ddwfttw

"Ei tuossa mitään mieltä ole" Jaa, no mitä sitten, eihän sinua pakoteta tuota tekemään jos ei kiinnosta.

"Myötätuuli muuttuu vastatuuleksi jos mennään suoraan myötätuuleen tuulta nopeammin. "
Kerro se niille jotka menee samaan suuntaan (tosi-)tuulta hitaammin.

ddwfttw kirjoitti:

"Ei tuossa mitään mieltä ole" Jaa, no mitä sitten, eihän sinua pakoteta tuota tekemään jos ei kiinnosta.

"Myötätuuli muuttuu vastatuuleksi jos mennään suoraan myötätuuleen tuulta nopeammin. "
Kerro se niille jotka menee samaan suuntaan (tosi-)tuulta hitaammin.

Lue lisää

Tosituuli on ajoneuvoon kohdistuva tuuli, joka on suoraan myötätuuleen tuulen nopeudella kuljettaessa nolla, eli tuulesta ei saa silloin propelliin tai purjeeseen mitään voimaa. Ajoneuvolla ei pääse edes tuulen nopeuteen suoraan myötätuuleen kuljettaessa.

--- kirjoitti:

Tosituuli on ajoneuvoon kohdistuva tuuli, joka on suoraan myötätuuleen tuulen nopeudella kuljettaessa nolla, eli tuulesta ei saa silloin propelliin tai purjeeseen mitään voimaa. Ajoneuvolla ei pääse edes tuulen nopeuteen suoraan myötätuuleen kuljettaessa.

Lue lisää

ei ole. tosituuli on se jonka meteorologi ennustaa sääennusteessa.
Ajoneuvoon kohdistuva tuuli on suhteellinen tuuli. Se taas muodostuu tosituulen ja vauhtituulen vektorisummana.
Ja vaikka suhteellinen tuuli ajoneuvoon nähden olisi nolla, kohdistuu pyörivään potkuriin silti voimaa. Sillä lapoihin nähden tuulee silti pyörimisestä johtuen. Sillä virtauksella syntyy nostovoimaa sekä vastusta. Potkurista puhuttaessa ne kootaan yleensä työntövoimaksi ja vääntömomentiksi jarruttamaan pyörimisliikettä. Ei potkurilentokoneilla ole mitään ongelmia päästä tyynessä liikkeelle.

Ja ddwfttw ajoneuvossa on nimenomaan ilmassa pyörivä potkuri, eikä turbiini kuten tuulivoimaloissa.
Ero on aika iso. Potkuri hidastaa ilman virtausta maahan nähden, joten ilma menettää liike-energiaa potkurille, joka käyttää siitä osan oman pyörimisensä aiheuttamaan hukkuvaan energiaan, eli jättövirtauksen pyörimiseen, potkurin lavan rajakerroksen viskoosivastukseen, sekä pienen mittakaavan turbulenssiin. Loput jää sitten käytettäväksi ajoneuvon liike-energian lisäämiseen.
Potkurin tuottamasta työntövoimasta ajoneuvon pyörät muuntavat vääntömomentin potkurin akselille välityksen eli voimansiirron kautta.
Tämä välitys mahdollistaa voiman kertomisen matkan kustannuksella tehoa hukaten, niinkuin vipu toimii vaikka pihdeissäkin. Siis pihdin kädensija kulkee nopeammin kuin kärjet, jolloin kärkiin kohdistuu suurempi voima kuin kädensijoihin. Eli pyörät kulkevat maahan nähden pidemmän matkan kuin potkuri kulkee ilmaan nähden myötätuulessa, jolloin voima voi kasvaa vaikka tehohäviöitä onkin.

ddwfttw kirjoitti:

ei ole. tosituuli on se jonka meteorologi ennustaa sääennusteessa.
Ajoneuvoon kohdistuva tuuli on suhteellinen tuuli. Se taas muodostuu tosituulen ja vauhtituulen vektorisummana.
Ja vaikka suhteellinen tuuli ajoneuvoon nähden olisi nolla, kohdistuu pyörivään potkuriin silti voimaa. Sillä lapoihin nähden tuulee silti pyörimisestä johtuen. Sillä virtauksella syntyy nostovoimaa sekä vastusta. Potkurista puhuttaessa ne kootaan yleensä työntövoimaksi ja vääntömomentiksi jarruttamaan pyörimisliikettä. Ei potkurilentokoneilla ole mitään ongelmia päästä tyynessä liikkeelle.

Ja ddwfttw ajoneuvossa on nimenomaan ilmassa pyörivä potkuri, eikä turbiini kuten tuulivoimaloissa.
Ero on aika iso. Potkuri hidastaa ilman virtausta maahan nähden, joten ilma menettää liike-energiaa potkurille, joka käyttää siitä osan oman pyörimisensä aiheuttamaan hukkuvaan energiaan, eli jättövirtauksen pyörimiseen, potkurin lavan rajakerroksen viskoosivastukseen, sekä pienen mittakaavan turbulenssiin. Loput jää sitten käytettäväksi ajoneuvon liike-energian lisäämiseen.
Potkurin tuottamasta työntövoimasta ajoneuvon pyörät muuntavat vääntömomentin potkurin akselille välityksen eli voimansiirron kautta.
Tämä välitys mahdollistaa voiman kertomisen matkan kustannuksella tehoa hukaten, niinkuin vipu toimii vaikka pihdeissäkin. Siis pihdin kädensija kulkee nopeammin kuin kärjet, jolloin kärkiin kohdistuu suurempi voima kuin kädensijoihin. Eli pyörät kulkevat maahan nähden pidemmän matkan kuin potkuri kulkee ilmaan nähden myötätuulessa, jolloin voima voi kasvaa vaikka tehohäviöitä onkin.

Lue lisää

Teoriassa tarkasti näin :
http://projects.m-qp-m.us/donkeypuss/wp-content/uploads/2009/05/drela_efficiency.pdf
http://projects.m-qp-m.us/donkeypuss/wp-content/uploads/2009/05/drela_energy.pdf
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/28167d1231128492-ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-ddw2.pdf
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/28168d1231128492-ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-ddwe.pdf

Ja alkeiskurssi tässä :
http://www.boatdesign.net/forums/propulsion/ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-25527.html#post246631

ddwfttw kirjoitti:

Teoriassa tarkasti näin :
http://projects.m-qp-m.us/donkeypuss/wp-content/uploads/2009/05/drela_efficiency.pdf
http://projects.m-qp-m.us/donkeypuss/wp-content/uploads/2009/05/drela_energy.pdf
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/28167d1231128492-ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-ddw2.pdf
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/28168d1231128492-ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-ddwe.pdf

Ja alkeiskurssi tässä :
http://www.boatdesign.net/forums/propulsion/ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-25527.html#post246631

Lue lisää

Tuossa siis väitettään että ilmavirrassa pyörivä potkuri muuttuu nopeuden kasvaessa takatuulta hyödyntävästä potkurista etutuulta hyödyntäväksi potkuriksi ajoneuvon voimansiirron oikealla välityssuhteella, pyörien avittamana, ja vekotin kykenisi kulkemaan "tuulen edellä". Olisiko nopeus tasaista, vai ylittyy ja alittuu vuoronperään, jolloin keskinopeus ei olisi yli tuulennopeuden?

ddwfttw kirjoitti:

ei ole. tosituuli on se jonka meteorologi ennustaa sääennusteessa.
Ajoneuvoon kohdistuva tuuli on suhteellinen tuuli. Se taas muodostuu tosituulen ja vauhtituulen vektorisummana.
Ja vaikka suhteellinen tuuli ajoneuvoon nähden olisi nolla, kohdistuu pyörivään potkuriin silti voimaa. Sillä lapoihin nähden tuulee silti pyörimisestä johtuen. Sillä virtauksella syntyy nostovoimaa sekä vastusta. Potkurista puhuttaessa ne kootaan yleensä työntövoimaksi ja vääntömomentiksi jarruttamaan pyörimisliikettä. Ei potkurilentokoneilla ole mitään ongelmia päästä tyynessä liikkeelle.

Ja ddwfttw ajoneuvossa on nimenomaan ilmassa pyörivä potkuri, eikä turbiini kuten tuulivoimaloissa.
Ero on aika iso. Potkuri hidastaa ilman virtausta maahan nähden, joten ilma menettää liike-energiaa potkurille, joka käyttää siitä osan oman pyörimisensä aiheuttamaan hukkuvaan energiaan, eli jättövirtauksen pyörimiseen, potkurin lavan rajakerroksen viskoosivastukseen, sekä pienen mittakaavan turbulenssiin. Loput jää sitten käytettäväksi ajoneuvon liike-energian lisäämiseen.
Potkurin tuottamasta työntövoimasta ajoneuvon pyörät muuntavat vääntömomentin potkurin akselille välityksen eli voimansiirron kautta.
Tämä välitys mahdollistaa voiman kertomisen matkan kustannuksella tehoa hukaten, niinkuin vipu toimii vaikka pihdeissäkin. Siis pihdin kädensija kulkee nopeammin kuin kärjet, jolloin kärkiin kohdistuu suurempi voima kuin kädensijoihin. Eli pyörät kulkevat maahan nähden pidemmän matkan kuin potkuri kulkee ilmaan nähden myötätuulessa, jolloin voima voi kasvaa vaikka tehohäviöitä onkin.

