miten yksi perikunnan osakas esim minä voisin alkaa vaatimaan sisarosuuksia itselleni?ja miten sisarosuuksien ulosostohinta määräytyy?kyseessä sukutila jonka haluasin kunnostaa ja pitää edelleen suvussa.muut osakkaat haluaisivat myydä tilan minä en!ehdotuksia.......
tilalla
jako
61023
0Äänestä
Vastaukset 6
Vanhimmat
.... että muut haluaa myydä ja sinä ostaa. Yhteisomistajuutta ei kannata edes harkita, siitä ei ole muuta kuin harmia !
Ei tämä yhteisomistajuus todellakaan ole herkkua.
Jos olet tilanteessa, että muut haluavat myydä, osta ja nopeasti sittenkin. Itse tekisin samoin
kunhan muut myisivät.
Tilanhan voi arvioida kiinteistönvälittäjä, mutta itselleni joskus arvion teki kunnan rakennustarkastaja. Ei siinä tosin arvioijaa tar-
vita , kyllähän omaisuutensa arvon jokainen tietää, on tietenkin eri asia jos osakkaat pyytävät enemmän kuin oikea hinta on ja valitettavasti, niinhän ne yleensä tekevätkin.
Siitä vaan neuvottelemaan osakkaiden kanssa, eiköhän se oikea hinta jostakin löydy.
Et voi pakottaa sisaruksiasi myymään osuuksiaan sinulle. He voivat vapaaehtoisesti myydä ne.
Joten kun kysyit miten "ulosottohinta" määräytyy niin se määräytyy sinun ja sisarustesi välisillä neuvotteluilla jossa näköjään sisaresi ovat niskan päällä, sillä jos et suostu heidän määräämäänsä kauppahintaan niin he voivat vaatia jakoa tai myydä osuutensa muille. Mitään pakkokeinoa ei ole jolla saisit "lunastettua" sisaruksiesi osuudet.
Sitä sanotaan sukupolvenvaihdokseksi ja se koskee nimenomaan maatiloja perintökaaressa.
Tämä säännöstö löytyy tosiaan perintökaren 25 luvusta, mutta sen soveltaminen tähän tapaukseen ei ehkä soveltune. Tulkitsin alkuperäistä kysyjää siten että hän haluaa pitää vanhan sukutilan suvulla ja kunnostaa sen mutta ei ruveta viljelemään maata. (Saa korjata jos tulkitsin väärin)
Ko. säännöstön perusteella voi maatilaa vaatia omakseen jos aikoo siellä todella viljellä maata ja myös että tila on elinkelpoinen joko yksistään tai yhdessä jatkaksi aikovan omistamien muitten tilusten kanssa yhdesä. Lisäksi tilanjatkajalla pitää olla riittävät ammatilliset edellytykset viljellä maata.
Jos tilaa ei aio käyttää maanviljelyyn tai se ei ole enlinkelpoinen ei näitä "lunastussäännöksiä" sovelleta. Elinkelpoisuudesta sekä jatkajan ammatillisesta pätevyydestä voi kuka tahansa pesän osakkaista vaatia maatalouspiirin lausuntoa. (onko sitä viranomaista enää???, taitaa olla TE-keskus nykyään. En ole varma)
Joten tämän säännöstön soveltamisehdot ovat aika kovat ja vaativat tosiasiallista viljelemisen jatkamista. Ainakaan alkuperäisen kysyjän tähän mennessä antamilla tiedoilla ei voisi tätä 25 luvun säännöstöä noudattaa.
Niin ja siitä lunastushinnasta tässä 25 luvun tapauksessa. Siitä määrätään 2§ ja säännös ei ole kovin yksinkertainen. Liitän sen tähän oheen niin jokainen voi päätellä millainen tuo hinta olisi;-)
"Jos soveliaalle tilanpidonjatkajalle annetaan 1 b §:n mukaisesti maatila, tila tai tilanosa, eivätkä osakkaat sovi sen muusta arvosta, on arvona pidettävä sen [tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 124–128 §:n] nojalla laskettua arvoa kerrottuna luvulla 1,2, kun maatalousmaan verotusarvo on laskettu mukaan 3,75-kertaisena. Metsämaan mahdollista verovapautta ei oteta arvonvähennyksenä huomioon. Tätä laskelmallista arvoa on korotettava tai alennettava sen mukaan kuin maatilan, tilan tai tilanosan erityiset ominaisuudet kuten puuston tai rakennusten poikkeuksellinen arvo tai muut seikat antavat siihen aihetta. Tilanpidonjatkajan, jolle maatila, tila tai tilanosa tämän luvun säännösten mukaisesti annetaan, on maksettava korvauksena muulle perilliselle ja yleistestamentinsaajalle tulevaa osuutta vastaava tai siitä puuttuva määrä rahana. Pesänjakajan on varattava tilanpidonjatkajalle kohtuullinen, enintään kahden vuoden maksuaika korvauksen tai sen osan suorittamista varten. Korvaukselle on suoritettava korkoa Suomen Pankin kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa vastaavan korkokannan mukaisesti siitä lähtien kun perinnönjako sai lainvoiman. Viivästyneelle rahamäärälle on suoritettava laissa säädetty viivästyskorko."
Niin ja tilan arvoon edellisen laskusääntöjen perusteella laskettuna voi myös pyytää maatalouspiirin lausuntoa. Yleisestikin näistä maatalouspiirin lausunnoista voi valittaa maatilahallitukseen jota ei ainakaan enää ole olemassa. Villi arvaus olisi että valitusasioita käsittelisi maa- ja metsätalousministeriö mutta se on vaan arvaus.
Samassa tilanteessa olen. Metsäalaltaan ja pelloiltaan pienehkö tila jonka haluaisin säilyttää suvulla ja pitää pellot ja rakennukset kunnossa. Tila on vielä viljelykunnossa ja voisin viljellä sitä osa-aikaisena varsinaisen työni lisäksi. Sisaruksiani asia ei erityisemmin kiinnosta ja haluavat muuttaa osuutensa rahaksi.
Tukeeko lainsäädäntö pyrkimyksiäni ja miten pitäisi toimia?