Sossuille koulutusta lisää!

Huoltajuusriitojen päätökset muuttuvat usein hovissa
Julkaisuaika 16.01.2008 13:53

Käräjäoikeuksien lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät päätökset muuttuvat usein hovioikeuksissa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan hovioikeus oli muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua 40 prosentissa kaikista tehdyistä valituksista.
Käräjäoikeuden päätökseen hakivat useimmin muutoksia ne vanhemmat, jotka eivät asuneet lapsen kanssa.
Muutosta haettiin lähes yhtä usein lapsen huoltomuotoon, asumiseen sekä tapaamisoikeuteen.
Suurin osa tehdyistä muutoksista koski lapsen tapaamisoikeutta, sitä vastoin lapsen asumisratkaisuun hovioikeus puuttui vain harvoin.

Asiaa on tutkittu oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisemassa
Elisa Valkaman ja Marjukka Lasolan tutkimuksessa
"Lasten riidat hovioikeuksissa".

Joka kuudenteen päätökseen haetaan muutosta
Suomen käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2 000 lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvää riitaa.
Hovioikeudesta muutosta haetaan noin joka kuudenteen käräjäoikeuden päätöksen.
Muutoksenhakijat kokevat usein,
että lapsen mielipidettä ei ole kuunneltu käräjäoikeudessa tarpeeksi
tai se on jätetty lopullisessa päätöksessä huomioimatta.

Osa puolestaan katsoo,
että perusteettomat väitteet
esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista heikentävät heidän mahdollisuuksia päästä huoltajaksi.

Kolmas tärkeä muutoksenhakusyy on
sosiaalitoimen tekemä olosuhdeselvitys,
jolle hakijoiden mielestä on annettu joko liikaa tai liian vähän painoarvoa.

Hovioikeuksiin etenevät riidat usein kroonisia
Hovioikeuden käsittelyyn edenneet lasten huoltoriidat ovat vaikeampia ja monimutkaisempia kuin käräjäoikeuksien riidat.
Hovioikeuden riidoista peräti kolmasosa on niin sanottuja kroonisia huoltoriitoja, joissa saman lapsen asioita on käsitelty oikeudessa kerta toisensa jälkeen.
Lapsiasioiden hovioikeuskäsittely kestää tutkimuksen mukaan keskimäärin kuusi kuukautta ja käräjäoikeuskäsittely noin kahdeksan kuukautta. Oikeudenkäynnin kokonaiskesto on näin ollen keskimäärin puolitoista vuotta, mutta vaikeissa tapauksissa kesto voi olla huomattavasti pidempi.

YLE Uutiset
________________________

Huoltajuusriidat yleistyneet ja koventuneet
Julkaisuaika 30.04.2006 15:50
Palvelu Uutiset

Tuomioistuimissa käsiteltävät lasten huoltajuusriidat ovat yleistyneet ja koventuneet, sanotaan tänään Turussa tarkastettavassa väitöskirjassa.
Pahimmillaan ero on vanhempien välistä sotaa, kertoo käräjätuomari Maija Auvinen.
Tuomioistuimissa käsiteltävät lastenhuoltoriidat ovat lisääntyneet ja koventuneet.
Tänään oikeustieteen tohtoriksi väittelevä käräjätuomari Maija Auvinen sanoo,
että pahasti tulehtuneita parisuhteita purettaessa lapset jäävät liian usein kiistelyn välikappaleeksi.

Vaikeimpia lastenhuoltoriitoja Auvinen kutsuu patologisiksi taisteluiksi.

- Silloin vanhempien asenteet ja mielipiteet ovat jyrkästi asemoituneet - suorastaan kivettyneet.
Ja heidän päällimmäinen toivomuksensa on voittaa. He eivät osaa kysyä sitä, mitä lapsi tässä ja juuri nyt tarvitsisi.
- Näitä patologisia riitoja kuvaa se, että niiden seurauksena lapsi hyvin usein joutuu lastenpsykiatriseen hoitoon, terapiaan, ja viime kädessä jopa huostaan otetuksi, Auvinen kertoo.


Kärjistyneissä kiistoissa
tuomarit pyytävät sosiaalivirastolta selvityksen riitelevien puolisoiden ja etenkin lapsen elämän-olosuhteista.

Auvisen eteen tuli väitöskirjaa tehdessä
liki kelvottomiakin selvityksiä.

- Jokunen selvitys oli melko lailla kansanomainen - lähinnä tämmöistä etsivää journalismia siirrettynä huoltoselvitystyöhön.

Selvityksen tekemiseen hupenee tavallisesti puoli vuotta.
Se on Auvisen mielestä liikaa.

- Puoli vuotta on pitkä aika sille riitelevälle perheelle ja erityisesti lapselle.
- Riidan jatkuessa ja kestäessä vanhemmat koventavat vaatimuksiansa, ja kiistasta tulee yhä pinttyneempi ja katkerampi.
Kaiken keskellä lasten huollosta ja asumisesta päättävät tuomarit eivät aina saa riittävästi apua edes sosiaaliviranomaisilta.

Auvisen mukaan on havaittavissa, että erillään asuvien vanhempien kotikuntien sosiaaliviranomaiset suosivat oman kuntansa asukasta.

- Usein heidät ollaan valmiita määräämään lapsen huoltajaksi.

Tuomari kaipaakin avukseen psykososiaalista asiantuntemusta.
Oikeuskäsittelyssä tulisi tuomarin apuna olla
joko psykologi
tai
sosiaalityön
raskaan sarjan
ammattilainen,
joka on perehtynyt huoltoriitojen käsittelyyn ja sopimuksentekoon, Maija Auvinen esittää väitöskirjassaan.

YLE24, Radiouutiset

_______________

Nämä samat viranomaisena esiintyvät sossut siis tekevät lastensuojelun viranomaisen työtä ja myös tekevät näitä liki kelvottomia "huoltoselvityksiään".........