Lue lisää

>

Mutta eikös vaan, että tuo potkuri tarvitsee energiaa, jolla se pyörii ? Tuo energia otetaan polttoaineesta.

Tyynessä se ei pyöri itsekseen tuottaen energiaa vaan todellakin vaatii energiaa pyöriäkseen.

kommentti: kirjoitti:

>

Mutta eikös vaan, että tuo potkuri tarvitsee energiaa, jolla se pyörii ? Tuo energia otetaan polttoaineesta.

Tyynessä se ei pyöri itsekseen tuottaen energiaa vaan todellakin vaatii energiaa pyöriäkseen.

Lue lisää

"Mutta eikös vaan, että tuo potkuri tarvitsee energiaa, jolla se pyörii ? "
Täsmälleen. Kun tehoa häviöihin tulee jostain, niin potkuri toimii ja tuottaa työntövoimaa. Se että ilma on potkurin akseliin nähden paikallaan ei millään lailla estä potkurin toimivuutta.

"Tyynessä se ei pyöri itsekseen tuottaen energiaa vaan todellakin vaatii energiaa pyöriäkseen. "
Juuri niin, jos ei tuule ddwfttw ajoneuvon nopeus on nolla, mikä on sama kuin esim 2 kertaa tuulen nopeus.
Ja jos tuulee, niin energiaa riittää. Ilman liike-energiasta pääosa on potkurin käytettävissä, vain hyvin pieni osa päätyy ilman häviöiksi turbulenssiin ja ilman lämmittämiseen sekä ilman pyörimiseen potkurin pyörimisen suunnassa. Energia on häviämätöntä, eikä tuo liike-energia mihinkään muuhun pääse kuin potkurille joka sen energian vapautti. Aivan kuten kimmoisessa törmäyksessä liike-energia siirtyy kappaleesta toiseen voiman välityksellä liikemäärän säilyessä, samoin käy tässäkin. Ilman liikemäärä siirtyy ajoneuvolle, mikään muu ei ole mahdollista. Ja liike-energiaa siirtyy liikemäärän mukana. Jos olet erimieltä, niin kerro minne ko. liikemäärä mielestäsi siirtyy ?

Tämä tuulesta saatu energia käytetään muihin häviöihin, kuten tehonsiirtohäviöihin potkurin ja pyörien välillä molempiin suunntiin, kyseessähän on takaisin kytkentä, jossa potkurin akselilta tuleva pyörimisteho siirretään takaisin pyörälle työntövoimana ajoneuvon rungon kautta, ja sitten taas pyörältä takaisin akselitehoksi. Tässä loopissa syntyvät häviöt katetaan silla tuulesta otetulla energialla. Ajoneuvon huippunopeudella kaikki tuulesta otettu energia kuluu näihin ja muihin häviöihin. Muita häviöitä ovat esim, laakerikitka, vierintävastus pyörissä, sekä ilmanvastus ajoneuvon kulkiessa suhteelliseen vastatuuleen.

ddwfttw kirjoitti:

"Mutta eikös vaan, että tuo potkuri tarvitsee energiaa, jolla se pyörii ? "
Täsmälleen. Kun tehoa häviöihin tulee jostain, niin potkuri toimii ja tuottaa työntövoimaa. Se että ilma on potkurin akseliin nähden paikallaan ei millään lailla estä potkurin toimivuutta.

"Tyynessä se ei pyöri itsekseen tuottaen energiaa vaan todellakin vaatii energiaa pyöriäkseen. "
Juuri niin, jos ei tuule ddwfttw ajoneuvon nopeus on nolla, mikä on sama kuin esim 2 kertaa tuulen nopeus.
Ja jos tuulee, niin energiaa riittää. Ilman liike-energiasta pääosa on potkurin käytettävissä, vain hyvin pieni osa päätyy ilman häviöiksi turbulenssiin ja ilman lämmittämiseen sekä ilman pyörimiseen potkurin pyörimisen suunnassa. Energia on häviämätöntä, eikä tuo liike-energia mihinkään muuhun pääse kuin potkurille joka sen energian vapautti. Aivan kuten kimmoisessa törmäyksessä liike-energia siirtyy kappaleesta toiseen voiman välityksellä liikemäärän säilyessä, samoin käy tässäkin. Ilman liikemäärä siirtyy ajoneuvolle, mikään muu ei ole mahdollista. Ja liike-energiaa siirtyy liikemäärän mukana. Jos olet erimieltä, niin kerro minne ko. liikemäärä mielestäsi siirtyy ?

Tämä tuulesta saatu energia käytetään muihin häviöihin, kuten tehonsiirtohäviöihin potkurin ja pyörien välillä molempiin suunntiin, kyseessähän on takaisin kytkentä, jossa potkurin akselilta tuleva pyörimisteho siirretään takaisin pyörälle työntövoimana ajoneuvon rungon kautta, ja sitten taas pyörältä takaisin akselitehoksi. Tässä loopissa syntyvät häviöt katetaan silla tuulesta otetulla energialla. Ajoneuvon huippunopeudella kaikki tuulesta otettu energia kuluu näihin ja muihin häviöihin. Muita häviöitä ovat esim, laakerikitka, vierintävastus pyörissä, sekä ilmanvastus ajoneuvon kulkiessa suhteelliseen vastatuuleen.

Lue lisää

Kerro nyt kuinka suuri osuus matkasta tässä "pumppauksessa" kilometrin matkalla kuljetaan tuulta nopeammin? Arvelisin sen olevan vain hetkellistä, ja kaikkien kitkojen yhdessä jarruttavan keskinopeuden reilusti alle tuulen nopeuden. Ei energiaa tyhjästä saa.

--- kirjoitti:

Kerro nyt kuinka suuri osuus matkasta tässä "pumppauksessa" kilometrin matkalla kuljetaan tuulta nopeammin? Arvelisin sen olevan vain hetkellistä, ja kaikkien kitkojen yhdessä jarruttavan keskinopeuden reilusti alle tuulen nopeuden. Ei energiaa tyhjästä saa.

Lue lisää

Jos puhut NALSA:n ratifiomista ennätyksistä tässä kategoriassa, niin niissä vaaditaan ainakin seuraavaa:
1) Ajoneuvon nopeus tultaessa mittausalueelle on pienempi kuin ajoneuvon poistuessa mittausalueelta.
2) Ajoneuvon nopeus poistuessa mittausalueelta on suurempi kuin suurin hetkellinen mitattu todellisen tuulen nopeus mittausalueella sinä aikana kun ajoneuvo oli siellä
3) Ajoneuvoon varastoitunut liike-energia pyörimisenergia mukannlukien oli suurempi mittausalueelta poistuessa kuin sinne saapuessa.

Ensimmäiseltä ratifioidulta ennätykseltä vaaditaan lisäksi, että ajoneuvon keskinopeus mittausalueella ylittää suurimman mitatun tosituulen hetkellisen arvon mittausaikana.
Myöhemmiltä ennätyksiltä vaasitaan samaa ennätyksen paranemis määrää kuin muiltakin ennätyksiltä tuulivoimalla liikkuvissa vehkeissä.

Koska ensimmäistä ennätystä ei vielä ole tehty, en muista täsmällisiä vaatimuksia mittausmatkalle. Nuo mainitut kohdat kuitenkin edellyttävät ettei kyse ole mistään "pumppauksesta" vai luuletko "pumppauksen" onnistuvan täyttämään ko. ehdot ?

"Ei energiaa tyhjästä saa. " Ei tietenkään, mutta ilman liike-energiasta saa hyötyenergiaa. Eli tuulesta voi temmata energiaa. Tuulen energiasisältö roottorille kasvaa tuulen nopeuden kolmannessa potessissa, sillä läpivirrannut massa kasvaa tuulen nopeuden mukana.

Tästä johtuen liikkuvassa ajoneuvossa saa samasta roottorista irti enemmänkin energiaa kuin maahan kiinni juntatusta tuuliturbiinista. Käsitelty ilmamäärä voi kasvaa. Ja ilmasta voi ottaa enemmän energiaa irti, ääritilanteessa jopa kaiken ilman liike-energian saa talteen, kun paikallaan olevassa turbiinissa tämän yrittäminen johtaisi siihen, että läpivirrannut massa on nollassa ja energia samoin. Esim tosituuli 10 m/s, jolloin maahan juntattu tuulivoimala hidastaa tuulen nopeuteen 5 m/s. Silloin talteen saadaan 50m-12.5m= 37.5m verran energiaa.
Jos liikuttaisiin vastatuuleen nopeudella 10m/s saataisiin turbiinilla talteen 8-kertainen energia määrä eli 300m, josta osa menee propulsioon, mutta helpostikin vähemmän kuin 250m.
Tässä siis käytettiin kaavaa Ek=0.5*m*v^2, ja korvattiin v nopeuden lukuarvolla, kun m jäi jäljelle, huomioiden sen, että m on suoraan verrannollinen nopeuteen. Eli liikuttaessa vastatuuleen 10m/s käytettiin massana 2m. Tällöin tuuli hidastuu samat 50%, eli nyt 10m/s, eli ilma jää paikalleen turbiinin liikkuessa kokoajan eteenpäin.

