Tarkoitus rakentaa talvella 20m x 50m hiekkaranta pienelle järvelle. Eli jäälle suodatinkangas ja hiekkaa päälle ja sitten vain odotetaan kevättä. Paljonko suodatinkangasvuodat pitää limittää? Onko merkitystä, laittaako suodatinkangavuodat rannan suuntaisesti vai rannalta ulapalle päin? Minkälaista hiekkaa kannattaa käyttää, salaojasoraa, villeriä vai jotain siltä väliltä? Paksultiko hiekkaa tarvitaan? Kaipaisin vinkkejä niiltä, kellä on kokemusta vastaavasta toimenpiteestä.
Hiekkarannan rakentaminen
ajan hiekkaa vain
914411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
hiekkarannat rakennettava kesällä. Maalasijärki sanoo, että jäiden liikeet voivat pilata jäälle viritetyn systeemin.
Maarakennuksessa suodatinkankaat limitetään 20 cm, puoli mertiä ainakin riittää meressä.
Laittaisin vuodat lyhin sivu mahdollisia virtauksia vastaan.
Salaojasora on kallista eikä sisällä tuhkaa, joten aivan turhaa sitä on veteen laittaa. Kaupungin vuosia kestäneellä hiekkarannalla on melko karkeaa hiekkaa, ymmärettävistä syistä, jotta se pysyisi mahdollisimman hyvin paikallaan. Kaupungin rannalla on arviolta 30 cm kerros laittettu hiekkaa kankaan päälle.
Paras tapa ratkaista hiekkarantaongelma on purjehdus, suomen rannikko ja saimaa on täynnä kaikkien käytettävissä olevia hiekkarantoja. Suursaimaan saaret varsinkin ovat melkein kaikki hiekkaa.
Aloittaja haluaa tietää KOKEMUKSISTA, eikä mitään mustatuntuuettä-jutuista.
Miksi pitää kertoa, että merellä on nähnyt jotain, kun aloittaja nimenomaan mainitsee rannanteon PIENELLE JÄRVELLE?
Myös tuo "purjehtiminen" on jotain aivan muuta kuin oikea mökkeily hiekkarantoineen. Jos mökkeilijä haluaa viettää aikaa omalla rannallaan, ei siihen varmaankaan kuulu kyyhöttäminen kosteassa, homeisessa ja ahtaassa purtilossa...
Itse olen laittanut vuodat järven rantaan niin, että vuodat kulkevat rannalta ulapalle ja noin puolen metrin lomituksella. Kangas on 4 metriä leveää, siis se, mitä me käytettiin. Hiekkana ihan tavallista soraa/hiekkaa soramontulta, isommat kivet eroteltu pois. Ja tosiaan kankaat vaan jään päälle ja hiekkaa siihen 30-40cm laitettiin. Keväällä kun lumet alkoi sulaa jään päällä, niin jäällä oli hyvinkin parikymmentä senttiä vettä ja se tiivisti hiekan niin, että sitä näytti olevan enää n.20cm paksuinen kerros - se olikin tiivistä tavaraa sitten se. Seuraavana vuonna teimme hieman lisähiekoitusta: pelkälle jäälle ohut kerros paremmin seulottua hiekkaa montulta - se laskeutui jäiden romahdettua nätisti pohjaan.
purjevenettä, edes kuvissa. Kas tässä apua sivityksen lisäämiseen:
http://www.delphiayachts.se/delphia/d28/galleri/index_2.html
Tuossa pikkupurressakin on kunnallistekniikkaa ja mukavuuksia enemmän kuin monessa kesämökissä. (sähkövalot, Webasto 2000 diesel lämmitin, lämmin painevesi, vesiwc ja lämmin suihku)
Höpöhöpö. Olet nyt ihan väärällä palstalla puolustelemassa purtiloita. Koen olevani, sinun sanoillasi kuvaten, ihan tarpeeksi sivitynyt =D
Tietysti, mikäs se olisikaan parempi paikka tulla provoilemaan purjeveneilystä kuin mökkipalsta...tietää ainakin, että saa keskustelua aikaan halutessaan. Sama kuin menisi audi tai bemari-palstalle daciaa kehumaan ;)
ettei rätit ja hiekka menneet keskeltä pussille ja yhteen möykkyyn pohjalle vaan laskeutuivat tasaisesti?
Oon meinaten pohtinut samaa mutta tuo tasainen laskeutuminen arveluttaa onnistuuko se.
