Perheessä isä,äiti ja kaksi lasta, kun isä kuoli tuleeko automaattisesti lakiosuus rintaperillisille eli lapsille. Isän kuoleman jälkeen kotitila jäi kuolinpesäksi, eli jaettiinko silloin tuo lakiosuus vai kuinka?
Sitten veljeni kuoli ja sen jälkeen tehtiin perinnönjako johon on merkitty, että 1/8 siirtyy jäljelle jääneelle lapselle ja tuon jälkeen omistusosuus ilmoitettiin olevan 3/8 osaa.
Eli ilmeisesti tuossa isän kuolinpesän jaossa on jo jotain jaettu?
Sitten veljeni kuoli ja sen jälkeen tehtiin perinnönjako johon on merkitty, että 1/8 siirtyy jäljelle jääneelle lapselle ja tuon jälkeen omistusosuus ilmoitettiin olevan 3/8 osaa.
Eli ilmeisesti tuossa isän kuolinpesän jaossa on jo jotain jaettu?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et maininnut testamentteja, avioehtoja, etkä veljen siviilisäätyä, joten vastaan otsikoimallani tavalla.
Mahdatkohan sekoittaa lain mukaisen perintöosuuden ja lakiosan. Lakiosa on puolet perintöosasta ja tulee kysymykseen silloin kun testamentti loukkaa rintaoerillisen perintöosaa. Lakiosa on erikseen vaadittava.
Isän jälkeen pesä on ilmeisemmin jakamaton tai jaettu vain murto-osiin, mutta on siis lohkomatta.
Äiti omisti ja/tai sai tasinkona pesästä puolet ja lapset kumpikin 1/4, eli osuudet ovat 4/8, 2/8 ja 2/8. Veli kuoli naimattomana ja lapsettomana, niin äiti peri puolet (1/8) ja sisarus isänsä kautta toisen puolen (1/8).
Omistuksenne ovat yhteenlaskettuina nyt; äiti 5/8 ja lapsi 3/8.
Isän jälkeen pesä oli lohkomatta, kenelläkään ei ollut testamenttia eikä avioehtoa.
Naimattoman veljen kuoleman jälkeen tehtyyn perinnönjako paperiin on merkitty, että rakennuksista saa kumpikin 1/8 osaa. Talletukset jaetaan perintökaaren mukaan puoliksi.
Mitään mainintaa ei ole tilan maista eikä metsistä, vaikka tuohon paperiin on merkitty niiden kaikkien rekisteri numerot.
Rakennukset olivat kaikki jo tuolloin erittäin vanhoja ja huonokuntoisia, kukaan ei niitä olisi ostanut muuta kuin purettavaksi. Ainoa tuossa paperissa mainittu rahallisen arvon sisältävä on talletukset, joita niitäkään ei ollut kovin paljoa. Eli kuka ja miten omistaa tilaan kuuluvat pellot ja metsät? Kummastuttaa tuon paperin maininta vain talletuksista ja rakennuksista, ei mitään maista ja metsistä, vaikka ne rekisteri numerotkin siinä on.
Edellä esittämäni murtoluvut 5/8 ja 3/8 koskivat isänne jakamattoman kuolinpesän nykyisiä omistuksia veljenne 2/8 osuuden tultua teille nyt puoliksi .
Merkintä, että saisitte osuuden rakennuksista voisi tarkoittaa, että veli on myynyt perintöönsä kuuluneet maa-alueet ja omisti kuollessaan isän kuolinpesästä vain 2/8 rakennuksista.
Mitään tilasta ei ole kukaan myynyt, siihen kuuluu vanhoja rakennuksia,peltoa ja metsää. Isä ja äiti omisti kaiken ensin puoliksi, kunnes isä kuoli ja tila jäi kuolinpesäksi.
Veljen kuoleman jälkeen saamakseni osuudeksi paperille merkittiin 1/8 joka koski vain rakennuksia ja talletuksia. Yhä tila on kokonainen ja mietityttää miten äiti ja minä omistamme tilaan kuuluvat pellot ja metsät? Niistä kun ei paperissa mitään mainita, vaikka tilan palstojen rekisteröinti numerot on siihen kirjoitettu. Rakennukset kun eivät varmasti kata puolikasta veljeni osuudesta, ovat vanhoja,hunokuntoisia ja arvottomia. Talletuksiakaan ei ollut paljoa. Maata ja metsää sen sijaan on paljon ja ainoa millä tuossa on arvoa.
Eli miten äiti ja minä omistamme tilaan kuuluvat pellot ja metsät kun paperissa ei niiden jaosta mitään mainita?
Onko papereissa kirjoitettu rakennuksista vaikka tarkoitetaan kiinteistöjä?
Jos perukirja, niin se on vain veroilmoitus. Vakavampi juttu on jakokirja. käy näyttämässä ne paperit lakimiehelle tai muulle asioista tietävälle, niin saat tunnollesi rauhan. jos tiedät, ettei veli ole myynyt, niin voit olla huoleti, asia kyllä selviää kiinteistöhallintajärjestelmistä. Pankeillakin tai paikallisella kiinteistönvälittäjällä on nettiyhteys ko. järjestelmään, josta asia selvinnee pientä maksua vastaan.
jo selkis, kiinteistöähän se on maakin - järki käteen
Kiinteistöllä tarkoitetaan oikeudellisissa yhteyksissä nimenomaan MAATA. Kiinteistöllä voi sitten kyllä sijaita rakennuksia, jotka yleensä kuuluvat samalle omistajalle kuin maapohjakin, mutta ei välttämättä aina (esim. kunnan vuokratontilla, vuokranantaja omistaa maan mutta vuokralainen rakennukset).