Suosittelen käyttämään Viestien esitystapa kohdasta sivuston yläreunassa joko vasenta tai oikeaa nappia, keskimmäinen johtaa helposti virhetulkintoihin mihin viestiin mikin vastaus on annettu.

Ehkäpä tuttua monille, mutta itse huomasin miten helposti näin käy ihan vahingossakin.

--- kirjoitti:

Tosituuli on ajoneuvoon kohdistuva tuuli, joka on suoraan myötätuuleen tuulen nopeudella kuljettaessa nolla, eli tuulesta ei saa silloin propelliin tai purjeeseen mitään voimaa. Ajoneuvolla ei pääse edes tuulen nopeuteen suoraan myötätuuleen kuljettaessa.

Lue lisää

Hip hei, seuraavassa jukka-pekka -trilogian jännittävä loppunäytös:

jukka-pekka selosti jalkapalloa ja matti formuloita. matti sanoi jukka-pekalle:

M: j-p, olet vetelin paskahousu, jota maa päällänsä kantaa!

J-P suivaantui tästä ja hyppäsi heeti pöydän päälle. j-p otti pelottavan kungfu-asennon, ns. haikara-asennon, jossa kädet ovat etuviistossa ja toinen jalka ylhäällä.

j-p sivalsi kämmensyrjällään ilmaan varoittavaksi esimerkiksi. matti huomioi tämän iskun ja väisti. sen jälkeen mattikin hyppäsi pöydälle ja otti j-p:tä rinnasta kiinni:

M: väännänkö lisää senkin vellihousu?

j-p: ei enää, ottaa paljon kipeää. anna mun olla tai teen susta väkivaltailmoituksen.

M: mitä, mitä. olen matti ja todella kovassa kunnossa.

j-p sivalsi vielä kerran kämmensyrjällään ilmaan varoittavaksi esimerkiksi matille. heti sen iskun jälkeen matti rupesi empimään:

M: öööhh...muistatko viime vuonna, kun alonso ajoi kyllösen ohi?

j-p: en muista.

M: ööhhh...se oli silloin, kun samassa kisassa batton ajoi ensin kyllösen ohi.

j-p: nyt j-p hermostui ja hän löi kämmensyrjällään mattia nenään.

M: ai ai, tuo teki kipeää.

Samassa matti kosti ja löi j-p:tä polveen. Nyt puolestaan j-p voivotteli kipua. sitten taas j-p kosti matille, jne. iskujen vaihtoa kesti 27 tuntia, ennen kuin kummatkin väsyivät:

j-p: mulla on tärkeä tapaaminen monakossa, joten pitää lopettaa.

M: senkin raukka, julistan itseni voittajaksi.

j-p: voittajan elkeet olicvat kyllä minulla, mutta tästä voidaan kyllä puhua vielä tarkemmin.

M: onko sinulla tapaamiseen hyviä vaatteita. Voin lainata sinulle pukuani.

j-p: kiitos matti, sitä tässä tarviittiinkin...heh heko heh (j-p:n hampaat kalisevat pelosta.)

M: matti huomaa tämän pelon ja ehdottaa j-p:lle pitsan sijaan pastaa ja prinssinakkeja.

j-p: työnnä prinssinakkisi poikittain rektumiin ja lopeta tuo lässyttäminen.

M: öööhhh...mikä ihmeen lässyttäminen? kysymyshän on vallitsevista faktoista.

Eikö teillä ole järkeä päässä ?

Aivan sama jos rakennat koskikajakin joka menee nopeampaa kuin kosken virta. Vekotin saa ilmamolekyylien liikeenergiasta voimansa joten liikkuakseen nopeammin vekottimen pitää potkia edellään olevia molekyylejä tieltään.

Tämä on kusetus johon silkohapset ovat taas tarttuneet.

Olettepa te pojut kyykkynne lisäksi vielä sangen hyväuskoisia.

"Hieno systeemi, mutta tuo pyöriin kytkeminenhän on täysin turhaa."
Ei suinkaan, liikemäärän säilymislaki edellyttää toisin. Ajattele tilannetta ajoneuvon kulkiessa huippunopeudella stabiilissa tuulessa. Jos maahan ei ole kytkentää, ei ilmaa voi hidastaa kun ilman liikemäärä ei voi muuttua yksinään, siinä rikottaisiin liikemäärän säilymislakia.

Kun kytkös maahan on pyörien välityksellä, voi potkuri työntää ilmaa taaksepäin samalla kun pyörät työntävät maata eteenpäin. Koska maan massa on valtavasti suurempi kuin se osa ilmaa, joka kulkee potkuritason läpi ja johon vaikutetaan, eivät liike-energiat ole samoja silloin kun liikemäärän muutos on saman suuruinen molemmissa, mutta vastakkaisiin suuntiin, kuten liikemäärän säilymislaki edellyttää.

Sama asia kun vaikka kiväärillä ammuttaessa. Luoti saa pääosan liike-energiasta, vaikka liikemäärän muutos luodissa on saman suuruinen kuin aseen ja ampujan ja maapallon yhteensä.

"(Ei se toimi, sillä fysiikka ei suostu noudattamaan ontuvaa logiikkaa ja vaikka kuinka kytkee potkuria pyöriin, niin kuljettaessa tuulen nopeudella on saatava energia on nolla ja tätä suuremmalla nopeudella negatiivinen)" No, jos saatava energia on tuulen nopeutta nopeammin mentäessä negatiivinen ja ilma sitä liike-energiaa samalla menettää, niin sillon uskot energian häviävän olemattomiin. Tuota uskomustasi ei fysiikka kylläkään selitä. Etkä taida sinäkään siihen pystyä.

Luitko muuten niitä linkkejä, ja tiedätkö kuka ne kirjoittanut Mark Drela on tosielämässä ?
Ihan vain tiedoksi, sama mies joka suunnitteli ja osittain teki ensimmäisen lihasvoimalla lentävän lentokoneen. Toimii aerodynamiikan professorina MIT:ssä.

skomy kirjoitti:

Eikö teillä ole järkeä päässä ?

Aivan sama jos rakennat koskikajakin joka menee nopeampaa kuin kosken virta. Vekotin saa ilmamolekyylien liikeenergiasta voimansa joten liikkuakseen nopeammin vekottimen pitää potkia edellään olevia molekyylejä tieltään.

Tämä on kusetus johon silkohapset ovat taas tarttuneet.

Olettepa te pojut kyykkynne lisäksi vielä sangen hyväuskoisia.

Lue lisää

Skomy kirjoitti :Eikö teillä ole järkeä päässä ?
Tämä on kusetus johon silkohapset ovat taas tarttuneet.
Olettepa te pojut kyykkynne lisäksi vielä sangen hyväuskoisia. "

No kerro sitten kun tiedät, että mihin se ilmasta poistettu liike-energia joutuu, jos ei se kerran ole ajoneuvon käytettävissä, häviääkö se muka olemattomiin ?

ddwfttw kirjoitti:

"Hieno systeemi, mutta tuo pyöriin kytkeminenhän on täysin turhaa."
Ei suinkaan, liikemäärän säilymislaki edellyttää toisin. Ajattele tilannetta ajoneuvon kulkiessa huippunopeudella stabiilissa tuulessa. Jos maahan ei ole kytkentää, ei ilmaa voi hidastaa kun ilman liikemäärä ei voi muuttua yksinään, siinä rikottaisiin liikemäärän säilymislakia.

Kun kytkös maahan on pyörien välityksellä, voi potkuri työntää ilmaa taaksepäin samalla kun pyörät työntävät maata eteenpäin. Koska maan massa on valtavasti suurempi kuin se osa ilmaa, joka kulkee potkuritason läpi ja johon vaikutetaan, eivät liike-energiat ole samoja silloin kun liikemäärän muutos on saman suuruinen molemmissa, mutta vastakkaisiin suuntiin, kuten liikemäärän säilymislaki edellyttää.

Sama asia kun vaikka kiväärillä ammuttaessa. Luoti saa pääosan liike-energiasta, vaikka liikemäärän muutos luodissa on saman suuruinen kuin aseen ja ampujan ja maapallon yhteensä.

"(Ei se toimi, sillä fysiikka ei suostu noudattamaan ontuvaa logiikkaa ja vaikka kuinka kytkee potkuria pyöriin, niin kuljettaessa tuulen nopeudella on saatava energia on nolla ja tätä suuremmalla nopeudella negatiivinen)" No, jos saatava energia on tuulen nopeutta nopeammin mentäessä negatiivinen ja ilma sitä liike-energiaa samalla menettää, niin sillon uskot energian häviävän olemattomiin. Tuota uskomustasi ei fysiikka kylläkään selitä. Etkä taida sinäkään siihen pystyä.

