Kaivan

Puhun Sinulle, tunnen, lausun itseäni,
sydämeni lyö Sinulle, vaikka tiedän Sinun
olevan jo toisessa maailmassa, erilaisessa
sylissä, minut taaksesi jättäneenä..

Minulla on vielä vuodevaatteita Sinulta,
tyynyssäni pääsi jättämä jälki, ihollani kynsiesi
kuvioita, Rakkaudessani Sinun sylisi kuumuus,
koko elämäni, tämä, siinä Sinä kuiskaat..

Ei minussa ole muita, toista johon näin
kietoutuisin, välillämme on tämä iäisyys, olet
niin kaukana ja kuitenkin kokonaan minua, suoritan
nyt elämääni kuin unessa, Sinun kanssasi..

En minä tiedä, tapaammeko, kun on minun
ikuisuuteni aika, sydämeni vaipuu uneen, hengitykseni
lakkaa, hiljennyn, elämän siivet minusta kaikoavat,
mutta minä jaksan odottaa ja pitää Sinua itsessäni..

..jos tämä eromme, välimatkamme on lopullinen,
niin se on kirjattuna Runoon iäisyydestä..

http://www.youtube.com/watch?v=iqF9iqBZKv0&feature=related

Kiitos Runostasi.

Toisinaan elämässä tapahtuu, mikä erottaa,
tulee elämän levyinen railo välille..

Kuiskaus ei kanna, huutokaan ei enää kuullu,
Hän one mennyt ja muistot vain sanoina tuntuvat..

Iholla, sydämessä ja Rakkaudessa.

Puhdasta, selkeää ja Tunteellista
Rakkausrunoa Sinulta.

Teksti oli aidon oloista, luettavaa ja oli hyvä
sisäistää sitä ajatteluunsa..

Säkeesi elivät, kulkivat, oli nautinto
elää muassaan ja jäivät muistiin..

Erittäin hyvä, huolella valmisteltu,
Runosi.

Kivaa ja iloista koko talvista
päivää Sihnulle.

Hieno runosi oli erittäin vaikea selkoinen, herätti ajatuksia,aivan kuin olisit jättänyt jäähyväiset..
tai joku olisi päättynyt ???Mikä on päättynyt...Rakkaus vai Elämä.. vai mikä ??
Kiinnostava oli runosi :))