Rakastan sinua, en saa sinua mielestäni vaikka miten yritän. Voi helvetin helvetti.
Rakastan sinua
++++++++++++++
27875
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
mulle. tunnen kyllä samoin yhtä ihanaista kohtaan, pyörit mielessäni päivin ja öin...
minäkin sinua
Rakastan sinua vaikken haluaisi. Päivä päivältä enemmän.
UUTINEN? Sekö, että joudut myöntämään tämän asian? ja kauanko siihen meni?
Vai sekö, että siihen meni niin kauan?
Vai se, että todellakin olet verhonnut koko elämäsi tähän valheeseen, ettei näin olisi?
Ja mahdollisesti muitakin ihmisiä jo?
Ja miksi ihmeessä sen perään olet kirjoittanut "voi helvetin helvetti"?
Eikö näin saisi olla?
se olisi konkreettisesti mahdotonta eräistä syistä johtuen.
Niimpä! Mutta minkäs teet...luulin, että aika auttais...mutta ei se auta...en tajua, kuinka voi ajatella jotain niin paljon, vaikka ei edes näe koko ihmistä...Kaikki asiat pitäisi olla hyvin, mutta silti se yksi vaan asuu pään sisällä...on se elämä vaan ihmeellistä...
tietää, että se on sulle noin kauhea asia.:'(
http://www.youtube.com/watch?v=h_gqctUZ4Oc&feature=related
...ihana. Vastavuoroisesti siis... Ehkä pitäisi sittenkin tutustua...
Kunpa joku sanois mulle joskus noin.
itsellä ihan samoin..aina parempi mitä vähempi näkee..aina kun näkee niin menee koko sielupaska sekaisin.
paitsi hei..sullehhan mä voisinkin sanoa noin.sateenkaarennreunalla;)
Kiitos kommentista =) Rakastetaan kanssaeläjiämme ja itseämme.
Niin ja pidetään lippu korkealla
niin sanotaan :) toivon sinulle noita kauniita sanoja jonkun sanovan..niinkuin itselleinkin jonakin päivänä suovan ;)
Kiitos. Niin toivon. Kun olis joku jota rakastaa ja joka rakastais mua. Kun tulin kaapista, se vapautti minut. Sitä ennen olin vain lintu, joka on teljetty häkkiin. En ollut se nainen, joka olen. Elin elämää, joka ei aina edes ollut elämää. Olin kukka vailla vettä, kuivunut autiomaa. En tiennyt miten rakastaa. Yritin, mutta en päässyt pitkälle. En tiennyt miten koskettaa toista. Halusin, mutta olin ummessa. Ahdisti. Tuntui, että en saa ilmaa. Olin joku muu. Elin jonkun toisen elämää. Nyt rakastan itseäni enemmän. Nyt tunnen olevani enemmän nainen.
Voisin hukkua tähän hetkeen,
valon ja varjon leikkiin hietikolla,
perhosen siiven iskuihin,
voisin hukkua taivaan äärettömyyteen
Sillä täällä ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta,
täällä on vain tämä hetki
Onni on etsittävä pieninä murusina,
kauneutta julmuudesta.
Antakaa minulle yksi minuutti
niin minä käyn lepäämään hietikolle,
antakaa minun kulkea niityn poikki
ja koskettaa kukan terälehteä
Minä tahdon kulkea sinne minne nenäni näyttää
Tahdon kuulla lempeän tuulen suhisevan puissa
ja lasten nauravan
Antakaa minun mennä, jotta voisin kokea
maan jalkojeni alla
(Itse olen runoillut tuon runon, se tuli mieleeni vuosi tai kaksi sitten muistaakseni)
Mimmi osaa, kaunista...todella <3
Kiitos. Joskus tulee vain erilaisia runoja mieleen, jos olen sopivassa mielentilassa. Aina runot ei ole tuollaisia vakavampihenkisiä, vaan joskus on tullut ihan huumorillakin höystettyjä runoja. Tosin kovin useesti en runoja ole kirjoittanut, koska väkisin niitä ei voi vääntää. Tuo kyseinen runo, jonka kirjoitin tuohon mun edellisen kommentin päätteeks syntyi siitä, kun olin lukemassa jatkosodassa olleiden vetraanien kertomuksia ja yritin ajatella heidän tuntojaan. Liitin runoon myös omia sen hetkisiä tuntojani sen hetkisestä elämästäni. Eli se on sekoitus sotaveteraanien kokemuksia ja mun omia tuntoja.