Luitko muuten niitä linkkejä, ja tiedätkö kuka ne kirjoittanut Mark Drela on tosielämässä ?
Ihan vain tiedoksi, sama mies joka suunnitteli ja osittain teki ensimmäisen lihasvoimalla lentävän lentokoneen. Toimii aerodynamiikan professorina MIT:ssä.

Lue lisää

Kuka on mennyt sekaisin, mutta kun liikutaan tuulen nopeudella on silloin ajoneuvossa olijan mielestä täysin tyyntä. Ihan turha yrittää perustella sitä millään kummallisuuksilla ja jos sekä potkuri että pyörät kuluttavat energiaa, niin jonkun pitää tehdä se energia.

ddwfttw kirjoitti:

"Hieno systeemi, mutta tuo pyöriin kytkeminenhän on täysin turhaa."
Ei suinkaan, liikemäärän säilymislaki edellyttää toisin. Ajattele tilannetta ajoneuvon kulkiessa huippunopeudella stabiilissa tuulessa. Jos maahan ei ole kytkentää, ei ilmaa voi hidastaa kun ilman liikemäärä ei voi muuttua yksinään, siinä rikottaisiin liikemäärän säilymislakia.

Kun kytkös maahan on pyörien välityksellä, voi potkuri työntää ilmaa taaksepäin samalla kun pyörät työntävät maata eteenpäin. Koska maan massa on valtavasti suurempi kuin se osa ilmaa, joka kulkee potkuritason läpi ja johon vaikutetaan, eivät liike-energiat ole samoja silloin kun liikemäärän muutos on saman suuruinen molemmissa, mutta vastakkaisiin suuntiin, kuten liikemäärän säilymislaki edellyttää.

Sama asia kun vaikka kiväärillä ammuttaessa. Luoti saa pääosan liike-energiasta, vaikka liikemäärän muutos luodissa on saman suuruinen kuin aseen ja ampujan ja maapallon yhteensä.

"(Ei se toimi, sillä fysiikka ei suostu noudattamaan ontuvaa logiikkaa ja vaikka kuinka kytkee potkuria pyöriin, niin kuljettaessa tuulen nopeudella on saatava energia on nolla ja tätä suuremmalla nopeudella negatiivinen)" No, jos saatava energia on tuulen nopeutta nopeammin mentäessä negatiivinen ja ilma sitä liike-energiaa samalla menettää, niin sillon uskot energian häviävän olemattomiin. Tuota uskomustasi ei fysiikka kylläkään selitä. Etkä taida sinäkään siihen pystyä.

Luitko muuten niitä linkkejä, ja tiedätkö kuka ne kirjoittanut Mark Drela on tosielämässä ?
Ihan vain tiedoksi, sama mies joka suunnitteli ja osittain teki ensimmäisen lihasvoimalla lentävän lentokoneen. Toimii aerodynamiikan professorina MIT:ssä.

Lue lisää

Skömy ei ymmärtänyt laitteen ideaa voimansiirtoineen lainkaan, koska hänellä lienee pierua päässä. Laitteella voi varmaan olla hyvä hyötysuhde, mutta tuulen tai tuulta nopeammalla keskinopeudella en usko sen kulkevan.

buddy-love kirjoitti:

Kuka on mennyt sekaisin, mutta kun liikutaan tuulen nopeudella on silloin ajoneuvossa olijan mielestä täysin tyyntä. Ihan turha yrittää perustella sitä millään kummallisuuksilla ja jos sekä potkuri että pyörät kuluttavat energiaa, niin jonkun pitää tehdä se energia.

Lue lisää

"mutta kun liikutaan tuulen nopeudella on silloin ajoneuvossa olijan mielestä täysin tyyntä."
Jaa, no jos haluat tarkastella asiaa ajoneuvossa olijan havaintokoordinaatistosta (frame of reference)
niin, silloin kyse ei aina ole inertiaalikoordinaatistosta, kun ajoneuvo vielä kiihtyy.
Tästä seuraa etteivät fysiikan lait näytä toteutuvan ihan siinä muodossa kuin ne opetetaan.
Esim täysin kuvitteellinen Coriolis voima on tästä hyvä esimerkki. Ko voimaa ei ole olemassakaan, mutta sitä tarvitaan, jotta kiihtyvässä liikkeessä olevasta koordinaatistosta saadaan asiat selitettyä.
Tämän ddwfttw laitteen toiminta voidaan kyllä silläkin havaintokoordinaatistolla selittää, mutten oikein tähän astisen perusteella usko sinun sitä ymmärtävän. Siinä kun muuttuu monikin fysiikan laki ihan eri muotoiseksi.

Mutta jos tarkastellaan vain huippunopeudellaan tasaisessa liikkeessä olevan laitteen näkökulmasta, niin se kyllä onnistuu :
Tällöin alla oleva maanpinta on valtavan massiivinen kappale, joka on liikkeessä. Sen liike-energia on käsittämättömän valtava, josta pyörät ottavat tehoa talteen sitä käytännössä lainkaan hidastamatta.
Teoriassa tietenkin maan liikemäärä muuttuu siltikin ihan saman verran kuin ilmankin, mutta nopeuden muutos jää niin pieneksi, ettei sitä havaita. Potkuri näyttää "ankkuroivan" kulkuneuvon ilmaan kuten helikopterin roottori tekee leijunnassa, kuluttaen vain vähän tehoa tuottaessaan kohtuullisen staattisen työntövoiman. Sama voima maahan kohdistettuna toiseen suuntaan hidastaa maata siirtäen siitä energiaa talteen. P=F * v, eli teho on voima kertaa nopeus. Koska ilman nopeus on potkurivirrassakin hyvin pientä kuluu siihen paljon vähemmän tehoa kuin saman suuruinen voima tuottaa pyörien ja maan välillä, siellä kun vaikuttaa paljon suurempi suhteellinen nopeus.
iso_voima * pieni_nopeus = pieni_voima * iso_nopeus * hyötysuhde
Tässä siis potkurin kuluttama teho = pyrien tuottama teho kertaa hyötysuhde
Ja hyötysuhde on esim 50 %

"jos sekä potkuri että pyörät kuluttavat energiaa, niin jonkun pitää tehdä se energia. "
Siis ei energiaa koskaan tehdä, se kun ei häviä eikä sitä synny, onko energian säilymislaki tuttu. Koitapa muistella.
Pyörät kylläkin siirtävät maan liike-energiaa potkurin kautta ilmaan, kun asiaa tarkastellaan tasaisella nopeudella kulkevan ajoneuvon havaintokoordinaatistosta. Ja varsin pieni osa hukkuu matkalla vierintävastukseen ja akselien ja välityksen laakerien kitkavastuksiin. Ja jos mennään tuulta nopeammin, myös kulkuneuvon ilmanvastukseen hukkuu tehoa.

--- kirjoitti:

Skömy ei ymmärtänyt laitteen ideaa voimansiirtoineen lainkaan, koska hänellä lienee pierua päässä. Laitteella voi varmaan olla hyvä hyötysuhde, mutta tuulen tai tuulta nopeammalla keskinopeudella en usko sen kulkevan.

Lue lisää

"Laitteella voi varmaan olla hyvä hyötysuhde, mutta tuulen tai tuulta nopeammalla keskinopeudella en usko sen kulkevan. "
Kerro paljonko akselitehoa luulet potkurin tarvitsevan tuottaakseen 100N staattisen työntövoiman ?
Oletetaan, että vastauksesi on P1
Siis kun potkurin painopiste on vapaan ilmavirtauksen suhteen paikallaan, ajoneuvon kulkiessa tuulen nopeudella.
Entä minkä verran uskot kokonaishyötysuhteen voivan olla ?
Oletan vastauksesi olevan eta0.
Paljonko on vierintävastus ?
Sopiiko vaikka 40N, jos ei niin sopiiko 40% potkurin työntövoimasta, valitse itse sitten se työntövoima, ja korjaa muut vastaukset sen mukaisiksi.

Tällöin pyörien tuottama vastusvoima, jolla tehdään vääntöä akseliin ja tehoa myös, on 60N, kun ilmanvastus on nolla.
Pyörien täytyy tuottaa tehoa P1/eta0, joka täytyy tuottaa tuolla 60N vastusvoimalla.
Tälläin saadaan ajoneuvon nopeudeksi v= P/F kaavasta : v = P1 / eta0 / 60N, ja jos tuulee sen verran , on jo todistettu aluksen pystyvän tuulen nopeuteen saakka.
Jos tuulee yhtään vähemmän, niin tuulen nopeus tuli jo ylitettyä.

