Mutta kuka istutti metsiä 1800 luvulla?
Kysymys tulee siitä mieleen kun mummo on 93v ja asunut kotonaan koko ikänsä. Seudullamme on vanhoja kirvein koskemattomia kuusi ja mänty metsiä ja mummo on sanonut että ne ovat koko hänen pitkän ikänsä olleet nuo vanhat metsät.
Ikäluokka metsissä on 90-130v mutta sehän tarkoittaa sitä että mummon ollessa lapsi on paikalla ollut taimikko tai vain varttunutta metsää. Silti näitä ei ole ikinä hakattu. Mikä tässä on se mitä minä en ymmärrä (tyhmä)? Kuka istutti kyseisen puuikäluokan kun mummo oli nuori vaikka metsää ei ole hakattu??? Tietääkseni istutuksista ei tuolloin edes tajuttu mitään. Miksi tämä mummon koko iän kasvanut vanha metsä ei sitten ole Wanhaa eli 200-300v joka olisi ollut hänen nuoruudessaankin jo vanha???
Kysymys tulee siitä mieleen kun mummo on 93v ja asunut kotonaan koko ikänsä. Seudullamme on vanhoja kirvein koskemattomia kuusi ja mänty metsiä ja mummo on sanonut että ne ovat koko hänen pitkän ikänsä olleet nuo vanhat metsät.
Ikäluokka metsissä on 90-130v mutta sehän tarkoittaa sitä että mummon ollessa lapsi on paikalla ollut taimikko tai vain varttunutta metsää. Silti näitä ei ole ikinä hakattu. Mikä tässä on se mitä minä en ymmärrä (tyhmä)? Kuka istutti kyseisen puuikäluokan kun mummo oli nuori vaikka metsää ei ole hakattu??? Tietääkseni istutuksista ei tuolloin edes tajuttu mitään. Miksi tämä mummon koko iän kasvanut vanha metsä ei sitten ole Wanhaa eli 200-300v joka olisi ollut hänen nuoruudessaankin jo vanha???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ennen motojen aikaa ja sellutehtaiden nielua ajettiin hevosilla ja reellä tukit valikoiden metsistä sahoille. Ei ollut ”tapiontaimia”, joten siemenpuista metsä uudistui. Isännät, rengit ja muut palkolliset hoitivat metsätyöt. Avohakkuita ei suosittu, vai muistaako joku paremmin miten oli. No, metsien kulotusta ainakin suosittiin peltojen lisätarpeeseen ja metsän uudistamiseksi, ja olihan sitä lisäpeltojen tarvetta kun yli 70% väestöstä eli maataloudessa.
Kyllä sieltä on vuosien kuluessa haettu puita sitä mukaa kun rakentamiseen ja polttopuiksi on tarvittu, näin ennen vanhaan toimittiin. Ei mitään istutuksia tai avohakkuita, se otettiin metsästä mitä tarvittiin omaan käyttöön.
Ja kotitarvekäyttöön kelpasi silloin ennen kaikki huonolaatuinenkin jätepuu, nykyisille tehtaille kelpaa ainoastaan tehokasvatettu hyvälaatuinen viljelypuu jonka alkuperästä täytyy löytyä aukottomat dokumentit, näin voidaan seurata puun käyttäytymistä jalostuksen alkamisesta tuotteen käytön loppumiseen saakka.
Suomen metsätalous on maailman kehittyneintä ja laadukkainta, tähän perustuu meidän vahva kilpailukykymme maailmalla.
Avohakkuu ja keinollinen laatuviljely ovat avaintekijät tässä tehotuotannossa.
ja Suomen parhaat ,nyt aukoiksi hakatut, metsät, on syntynyt kaskikulttuurin jäljille 1900 luvun alussa...ensin koivikko, sitten alle kuusikko, luontaisesti
Koivut hakattu haloiksi kuusikon päältä ja ajettu hevospelissä pois
Esim. Lustossa hyviä kuvia, miten aukeita maisemat täällä 1900 alussa ,kun ensimmäisiä valokuvia otettu.
Nykyisin metsää ja pusikkoa ,ettei juuri taloja tielle näy.