Kaunis :)
sateenkaarennalla :D
hitto vieläkin väärin..kai :) no sie kuitenkin,ymmärsit varmaan:)
Kiva sinä :)
Mukava huomata lämpimiä tunteita täällä.
Ehkä teistä tulee pari tai ainakin hyvät ystävät.
Useimmat ihmiset voivat olla täysin tietämättömiä siitä, kuinka suuresti he saattavat vaikuttaa muiden elämiin. Hyvät teot ja huomaavaisuus toisia kohtaan kantavat ja tuottavat paljon iloa, kenties rakkauttakin elämään.
voii miten kaunista..olen älytön romantikko:D
Rakastan. Sydämeni pohjasta. Sinä et.
Minä niin rakastuin sinuun jo ala-asteella... Enkä koskaan ole lakannut rakastamasta sinua... Vaikka siitä on jo kulunut 14 vuotta, muistan miten omalle sinä tuoksuit... Miten turvalliselta sinä tunnuit... Muistan tuijottaneeni huuliasi haluten vain sen ensisuudelman... Muistan pesäpallon jonka sain liikuntatunnilla naamaani, vain koska jäin katsomaan miten aurinko sai sinut säteilemään... Muistan scream 1 sen jota en olisi halunnut katsoa mistään hinnasta... (pelkäsin) mutta katsoin, koska katsoin sen kanssasi... Ja muistan niin selvästi tunteen kun olimme lähekkäin, koko muu maailma katosi ympäriltä... Olin niin rakastunut että olisin halunnut huutaa sen kaikille kerrostalomme katolta... Mutta en tehnyt niin... En kertonut sitä etes sinulle... Kuusi vuotta pidin kaiken sisälläni... En vain saanut sanaakaan sanottua ennenkuin kaikki oli jo liian myöhäistä, vaikka tiesin että tämän on pakko olla molemminpuolista... Sitten muutimme kaupungista pois... Nousin vain linjaautoon ja jätin sinut... Tulin kerran takaisin... Löysin sinut koulusta... Ajattelin että NYT TAI EI KOSKAAN, minä NIIN suutelen sinua just nyt! Minähän saan sen ensisuudelman... Mutta Ei... Minä saakelin nössö! Pilasin kaiken... Mitään ei tapahtunut... Lähdin lopullisesti... Sinä olit niin levoton ja minä maanläheinen, että ei siitä olisi koskaan mitään tullut... Olisin ollut sinulle pelkkä hidaste ja sydän olisi särkynyt kuitenkin... Sinun ruskeat silmäsi tatuoitiin muistiini... Ajattelin sinua kokoajan... En löytänyt samanlaista ystävyyttä enää... Menin ihan sekaisin... Meinasin saada potkut koulusta... Sekoilua kesti melkein kaksivuotta ennenkuin tulin järkiini... Sitten löysin uuden tien... Melkein yhtä hyvän kuin meidän... Palapelin palaset löysi paikkansa yksi kerrallaan... Paitsi yksi palanen... Se on sinun palasesi... En voisi laittaa sitä paikalleen, sillä en voisi olla enää ystäväsi... Haluaisin jotain enemmän... PALJON PALJON ENEMMÄN! Mutta enää se ei ole mahdollista... Sinulla on oma elämäsi ja minulla oma... Ajattelen sinua joka ikinen päivä edelleen... En saa sinua pois päästäni vaikka niin kovasti haluaisin... Kadun sitä niin paljon että en saanut mitään sanottua silloin kun kaikki oli vielä mahdollista! P.s. Ai niin, minä RAKASTAN sinua J!
TOI ON NIIN SURULLISTA :( ajatella jos ystäväsi olisikin myös ollut..? No mene ja tiedä. Rakastakaa ihmiset ja antakaa pliis sen näkyä myös rakkaillenne. Tai käy just noin! Olisi muuten kiva saada itsekkin tuollainen rakkauden tunnustus :) siltä yhdeltä ja ainoalta.