Ps. luuletko kaikkien you tube videoiden olevan huijausta vai onko mielestäsi testaaminen liukuhihnalla jotenkin periaatteellisesti virheellistä ?
Ajattele vain asiaa liukuhihnan suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistosta, niin huomaat tyynessä huoneessa tuulevan, ja laitteen kulkevan tuulen nopeudella, silloin kun se on huoneeseen nähden paikallan. Ja moni video näyttää aluksen kiihtyvän ylämäkeenkin ...
Pps. yleensä huijarit eivät tee "buid it yourself" ohjeita siten, etteivät itse saa mitään taloudellista hyötyä, mutta näkevät paljon vaivaa videoiden tekemiseen, mukaanlukien kokoamisen kuvaaminen ja osaluettelo testien lisäksi.
Ppps, eivätkä yleensä onnistu huijaamaan aerodynamiikan proffia, sekä useita fyysikoita, ja alan yliopistoja jopa julkisesti rahoittamaan isomman vehkeen tekemistä.

ddwfttw kirjoitti:

"mutta kun liikutaan tuulen nopeudella on silloin ajoneuvossa olijan mielestä täysin tyyntä."
Jaa, no jos haluat tarkastella asiaa ajoneuvossa olijan havaintokoordinaatistosta (frame of reference)
niin, silloin kyse ei aina ole inertiaalikoordinaatistosta, kun ajoneuvo vielä kiihtyy.
Tästä seuraa etteivät fysiikan lait näytä toteutuvan ihan siinä muodossa kuin ne opetetaan.
Esim täysin kuvitteellinen Coriolis voima on tästä hyvä esimerkki. Ko voimaa ei ole olemassakaan, mutta sitä tarvitaan, jotta kiihtyvässä liikkeessä olevasta koordinaatistosta saadaan asiat selitettyä.
Tämän ddwfttw laitteen toiminta voidaan kyllä silläkin havaintokoordinaatistolla selittää, mutten oikein tähän astisen perusteella usko sinun sitä ymmärtävän. Siinä kun muuttuu monikin fysiikan laki ihan eri muotoiseksi.

Mutta jos tarkastellaan vain huippunopeudellaan tasaisessa liikkeessä olevan laitteen näkökulmasta, niin se kyllä onnistuu :
Tällöin alla oleva maanpinta on valtavan massiivinen kappale, joka on liikkeessä. Sen liike-energia on käsittämättömän valtava, josta pyörät ottavat tehoa talteen sitä käytännössä lainkaan hidastamatta.
Teoriassa tietenkin maan liikemäärä muuttuu siltikin ihan saman verran kuin ilmankin, mutta nopeuden muutos jää niin pieneksi, ettei sitä havaita. Potkuri näyttää "ankkuroivan" kulkuneuvon ilmaan kuten helikopterin roottori tekee leijunnassa, kuluttaen vain vähän tehoa tuottaessaan kohtuullisen staattisen työntövoiman. Sama voima maahan kohdistettuna toiseen suuntaan hidastaa maata siirtäen siitä energiaa talteen. P=F * v, eli teho on voima kertaa nopeus. Koska ilman nopeus on potkurivirrassakin hyvin pientä kuluu siihen paljon vähemmän tehoa kuin saman suuruinen voima tuottaa pyörien ja maan välillä, siellä kun vaikuttaa paljon suurempi suhteellinen nopeus.
iso_voima * pieni_nopeus = pieni_voima * iso_nopeus * hyötysuhde
Tässä siis potkurin kuluttama teho = pyrien tuottama teho kertaa hyötysuhde
Ja hyötysuhde on esim 50 %

"jos sekä potkuri että pyörät kuluttavat energiaa, niin jonkun pitää tehdä se energia. "
Siis ei energiaa koskaan tehdä, se kun ei häviä eikä sitä synny, onko energian säilymislaki tuttu. Koitapa muistella.
Pyörät kylläkin siirtävät maan liike-energiaa potkurin kautta ilmaan, kun asiaa tarkastellaan tasaisella nopeudella kulkevan ajoneuvon havaintokoordinaatistosta. Ja varsin pieni osa hukkuu matkalla vierintävastukseen ja akselien ja välityksen laakerien kitkavastuksiin. Ja jos mennään tuulta nopeammin, myös kulkuneuvon ilmanvastukseen hukkuu tehoa.

Lue lisää

Ja olen varma että tuolla hämätään monia asiasta mitään ymmärtämättömiä.

Sanallisella selittelyllä ei kuitenkaan muuteta sitä miten fysiikka toimii, eli systeemillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta toimia.

buddy-love kirjoitti:

Ja olen varma että tuolla hämätään monia asiasta mitään ymmärtämättömiä.

Sanallisella selittelyllä ei kuitenkaan muuteta sitä miten fysiikka toimii, eli systeemillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta toimia.

Lue lisää

"Sanallisella selittelyllä ei kuitenkaan muuteta sitä miten fysiikka toimii, eli systeemillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta toimia."

No entäs ne pdf liitteet, ne on sitten jo ihan fysikaalisia kaavoja eikä mitään "sanallisia selittelyitä"
Yritä sitten osoittaa edes yksi virhe kaavoissa tai logiikassa, kunkerran mielestäsi tiedät olevasi oikeassa.

Vai loppuuko osaaminen kesken, kun pitäisi jotain perustellakin, eikä vain väittää humpuukiksi pelkän uskon voimalla ?

Ps. onko myös dynamic soaring sekä wind soaring myös humpuukia ?
Niissähän purjelentokone jatkuvasti kasvattaa nopeuttaan samassa ilmakerroksessa silmukkaa lentäen ja palaten aina samaan korkeuteen uudelleen entistä suuremmalla nopeudella ilman nousevia ilmavirtauksia.

Googlaapa noi vaikka ensin, jos ne linkitetyt pdf tiedostot on liian vaikeita ...

ddwfttw kirjoitti:

"Sanallisella selittelyllä ei kuitenkaan muuteta sitä miten fysiikka toimii, eli systeemillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta toimia."

No entäs ne pdf liitteet, ne on sitten jo ihan fysikaalisia kaavoja eikä mitään "sanallisia selittelyitä"
Yritä sitten osoittaa edes yksi virhe kaavoissa tai logiikassa, kunkerran mielestäsi tiedät olevasi oikeassa.

Vai loppuuko osaaminen kesken, kun pitäisi jotain perustellakin, eikä vain väittää humpuukiksi pelkän uskon voimalla ?

Ps. onko myös dynamic soaring sekä wind soaring myös humpuukia ?
Niissähän purjelentokone jatkuvasti kasvattaa nopeuttaan samassa ilmakerroksessa silmukkaa lentäen ja palaten aina samaan korkeuteen uudelleen entistä suuremmalla nopeudella ilman nousevia ilmavirtauksia.

Googlaapa noi vaikka ensin, jos ne linkitetyt pdf tiedostot on liian vaikeita ...

Lue lisää

Tässä linkissä hyvä kuva selityksineen aiheesta soaring, kts. lainattu texti alla :
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/27107d1227542451-wind-powered-sail-less-boat-ds2.gif

" Ps. onko myös dynamic soaring sekä wind soaring myös humpuukia ?
Niissähän purjelentokone jatkuvasti kasvattaa nopeuttaan samassa ilmakerroksessa silmukkaa lentäen ja palaten aina samaan korkeuteen uudelleen entistä suuremmalla nopeudella ilman nousevia ilmavirtauksia. "

ddwfttw kirjoitti:

"Laitteella voi varmaan olla hyvä hyötysuhde, mutta tuulen tai tuulta nopeammalla keskinopeudella en usko sen kulkevan. "
Kerro paljonko akselitehoa luulet potkurin tarvitsevan tuottaakseen 100N staattisen työntövoiman ?
Oletetaan, että vastauksesi on P1
Siis kun potkurin painopiste on vapaan ilmavirtauksen suhteen paikallaan, ajoneuvon kulkiessa tuulen nopeudella.
Entä minkä verran uskot kokonaishyötysuhteen voivan olla ?
Oletan vastauksesi olevan eta0.
Paljonko on vierintävastus ?
Sopiiko vaikka 40N, jos ei niin sopiiko 40% potkurin työntövoimasta, valitse itse sitten se työntövoima, ja korjaa muut vastaukset sen mukaisiksi.

Tällöin pyörien tuottama vastusvoima, jolla tehdään vääntöä akseliin ja tehoa myös, on 60N, kun ilmanvastus on nolla.
Pyörien täytyy tuottaa tehoa P1/eta0, joka täytyy tuottaa tuolla 60N vastusvoimalla.
Tälläin saadaan ajoneuvon nopeudeksi v= P/F kaavasta : v = P1 / eta0 / 60N, ja jos tuulee sen verran , on jo todistettu aluksen pystyvän tuulen nopeuteen saakka.
Jos tuulee yhtään vähemmän, niin tuulen nopeus tuli jo ylitettyä.

