Ruotsinkielinen hakija pääsee kiintiöpaikallaan jokaiseen suomalaiseen yliopistoon HUOMATTAVASTI alemmilla pistemäärillä kuin suomenkieliset.
Tästä pahimmat esimerkit ovat lääketieteelliset ja oikeustieteelliset tiedekunnat sekä tietenkin kauppatieteelliset, joista jopa 24 % on varattu pelkästään ruotsinkielisille. Mannersuomessahan on 4 % ruotsinkielisiä, joten heidän yliedustuksensa yliopistoissa on valtava.
Tästä pahimmat esimerkit ovat lääketieteelliset ja oikeustieteelliset tiedekunnat sekä tietenkin kauppatieteelliset, joista jopa 24 % on varattu pelkästään ruotsinkielisille. Mannersuomessahan on 4 % ruotsinkielisiä, joten heidän yliedustuksensa yliopistoissa on valtava.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaipaisin hieman vinkkejä, eli kertoisitko miten pääsisin helpommin nykyiseen Aalto-yliopistoon kun olen kuitenkin ruotsinkielinen? Lääketieteellinen kiinnostaa myös, onko Turussa, Oulussa ja Kuopiossakin kiintiöt?
Jos olet yhtä hyvä kuin suomenkieliset, niin pyrit normaalissa järjestyksessä eli samalla tavalla kuin suomalaisetkin.
MUTTA, jos epäilet olevasi huonompi kuin huonoin suomalainen sisäänotettava, niin silloin minulla on antaa sinulle pieni oikotie:
Heikkolahjaisten kielivähemmistönedustajien asia on hoidettu Aalto yliopistossa näin: Sinne valitaan vuosittain 5 % KOKO MAAN sisään otettujen opiskelijoiden määrästä ruotsinkieliseen kiintiöön. Sinne on paljon helpompi päästä sisälle, ja pistealarajaksi on laitettu korkeintaan 10 pistettä alempi kuin suomenkielisellä puolella.
Helsingissä on myös kiintiö terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneille ja siinä on sama "pisterajaminimi".
Jos et pääse näin edes helsinkiin, niin tässä lisävinkkejä:
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoista, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Opiskeletko muuten itse jossakin?
Tässä tuore poiminta Huvudstadsbaladetin (HBl) keskustelupalstalta, voiko tämän arjalainen avoimemmin tunnustaa:
________
Helene Krause 4.2 2010 kl. 11.44 skriver:
Svar till Valfrid 1.2.2010
Finne och finsk blir jag aldrig, jag är född FINLANDSSVENSK och min språkliga och kulturella identitet är i första hand FINLANDSSVENSK, i andra hand finländare!
Och som svar på din andra fråga:
ja, vi är germaner, inte ugrer!
Tämän takiako meidän satojentuhansien suomalaisten pitäisi opetella pakkoruotsia, jotta voisimme palvella näitä pa_koja?
Tosiaan, olisi mielenkiintoista kuulla että opiskeleeko tämä henkilö itse missään. Hieman persoonattomia nämä viestit jossa vaan lainataan eri lähteitä ja postataan prosentteja. Voisit myös harkita jonkin sivuston laatimista ja tulla esiin omalla nimelläsi, ehkä näitä vastustajia löytyy jopa sen verran että ovet avautuisivat eduskuntaan jossa kyseisiin asioihin voi vaikuttaa? Voisi myös olla kehittävämpää kuin kirjoitella anonyymisti kortistosta suomi24:een joka päivä näitä viestiejä, jossa harvemmin näen sinun väittelevän tai keskustelevan asiasta, muutamaa lausahdusta lukuunottamatta.