Voit arvata, että samaa pohdin ja kauhukuvia elättelin itsekin :)
Hiekkaa ajettiin reilusti yli kankaan liepeidenkin ja asiaa auttoi varmasti sekin, ettei vedensyvyys ollut syvimmilläänkään kuin puolisentoista metriä. Kun kevät eteni ja aurinko alkoi paistamaan lämpimämmin, tumma hiekka auttoi jäätä sulamaan ensin reunoilta ja siitä sulaminen eteni hiekan alla keskellepäin, muun järven ollessa vielä umpijäässä. Hiekka myös painoi jäätä siltä kohtaa hirvittävästi notkolle ja siihen kertyi vettä vaikka muualla järvessä sitä oli vain hyvin pieni kerros. Yhtenä yönä jääkansi oli sitten pettänyt hiekan alla ja kesällä saatiin todeta, että kangas hiekkoineen oli laskeutunut tosi nätisti.
Ensin kannattaa muotoilla ranta kaivinkoneella sopivaksi jos se ole valmiiksi sellainen. Siis liian jyrkkä ranpenger pois ja sopiva luiskaus/syvennys veden alle. Kivet, kannot yms. pois. Jos ei ole tilaa läjittää muualle tontille niin aika paljon pystyy muotoilemaan rantaankin. Suodatin kankaat rannalta järvelle päin ja riittävä limitys. 0,5m aika minimi tässä hommassa. Silloin kun ne kuivalla maalla asetetaan riittä esim. 0,2m limitys koska merkittävää liikkumista ei tapahdu kuten jään läpi pudotettaessa. Hiekkana filleri on tietysti mukavinta paljaan varpaan alla, mutta jos paikassa on virtausta kannattaa harkita karkeampaa hiekkaa. Pienillä järvillä joissa jäät pääosin sulavat paikoillaan onnistuu hiekkojen pudottaminen kankaineen jään läpi. Merenrannat on toinen juttu kokonaan kun siellä voi jäät lähtee ajelehtimalla ja virtauksia on muutoinkin enemmän. Hiekan levitys työssä kannattaa olla varovainen vaikka kuinka pienellä koneella tekis koska hiekan paino on sen verran suuri että jää saattaa pettää jo siitä syystä. Jos ulottuvuus riittää kätevin ja turvallisin tapa on levittää isolla kaivinkoneella rannalta käsin.
Me tehtiin tällainen systeemi: lähes 50 m rantaviivaa 5m leveällä suodatinkankaalla rantaviivaa mukaillen. Siihen liitettiin varsinaisen/todennäköisimmän! uimarannan/uimapaikan kohdalle ulapalle päin 15 metriä samaa 5m leveää kangasta 20 cm "saumavaralla" limittäen ja kalastajalangalla harvakseltaan tikaten - siis sauma rannan suuntaisesti.
Ajateltiin, että laitetaan hiekkaa syvemmälle vain siihen kohtaan rantaa, mistä syvemmälle uimaan kahlataan:) Levitettiin talvella jään päälle n. 20-30 cm tavallista hiekkaa (>o) - ei kuitenkaan salaojasoraa tms. Tasaisesti ja hyvin uppos keväällä ja hyvin toimii 3 kesän jälkeen edelleen.
Huomioi kuitenkin, jos järvessä on isoja kiviä: hiekka valuu kivien kupeelta pohjalle, suodatinkangas venyy ja kivi jää suodatinkankaan päällystämänä "näkyviin" (veden alle siis). Kun heittelet uistinta/ongit, niin vaarana on, että uistin/koukku tarttuu kiinni kiveä ympäröivään kankaaseen ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita uimassa oleville!!! Jäät jalkapohjasta aika ikävästi kiinni eikä kangas anna periksi!! Kantsii heitellä jossain muualla kuin uimapaikalla.
Teimme myös uimarannan, ensin kaivinkoneella rannan perkuu jonka jälkeen suodatinkangas jään päälle. Kyseinen ranta sijaitsee pienen järven rannalla jonka johdosta "ajattelin" että kyllä filleri on hyvää ko. rantaan. Järvessä ei ole virtauksia eikä hurjaa aallokkoa. Nyt neljän vuoden jälkeen naapuri on saanut kustannuksellani oivan rannan. Huomioikaa vaikka virtaukset eikä aallokko ole kovaa niin kyllä se hieno hiekka hakee oman paikkansa. Nyt tekemään aallonmurtajaa ja ostamaan Siwasta lisää hiekkaa.