Mielenkiintoinen uusi teoria ihmisen tietoisuudesta on, että ihmisen tietoisuus ei syntyisikkään aivosolutasolla, vaan huomattavasti pienemällä, ns, kvanttitasolla, ja siksi tietoisuus olisi kollektiivinen, eräänlaisesssa superpositiotilassa ja jatkuvassa yhteydessä maailmankaikkeuteen.
Jos todellakin on niin, että muisti toimii solutasolla, mutta tietoisuus taas kvanttitasolla,
niin nykyinen käsityksemme ihmisen kehittämisestä kouluttamisen ja opiskelun avulla on täysin väärä,
ja opiskelun ja pänttäämisen avulla ihminen vain todellisuudesssa erkanee alkuperästään, hyvyydestään sekä yhteydestään todellisuuteen.
Jos ajatellaan että kaikki jatkuvassa liikkeessä, eräänlaista värähtelyä, jota vain ei pysty aistella havaitsemaan.Nyt kun aisteilla havaitut ilmiöt talletetaan muistiin aivosolutasolle tai kirjoihin, niin nuo tiedot ei enää muutu ja ovat liikkumattomia,kun taas maailma muuttuu jatkuvasti, niin
voisi päätellä, että mitä enemmän ihminen tietoa muistiinsa kerää, sitä enemmän hän perustaa elämänsä kiinteälle solutasolle ja sitä kaemmas hän oikeastaan joutuu muutuvasta todellisuudesta ja kvanttitasolla olevasta aidosta tietoisuuden värähtelystä ja synnystä.
Olisiko todellakin niin, että valaistuminen ei tapahdukkaan opiskelemalla, vaan päinvastoin, mielen ja muistin tyhjentämisestä ?
Jos todellakin on niin, että muisti toimii solutasolla, mutta tietoisuus taas kvanttitasolla,
niin nykyinen käsityksemme ihmisen kehittämisestä kouluttamisen ja opiskelun avulla on täysin väärä,
ja opiskelun ja pänttäämisen avulla ihminen vain todellisuudesssa erkanee alkuperästään, hyvyydestään sekä yhteydestään todellisuuteen.
Jos ajatellaan että kaikki jatkuvassa liikkeessä, eräänlaista värähtelyä, jota vain ei pysty aistella havaitsemaan.Nyt kun aisteilla havaitut ilmiöt talletetaan muistiin aivosolutasolle tai kirjoihin, niin nuo tiedot ei enää muutu ja ovat liikkumattomia,kun taas maailma muuttuu jatkuvasti, niin
voisi päätellä, että mitä enemmän ihminen tietoa muistiinsa kerää, sitä enemmän hän perustaa elämänsä kiinteälle solutasolle ja sitä kaemmas hän oikeastaan joutuu muutuvasta todellisuudesta ja kvanttitasolla olevasta aidosta tietoisuuden värähtelystä ja synnystä.
Olisiko todellakin niin, että valaistuminen ei tapahdukkaan opiskelemalla, vaan päinvastoin, mielen ja muistin tyhjentämisestä ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
just noinhan se menee..
Aistiton ajattelu, irroittautuminen olevaisesta
johtaa "paikkaa johon tuuli ei käy". Oleminen olemassa, on tarkoitus, vaan nautintoon "ei saa jäädä makaamaan", vaan siitä on otettava olennainen ja kannettava se sinne(otettava mukaan), missä sitä itsessään ei ole.
"Olisiko todellakin niin, että valaistuminen ei tapahdukkaan opiskelemalla, vaan päinvastoin, mielen ja muistin tyhjentämisestä ?"
Valaistuminen on tahdonilmaus. Kenen?
Maharishi Mahesh Yogin motto oli "Knowledge is strucktured in consciousnes". Eli hänkin on samaa mieltä. Ja tuohon viimeiseen kysymyseen on vain yksi vastaus - KYLLÄ.
Itse koen tämän niin, että kaikki informaatio minkä suinkin voin itseeni imuroida, voi ehkä jollaintapaa säilyä - ehkäpä kokonaisuudenkin hyödyksi.
Mutta mikäli keskityn itseeni, oman persoonani vaalimiseen, silloin jätän informaation keräämisen ja keskityn nimenomaan siihen kuolevaiseen solutasoon. Minusta tulee musta aukko, joka ei ole enää tekemisissä kokonaisuuden, kaikki-mielen, kanssa.
Tietenkään tämänhetkiseen tietoon ei ole syytä takertua, vaan on koko ajan oltava valmis etenemään sitä mukaa kuin tietoa saadaan lisää. Oppituoleissaan pönöttävät kalkkiksethan ovat aina ensimmäisenä vastustamassa uusia teorioita, ajatuksia ja löytöjäkin.
Chandin kanssa.