Ps. luuletko kaikkien you tube videoiden olevan huijausta vai onko mielestäsi testaaminen liukuhihnalla jotenkin periaatteellisesti virheellistä ?
Ajattele vain asiaa liukuhihnan suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistosta, niin huomaat tyynessä huoneessa tuulevan, ja laitteen kulkevan tuulen nopeudella, silloin kun se on huoneeseen nähden paikallan. Ja moni video näyttää aluksen kiihtyvän ylämäkeenkin ...
Pps. yleensä huijarit eivät tee "buid it yourself" ohjeita siten, etteivät itse saa mitään taloudellista hyötyä, mutta näkevät paljon vaivaa videoiden tekemiseen, mukaanlukien kokoamisen kuvaaminen ja osaluettelo testien lisäksi.
Ppps, eivätkä yleensä onnistu huijaamaan aerodynamiikan proffia, sekä useita fyysikoita, ja alan yliopistoja jopa julkisesti rahoittamaan isomman vehkeen tekemistä.

Lue lisää

Lukuja en osaa antaa, mutta nähdäkseni laite tulisi ensin saada kulkemaan tuulen nopeutta, ja kun takaa työntävän tuulen antama voima silloin tietysti loppuu, niin maata vasten pyörivien pyörien välittämän voiman ja potkuriin nyt edestä päin tulevaksi kääntyneen ilmavirtauksen antamien pienten lisäpotkujen kai väitetään pitävän laitteen luupissa joka on tuulen nopeus ja tuulta hieman kovempi nopeus. Laite pitäisi tietysti saada ensin tuulen nopeuteen; onnistuuko se raskaammilla tai edes kevyillä laitteilla?

ddwfttw kirjoitti:

Tässä linkissä hyvä kuva selityksineen aiheesta soaring, kts. lainattu texti alla :
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/27107d1227542451-wind-powered-sail-less-boat-ds2.gif

" Ps. onko myös dynamic soaring sekä wind soaring myös humpuukia ?
Niissähän purjelentokone jatkuvasti kasvattaa nopeuttaan samassa ilmakerroksessa silmukkaa lentäen ja palaten aina samaan korkeuteen uudelleen entistä suuremmalla nopeudella ilman nousevia ilmavirtauksia. "

Lue lisää

Ei se ole samassa ilmakerroksessa vaan käy erinopeuksissa virtauksissa, eikä kyse siis ole lainkaan samasta asiasta.

ddwfttw kirjoitti:

Tässä linkissä hyvä kuva selityksineen aiheesta soaring, kts. lainattu texti alla :
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/27107d1227542451-wind-powered-sail-less-boat-ds2.gif

" Ps. onko myös dynamic soaring sekä wind soaring myös humpuukia ?
Niissähän purjelentokone jatkuvasti kasvattaa nopeuttaan samassa ilmakerroksessa silmukkaa lentäen ja palaten aina samaan korkeuteen uudelleen entistä suuremmalla nopeudella ilman nousevia ilmavirtauksia. "

Lue lisää

Jos tuuli on tasaista kuten alussa väitetään menettää purjekone joka kierroksella korkeutta.

ddwfttw kirjoitti:

"Laitteella voi varmaan olla hyvä hyötysuhde, mutta tuulen tai tuulta nopeammalla keskinopeudella en usko sen kulkevan. "
Kerro paljonko akselitehoa luulet potkurin tarvitsevan tuottaakseen 100N staattisen työntövoiman ?
Oletetaan, että vastauksesi on P1
Siis kun potkurin painopiste on vapaan ilmavirtauksen suhteen paikallaan, ajoneuvon kulkiessa tuulen nopeudella.
Entä minkä verran uskot kokonaishyötysuhteen voivan olla ?
Oletan vastauksesi olevan eta0.
Paljonko on vierintävastus ?
Sopiiko vaikka 40N, jos ei niin sopiiko 40% potkurin työntövoimasta, valitse itse sitten se työntövoima, ja korjaa muut vastaukset sen mukaisiksi.

Tällöin pyörien tuottama vastusvoima, jolla tehdään vääntöä akseliin ja tehoa myös, on 60N, kun ilmanvastus on nolla.
Pyörien täytyy tuottaa tehoa P1/eta0, joka täytyy tuottaa tuolla 60N vastusvoimalla.
Tälläin saadaan ajoneuvon nopeudeksi v= P/F kaavasta : v = P1 / eta0 / 60N, ja jos tuulee sen verran , on jo todistettu aluksen pystyvän tuulen nopeuteen saakka.
Jos tuulee yhtään vähemmän, niin tuulen nopeus tuli jo ylitettyä.

Ps. luuletko kaikkien you tube videoiden olevan huijausta vai onko mielestäsi testaaminen liukuhihnalla jotenkin periaatteellisesti virheellistä ?
Ajattele vain asiaa liukuhihnan suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistosta, niin huomaat tyynessä huoneessa tuulevan, ja laitteen kulkevan tuulen nopeudella, silloin kun se on huoneeseen nähden paikallan. Ja moni video näyttää aluksen kiihtyvän ylämäkeenkin ...
Pps. yleensä huijarit eivät tee "buid it yourself" ohjeita siten, etteivät itse saa mitään taloudellista hyötyä, mutta näkevät paljon vaivaa videoiden tekemiseen, mukaanlukien kokoamisen kuvaaminen ja osaluettelo testien lisäksi.
Ppps, eivätkä yleensä onnistu huijaamaan aerodynamiikan proffia, sekä useita fyysikoita, ja alan yliopistoja jopa julkisesti rahoittamaan isomman vehkeen tekemistä.

Lue lisää

Tuulen nopeuteen päästäkseen laitteessa ei saisi olla yhtään kitkaa tai tehohäviötä missään osissa. Sellaista superpotkuria, pyöriä tai voimansiirtoa ei yksinkertaisesti voi tehdä.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Jos tuuli on tasaista kuten alussa väitetään menettää purjekone joka kierroksella korkeutta.

missäs väitettiin purjekoneen lentävän tasaisessa tuulessa:
Kerro ko. viestin aikatiedot, niin voidaan se identifioida.

Dynamic soaring purjelennossa kone lentää kahden erinopeudella liikkuvan aineen sisällä, jotka tässä esimerkissä ovat molemmat samaa ainetta eli ilmaa. Kumpikin virtaus voi todellakin periaatteessa olla ihan vakionopeudella etenevää, mutta käytännössä tuuli tuskin koskaan tarkkaanottaen sellaista on.

ddwfttw ajoneuvon tapauksessa on myöskin 2 erinopeudella etenevää ainetta, ilma ja maa (tai liukuhihna) pyörien alla, jotka ovat myös eri ainetta, mutta sillähän ei ole merkitystä kuten dunamic soaring tapaus osoittaa. Energialähteenä toimii molemmissa tapauksessa noiden aineiden välinen liike-energia.

Aivan samoin on purjeveneenkin tapauksessa, silloin kyse on vedestä ja ilmasta ja niiden välisestä liike-energiasta.

Jos nyt tulkitsin viestisi oikein, pidät dynamic soaring purjelentoa humpuukina, sitten vain kertomaan se lajia harrastaville ja alaa opettaville sekä korjaamaan alan oppikirjoja ...

--- kirjoitti:

Tuulen nopeuteen päästäkseen laitteessa ei saisi olla yhtään kitkaa tai tehohäviötä missään osissa. Sellaista superpotkuria, pyöriä tai voimansiirtoa ei yksinkertaisesti voi tehdä.

Lue lisää

"Tuulen nopeuteen päästäkseen laitteessa ei saisi olla yhtään kitkaa tai tehohäviötä missään osissa."
Tästä ollaan erimieltä, ja esittämäni analyysi osoittaa toisin kuin väität. Luepa ne PDF tiedostot ja kerro missä menee mielestäsi vikaan.

"Sellaista superpotkuria, pyöriä tai voimansiirtoa ei yksinkertaisesti voi tehdä. "
No tästä ollaan täysin samaa mieltä. Sellasta ei tosin kukaan ole edes väittänyt pystyvänsä tekemään.
Itse esitin mahdolliseksi hyötysuhteeksi esimerkiksi 50% tehonsiirrossa.

ddwfttw kirjoitti:

Skomy kirjoitti :Eikö teillä ole järkeä päässä ?
Tämä on kusetus johon silkohapset ovat taas tarttuneet.
Olettepa te pojut kyykkynne lisäksi vielä sangen hyväuskoisia. "

No kerro sitten kun tiedät, että mihin se ilmasta poistettu liike-energia joutuu, jos ei se kerran ole ajoneuvon käytettävissä, häviääkö se muka olemattomiin ?

Lue lisää

En lähde väittelemään enempää asiasta sillä voihan olla lopulta niin että kumpikin tarkoittaa eri asiaa.

Olen fysiikan saralla nähnyt niin uskomattomia vemputtimia että päätän väittelyn tähän ja antaa tulevaisuuden kertoa kun vekotin on valmis. Tuulta nopeammin voi liikkua kepoisasti leikkaamalla tuulta jolloin oma nopeus on tuulen nopeutta suurempi ihan vektori pohjilta.

Äläkäs poju hiilly heti kättelyssä !

Skomy kirjoitti:

En lähde väittelemään enempää asiasta sillä voihan olla lopulta niin että kumpikin tarkoittaa eri asiaa.

