Kirjoitan kysyäkseni onko teillä muilla mahdollisesti kokeneimmilla sijaisvanhemmilla kokemusta tai neuvoja seuraavaan:
Meillä on sijoitettuna 11-vuotias lapsi (ollut pari vuotta meillä), jonka kanssa tietenkin jotuu välillä vääntämään kättä asiasta jos toisesta. Välillä koetellaan rajoja, välillä koetellaan kuka määrää tms.
Mutta jo pitkään poissa ollut väkivaltainen käytös on taas palannut. On töninyt sekä minua että miestäni, joskus jopa suorastaan hakannut. Lapsi alkaa tietenkin olemaan aika iso jo, joten ehdottomasti tämänlainen käytös pitäisi saada kitkettyä pois mahdollisimman hyvin.
Tiedän että lapsen biologisten vanhempien luona, jonka luona lapsi säännöllisesti vierailee, joskus riitatilanteissa vanhempien välillä on ollut kerran-pari väkivaltaa mukana (lähinnä äidin puolelta).
Totta kai tämä on asia josta myös sosiaalityöntekijän kanssa tulemme keskustelemaan, mutta olisiko teillä joten käytännön ehdotuksia?
Kiitos asiallisista vastauksista, muita en toivokaan saavani ;)
Meillä on sijoitettuna 11-vuotias lapsi (ollut pari vuotta meillä), jonka kanssa tietenkin jotuu välillä vääntämään kättä asiasta jos toisesta. Välillä koetellaan rajoja, välillä koetellaan kuka määrää tms.
Mutta jo pitkään poissa ollut väkivaltainen käytös on taas palannut. On töninyt sekä minua että miestäni, joskus jopa suorastaan hakannut. Lapsi alkaa tietenkin olemaan aika iso jo, joten ehdottomasti tämänlainen käytös pitäisi saada kitkettyä pois mahdollisimman hyvin.
Tiedän että lapsen biologisten vanhempien luona, jonka luona lapsi säännöllisesti vierailee, joskus riitatilanteissa vanhempien välillä on ollut kerran-pari väkivaltaa mukana (lähinnä äidin puolelta).
Totta kai tämä on asia josta myös sosiaalityöntekijän kanssa tulemme keskustelemaan, mutta olisiko teillä joten käytännön ehdotuksia?
Kiitos asiallisista vastauksista, muita en toivokaan saavani ;)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lapsi asuu erittäin suuressa sijaisperheessä, joka toimii myös kriisiperheenä. Tuon talon läpi on virrannut paljon, paljon lapsia. Tapaamisilla lapsesta näki, milloin talossa oli levottomia murkkuja. lapsi kertoi näistä, kiroili ja käyttäytyi aggressiivisesti. Ja koska tapaamiset ovat lyhyitä, on mahdoton vaikuttaa lapsen mielialaan. Jälkeen jää vain huoli. Tällaisia vaihteluja olen havainnut lapsessa asukkaiden vaihtelemisen myötä - tuossa tuki-sijais-kriisi-jälkihuolto -perheessä.
En tiedä, onko tämä sinun mielestäsi asiallinen vastaus - mutta hyvä on tuoda julki tällaistakin.