tomaatit:
Juan Puig de Fabregas: Suurin ongelma on vesi. Ongelma näkyy kasvihuoneiden maaperässä.Niissä käytetään mahdollisimman vähän vettä, koska vettä halutaan säästää. Kastelu on hieman pienempää kuin haihtuminen. Se aiheuttaa suolan kerääntymistä ohuisiin kerroksiin. Kun näin käy, viljelijä vaihtaa toiselle palstalle. Tämä lisää vuosien myötä yhä enemmän suolapitoisuutta. Tilanne on vakava. Meno ei voi jatkua näin. Jotain on tehtävä nopeasti. Muuten koko järjestelmä sortuu ennen pitkää. Järjestelmän sortuminen tarkoittaa, että alueen talouden
perustat eivät tule kestämään. Ihmisten on vaihdettava alaa. Samalla menetetään kaikki investoinnit. Vesi ja maaperä ovat saastuneet vuosiksi ja jopa vuosisadoiksi.
Mallia , sieltä tänne pieniä traktoreita ja
melamiinia maidon jatkoksi .
Kävimme Tanskassa ja Saksassa ja siellä tilojen maidon soluluku oli keskim. 270. Suomessa saa parhaan hinnan alle 250 jolloin se on huippuluokkaa. Meidän tilalla soluluku pyörii 100 ja 150 välillä joten kyllä suomalainen maito on huippuluokkaa.
Tääää viime koe 45 .
Maidon hinnasta ja -kilpailusta oli Ilkassa selvantävä kirjotus. Pahin kokkare kengässä taitaa ollakin oma kilpailuvirastomme:
– Jokainen tuotu lisälitra on vietävä. Nyt 40 prosenttia Valion tuotannosta menee jo vientiin, kun markkinaosuutta on menetetty, Uitto sanoo. Hän onkin huolissaan, ollaanko jälleen menossa kohti uutta maitosotaa.
Arlan rynnistys koetaan valiolaisissa osuuskunnissa epäoikeudenmukaisena, koska Arla voi, vaikka on Pohjoismaissa markkinajohtaja, hinnoitella maitonsa Suomessa miten vain. Valiolla on kotimaassa määräävä markkina-asema ja jos se hinnoittelee tuotteet Arlan tapaan, kilpailuviranomaiset ovat salamana sen kimpussa.
– Arla voi dumpata maitoa vain pääkaupunkiseudulle, mutta Valion hinta on oltava sama myös Rovaniemellä, Uitto havainnollisti.
Kuvat