Olen fysiikan saralla nähnyt niin uskomattomia vemputtimia että päätän väittelyn tähän ja antaa tulevaisuuden kertoa kun vekotin on valmis. Tuulta nopeammin voi liikkua kepoisasti leikkaamalla tuulta jolloin oma nopeus on tuulen nopeutta suurempi ihan vektori pohjilta.

Äläkäs poju hiilly heti kättelyssä !

Lue lisää

En ole hiiltynyt, ole huoleti :-)

"Tuulta nopeammin voi liikkua kepoisasti leikkaamalla tuulta jolloin oma nopeus on tuulen nopeutta suurempi ihan vektori pohjilta."
No tässä hän se tosiseikkojen tunnustaminen jo lähes olikin. Nyt jos vielä myönnät myös myötätuulen suuntaisen nopeusvektorin komponentin vovan olla tuulen nopeutta suurempi esim jääpursilla, on homma jo lähes valmis.
Sitten tarvitsee vain huomata, että ddwfttw ajoneuvon potkurin lavan siipiprofiili kulkee ihan samaan suuntaan kuin jääpurren purjekin kulkee leikatessaan myötäiseen. Kumpikaan ei kulje suoraan myötäiseen vaan aina leikkaamalla, ja molemmilla on myötätuulen suuntainen nopeus tuulta nopeampaa. Voimavektorit ovat täysin identtiset molemmissa tapauksissa.
Jääpurren tapauksessa jalakset työntävät purjetta poikittain todelliseentuuleen nähden, aivan samoin kuin ddwfttw-ajoneuvon pyörät tekevät potkurin lavalle voimansiirron välityksellä. Ero on vain siinä, että potkureissa on yleensä useampi lapa, joten sivusuuntainen voima kumoutuu jo siellä, ei tarvita pyöriä sitä efektiä kompensoimaan, kuten jääpurren jalakset joutuvat tekemään. Tuottaessaan tuon sivuvoiman sivusuuntaisen liikeen suuntaan, tekee jalas työtä, joka vaatii energialähteekseen vastusta menosuuntaan.
Alunperin tämä energia tulee sitten tuulesta purjeiden välityksellä jään suhteen paikallaan olevassa hvaintokoordinaatistossa.

ddwfttw ajoneuvossa on ihan sama vastus nopeuden suunnassa, mutta ilman sitä sivuvoimaa.

ddwfttw kirjoitti:

missäs väitettiin purjekoneen lentävän tasaisessa tuulessa:
Kerro ko. viestin aikatiedot, niin voidaan se identifioida.

Dynamic soaring purjelennossa kone lentää kahden erinopeudella liikkuvan aineen sisällä, jotka tässä esimerkissä ovat molemmat samaa ainetta eli ilmaa. Kumpikin virtaus voi todellakin periaatteessa olla ihan vakionopeudella etenevää, mutta käytännössä tuuli tuskin koskaan tarkkaanottaen sellaista on.

ddwfttw ajoneuvon tapauksessa on myöskin 2 erinopeudella etenevää ainetta, ilma ja maa (tai liukuhihna) pyörien alla, jotka ovat myös eri ainetta, mutta sillähän ei ole merkitystä kuten dunamic soaring tapaus osoittaa. Energialähteenä toimii molemmissa tapauksessa noiden aineiden välinen liike-energia.

Aivan samoin on purjeveneenkin tapauksessa, silloin kyse on vedestä ja ilmasta ja niiden välisestä liike-energiasta.

Jos nyt tulkitsin viestisi oikein, pidät dynamic soaring purjelentoa humpuukina, sitten vain kertomaan se lajia harrastaville ja alaa opettaville sekä korjaamaan alan oppikirjoja ...

Lue lisää

Vastasinko eilen tähän ketjuun tai osaan siitä, kun puhuttiin tuulen nopeuden ylittämisestä. ja esitin AINOAKSI mahdollisuudeksi että ylempänä tuulee kovempaa kitkan puuttumisen takia ja siellä oleva objekti vetää ajoneuvoa maalla, siellä vallitsevaa tuulta nopeammin. Se taas tyrmättiin että puhutaan tuulesta joka vallitsee ajoneuvon ympärillä. Nyt kuitenkin on tiuotu linkki kaksinopeuksisesta tuulesta.

En toki esitä mitään uutta vaikka en näe mitään järkeä lentää tuolla tavalla, en ainakaan itse ole tehnyt noin ja ei oikein liity aiheeseenkaan. Viittaan tuulee samaa nopeutta.

Mahdat äimistya kun tajuat menneesi helppoon luullen ylittäväsi tuulen nopeuden.. Ymmärrän myös kun et omalla nimellä kirjoita.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Vastasinko eilen tähän ketjuun tai osaan siitä, kun puhuttiin tuulen nopeuden ylittämisestä. ja esitin AINOAKSI mahdollisuudeksi että ylempänä tuulee kovempaa kitkan puuttumisen takia ja siellä oleva objekti vetää ajoneuvoa maalla, siellä vallitsevaa tuulta nopeammin. Se taas tyrmättiin että puhutaan tuulesta joka vallitsee ajoneuvon ympärillä. Nyt kuitenkin on tiuotu linkki kaksinopeuksisesta tuulesta.

En toki esitä mitään uutta vaikka en näe mitään järkeä lentää tuolla tavalla, en ainakaan itse ole tehnyt noin ja ei oikein liity aiheeseenkaan. Viittaan tuulee samaa nopeutta.

Mahdat äimistya kun tajuat menneesi helppoon luullen ylittäväsi tuulen nopeuden.. Ymmärrän myös kun et omalla nimellä kirjoita.

Lue lisää

Dynamic soaring tilanteessa purjelentokone liikkuu tuulen voimalla nopeammin kuyin tuuli missään paikassa jossa kone käy. Ei tosin suinkaan koko aikaa tuulen suuntaan, joten se ei suinkaan ollut esimerkki suoraan ketjun pääaiheesta.
Se oli sensijaan esimerkki siitä, ettei ikiliikkujaksi väittäminen päde, sillä jos pätisi, ei silloin dynamic soaring voisi toimia. Todellisuus kuitenkin osoittaa että se toimii, ja on yleisesti tunnettu tosiasia joka opetetaan alan oppikirjoissa.

"Mahdat äimistya kun tajuat menneesi helppoon luullen ylittäväsi tuulen nopeuden."

Jään mielenkiinnolla odottamaan, että joku pystyy edes yhden virheen osoittamaan logiikasta, joka noissa PDF-tiedostoissa on ...
Tähän mennessä jokainen akateemisen koulutuksen fysiikasta omaaja, jonka kanssa olen keskustellut hiemankin pidempään on nykyään sitä mieltä, että tuo on täysin mahdollista.
Noin puolet oli ennakkoon toista mieltä, mutta huomasi intuition vieneen vikaan, kun laskelmat osoittivat toista.

Miksi siipi nousisi kuvan mukaisesti? kun mielestäni siipi menee alaspäin ja laite menee vastatuuleen.
Tuulta nopeammin se ei menisi ikänä.
buddy-love on aivan oikeassa, saa olla vaikka minkälainen insinööri, ei se asiaa muuta fysiikan lakien suhteen.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Miksi siipi nousisi kuvan mukaisesti? kun mielestäni siipi menee alaspäin ja laite menee vastatuuleen.
Tuulta nopeammin se ei menisi ikänä.
buddy-love on aivan oikeassa, saa olla vaikka minkälainen insinööri, ei se asiaa muuta fysiikan lakien suhteen.

Lue lisää

Kuinka näet laitteen menevän vastatuuleen? Vasemalta oikealle kulkee ilmavirtaus, ja pystyssä oleva hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta joka on välitetty maassa tuulen suuntaan niinikään oikealle kulkevaan pyörään.

12+18 kirjoitti:

Kuinka näet laitteen menevän vastatuuleen? Vasemalta oikealle kulkee ilmavirtaus, ja pystyssä oleva hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta joka on välitetty maassa tuulen suuntaan niinikään oikealle kulkevaan pyörään.

Lue lisää

Olen kanssasi täysin samaa mieltä tästä.
Mutta täydennetään lisäksi, että pystyssä oleva liike on selvästi hitaampaa kuin vaakasuora liike.
Joten pyörällä on maan liikkeen ja hammastangon liikkeen välillä välitys-suhdetta, kuten pihdeilläkin on. Siis mikä matkassa voitetaan se voimassa hävitään ja päinvastoin. Siis tehohäviöt huomioidenkin, hammastankoon siirtyy suurempi voima, kuin millä pyörä vastustaa oikealle menevää liikettä, vaikka tehoa hieman hukkuukin matkalla.

Ja siihen siipiprofiiliin kohdistuva aerodynaaminen voima suuntautuu oikealle ja alas. Oikealle suuntautuva komponentti tekee työtä laitteelle ja alas suuntautuva kuluttaa tehoa, mutta huomattavasti hitaammasta nopeudesta johtuen vähemmän kuin toinen komponentti tuottaa.

