Kissaltamme löytyi kaksi viikkoa sitten kaulalta patti, joka ilmeistyi siihen kuin yhtäkkiä. Patti oli aika suuri ja tilasimme heti ajan eläinlääkärille, jossa se poistettiin. Nyt tikkien poiston yhteydessä oli tullut tulos, että kissamme (vajaa kaksi vuotias) patti oli erittäin pahanlaatuinen eikä se enää välttämättä elä kauaa. Kauhea shokki.
Kehoitankin, että jos jotain kissaltanne löydätte niin eläinlääkärille. Olen vaan lukenut joitakin keskusteluja, joissa kissoilta on löytynyt patteja, niin menkää ihmeessä näyttämään. Itse yritän olla joka hetken kisuni kanssa, kunnes se viedään viimeiselle piikille. Itkettää...
Kehoitankin, että jos jotain kissaltanne löydätte niin eläinlääkärille. Olen vaan lukenut joitakin keskusteluja, joissa kissoilta on löytynyt patteja, niin menkää ihmeessä näyttämään. Itse yritän olla joka hetken kisuni kanssa, kunnes se viedään viimeiselle piikille. Itkettää...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Rakasta pientäsi koko sydämestäsi, kissasi on varmasti opettanut sinulle paljon ja antanut elämääsi iloa ja vastuuta. Luopumisen aika on aina kamala, mutta se on viimeinen palvelus rakkaallesi. Jaksamista ja toivottavasti kalliit muistot helpottavat ikävääsi pian.
Ikävä kuulla että näin ovat asiat näin nuorella kissalla.
Mutta onko kissa todellakin pakko lopettaa?
Onko varmistettu että kasvannaisia ei ole muualla? Siin onko kissasta otettu esim. röntgenkuvaa (sivukuva tai kokokuva) tai tietokonetomografiaa.
Mikäli kasvainnaisen alkuja löytyy, ja muutenkin varmuuden vuoksi tälläisessä tapauksessa taitaisi olla paikallaan käyttää sytostaattihoitoja. Kysy niitä lääkäriltä, taikka jos kunnallisessa lääkärissä ei ole mahdollisuutta niin mene yksityiselle.
Mielestäni jos etäpesäkkeitä ei ole taikka jotain pientä jostain löytyy, voisi tosiaan yrittää niitä solumyrkkyjä, koska kissa on niin nuori (ja jos muuten terve). Juuri syövän alkuvaiheessa ne tehoavat parhaiten, eikä niitä käsittääkseni tarvii käyttää niin montaa kertaa.
Näin nuorella kissalla pitäisi olla vielä elinvuosia edessään. Tässä yhden tapauksen tiedän kun vanhalla 14 ½ kissalla oli laajalle levinnyt syöpä, suuri kasvain ja etäpesäkkeitä. Lisäksi muita oireita ja munuaisten vajaatoiminta.
Tää oli nyt tälläine vastakommentti. Kun useinkin on hyvä että asioita punnitaan ja kommentteja esitetään puolesta ja vastaa.
Sitäkin vois aatella niin että tässä talvella ehtii sairastaa.
Kyseessä oli pahanlaatuinen lymfooma ja levinnyt. Ei mitään mahdollisuuksia. Kisu täytyy ensi viikolla viedä, sen munuaiset reistailee jo ja tuntuu suurina möykkyinä jo. Ei ollenkaan kivaa, mutta ei se kissalle ole oikein kärsiä. Yrittää vaan ymmärtää että luonto toimii näin. Itkenyt olen jo monta iltaa ja yötä ja aina kun asiaa miettii, nytkin. Mutta päätös on ollut vaikea mutta pakollinen.
Otan osaa. Jouduin tänään lopettamaan oman rakkaan kissani joka oli meillä 12 vuotta. Menin lääkäriin toivossa että sille määrätään antibiootteja tms mutta tuomi oli raskas - maksa täysin pois pelistä eikä mitään tehtävissä. Lääkäri sanoi vielä että pahin tapaus mitä on nähnyt eikä ollut kovin nuori lääkärinä.
Onneksi teimme päätöksen heti, kissa olisi alkanut kärsimään kivuista ihan lähipäivinä ja olisi tullut todella pahaan kuntoon 1-3 päivän sisällä koska ei enää syönyt ja kaikki nestekin joutuna tuli oksennuksena. Viimeiset 5 päivää kissa laihtui huomattavasti ja tuli apaattiseksi, tosin elätin toivoa koska viimeiset 2 päivää on ollut suhteellinen virkeä. Tai siis oli..
Nyt on todella tyhjä olo, kissa oli kuitenkin meillä perheenjäsen, näimme sitä kokoajan kun olimme kotona aamuisin, iltaisin ja öisinkin. Sillä oli tapana tulla lepäämään sänkyymme kunnes huomasi että nukahdimme(tai luuli näin) ja siirtyi omaan pieneen sänkyynsä joka sille oli varattu.
Hurjan pahalta tuntuu kun ei vielä jaksa siivota sen sänkyä pois eikä ruokakuppeja yms. Tiedän että vain aika auttaa ja teimme ainoan oikean päätöksen - kissa ei kernennyt kärsiä kivuista ja loppu oli hyvin rauhallinen.
Lemmikin joka on ollut elämässä mukana noin pitkään ja joka on niin selvästi mukana arjessa - sen menettäminen on aivan verrattavissa sukulaisen poismenoon.