Ko. siipiprofiilin liike on aerodynaamisen voiman suuntaan verrattuna alle 90asteen kulmaerossa, joten kokonaisvoima tekee työtä laitteelle.
Täysin samoin kuin esim. purjeveneen purje luovittaessa vastatuuleen. Purjeen voimat voidaan jakaa komponentteihin, joista toinen suuntautuu sivutuuleen ja toinen myötätuuleen, vaikka aluksen nopeus on vastatuuleen ja sivutuuleen. Toinen komponentti tekee työtä ja toinen kuluttaa. Tavallisemmin taas jaetaan ko. komponentit aluksen kulkusuuntaa ja siihen poikittain, jolloin purje näyttää pelkästään tuottavan hyötytyötä alukselle, pyrkien kasvattamaan sen liike-energiaa.

12+18 kirjoitti:

Kuinka näet laitteen menevän vastatuuleen? Vasemalta oikealle kulkee ilmavirtaus, ja pystyssä oleva hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta joka on välitetty maassa tuulen suuntaan niinikään oikealle kulkevaan pyörään.

Lue lisää

Samalla tavalla näen laitteen menevän hitaasti vastatuuleen kuin sinä näkisit sen menevän myötätuuleen.

Kukahan lienee tehnyt kyseisen esityksen. Koska ainakin siipi profiili on väärinpäin, kyseisessä (Todellakin simuidussa tilenteessa) kohdassa, lisäksi luistoa ei ole yhtään.

Aloitetaan alusta, siipi on kuten kuvassa, tuuli käy vasemmalta oikealle, siipi kuten kuvassa ja noin päin. Ilmavirtaus aiheuttaa siipeen alaspäin painavan voiman ja myös taaksepäin. jos siiven välitys suhde on noin päin potkurilaitos menisi hitaasti eteenpäin. Koska alaspäin menevä lapa painaa myös tankoa alaspäin. laiten menisi varmennin tuuleenpäin jos välityssuhde olisi iso tangon liike=pieni pyörän liike.
En keksi voimaa miksi siipi ja tanko nousisi kuvan esimerkissä.
Tuossa videossa laite toimisi, jos olisi tuollainen viritys ja alusta vedettäisiin (narulla), silloin kyseinen siipi ei vastustaisi juuri lainkaan, kun siipiprofiili myötäilee ilmavirtausta, pyörien aiheuttaman reaktion seurauksena. Jos alusta vedettäisiin tuulta nopeammin tuohon tilanteeseen ja narusta päästettäisiin irti aluksen hiemankin hidastuessa (ilman muuta) alkaa siipeen kohdistua alaspäin kohdistuvaa resultanttia ja laite jarruuntuu äkkiä.



Kuka lie nuo videot väsännyt, on hallinnut psygologiset kikkailut, jolloin video saadaan äkkiseltään toimimaan vastoin fysiikan lakeja. Eikä siksi ole ihme että huuhaa kaksinnöstä jauhetaan kuukausi tolkulla uudestaan ja uudestaan. Kun joku "löytää" aina vaan noi selitykset, ja kaikilla ei järki riitä etsimään videon epäloogisia kohtia. ilmiötä ruokkii lisäksi ne jotka ei mistään todistelusta huolimatta ymmärrä ettei laite toimisi vaan vatvovat asiaa viikko tolkulla.

Vielä tuulen nopeuksista toki jos potkuri kulkiessa vasten tuulta saatava energia kasvaa, mutta se mikä liikuttaa alusta vasten tuulta vaatii energiaa ja tietysti enemmän kuin saadaan, joten ei kai siinäkään mitään uutta ole.

airfoil kirjoitti:

Samalla tavalla näen laitteen menevän hitaasti vastatuuleen kuin sinä näkisit sen menevän myötätuuleen.

Kukahan lienee tehnyt kyseisen esityksen. Koska ainakin siipi profiili on väärinpäin, kyseisessä (Todellakin simuidussa tilenteessa) kohdassa, lisäksi luistoa ei ole yhtään.

Aloitetaan alusta, siipi on kuten kuvassa, tuuli käy vasemmalta oikealle, siipi kuten kuvassa ja noin päin. Ilmavirtaus aiheuttaa siipeen alaspäin painavan voiman ja myös taaksepäin. jos siiven välitys suhde on noin päin potkurilaitos menisi hitaasti eteenpäin. Koska alaspäin menevä lapa painaa myös tankoa alaspäin. laiten menisi varmennin tuuleenpäin jos välityssuhde olisi iso tangon liike=pieni pyörän liike.
En keksi voimaa miksi siipi ja tanko nousisi kuvan esimerkissä.
Tuossa videossa laite toimisi, jos olisi tuollainen viritys ja alusta vedettäisiin (narulla), silloin kyseinen siipi ei vastustaisi juuri lainkaan, kun siipiprofiili myötäilee ilmavirtausta, pyörien aiheuttaman reaktion seurauksena. Jos alusta vedettäisiin tuulta nopeammin tuohon tilanteeseen ja narusta päästettäisiin irti aluksen hiemankin hidastuessa (ilman muuta) alkaa siipeen kohdistua alaspäin kohdistuvaa resultanttia ja laite jarruuntuu äkkiä.



Kuka lie nuo videot väsännyt, on hallinnut psygologiset kikkailut, jolloin video saadaan äkkiseltään toimimaan vastoin fysiikan lakeja. Eikä siksi ole ihme että huuhaa kaksinnöstä jauhetaan kuukausi tolkulla uudestaan ja uudestaan. Kun joku "löytää" aina vaan noi selitykset, ja kaikilla ei järki riitä etsimään videon epäloogisia kohtia. ilmiötä ruokkii lisäksi ne jotka ei mistään todistelusta huolimatta ymmärrä ettei laite toimisi vaan vatvovat asiaa viikko tolkulla.

Vielä tuulen nopeuksista toki jos potkuri kulkiessa vasten tuulta saatava energia kasvaa, mutta se mikä liikuttaa alusta vasten tuulta vaatii energiaa ja tietysti enemmän kuin saadaan, joten ei kai siinäkään mitään uutta ole.

Lue lisää

IImavirtahan tulee vaakasuoraan vasemmalta oikealle. Potkurin siipiprofiili, vaikka onkin väärinpäin, alkaa lavan ollessa tuossa kulmassa tuuleen nähden, pyörittämään potkuria siihen suuntaan joka näyttää videossa ylöspäin menemiseltä. Jospa siipiprofiili on väärinpäin siksi että nostetta halutaan sille puolelle siipeä mihin laite on kulkemassa, sinne oikealle. Potkurin ja pyörien välisen välityssuhteen tulisi kait olla niinpäin että potkuri pyörii melko hitaasti maassa olevien pyörien pyörimiseen nähden. Muutoinhan pyörät jarruttavat, estäen laitteen kiihtymisen täyteen vauhtiin. Laitteen liikkeelle pääsy alussa tosin taitaisi olla hidasta tällä vaihdevältyksellä.

--- kirjoitti:

IImavirtahan tulee vaakasuoraan vasemmalta oikealle. Potkurin siipiprofiili, vaikka onkin väärinpäin, alkaa lavan ollessa tuossa kulmassa tuuleen nähden, pyörittämään potkuria siihen suuntaan joka näyttää videossa ylöspäin menemiseltä. Jospa siipiprofiili on väärinpäin siksi että nostetta halutaan sille puolelle siipeä mihin laite on kulkemassa, sinne oikealle. Potkurin ja pyörien välisen välityssuhteen tulisi kait olla niinpäin että potkuri pyörii melko hitaasti maassa olevien pyörien pyörimiseen nähden. Muutoinhan pyörät jarruttavat, estäen laitteen kiihtymisen täyteen vauhtiin. Laitteen liikkeelle pääsy alussa tosin taitaisi olla hidasta tällä vaihdevältyksellä.

Lue lisää

"Jospa siipiprofiili on väärinpäin siksi että nostetta halutaan sille puolelle siipeä mihin laite on kulkemassa, sinne oikealle. Potkurin ja pyörien välisen välityssuhteen tulisi kait olla niinpäin että potkuri pyörii melko hitaasti maassa olevien pyörien pyörimiseen nähden. Muutoinhan pyörät jarruttavat, estäen laitteen kiihtymisen täyteen vauhtiin. Laitteen liikkeelle pääsy alussa tosin taitaisi olla hidasta tällä vaihdevältyksellä."

Tämä video on toimintaperiaatteen esittämistä varten tehty yksinkertaistus, ei mikään selostus itse vehkeestä.
Mutta tuo osa yllä meni pääosin oikein.
Eli nostetta tulee oikealle, ja sitä nimenomaan halutaan, lisäksi tulee alas, mutta sille nyt vaan ei voida mitään, fysiikan lait siihen pakottavat, muuten ei liikemäärän säilymislaki toteutuisi jos yrittää ilman vastavoimaa maahan(tai johonkin muuhun erinopeudella liikkuvaan) saada tehoa tuulesta .

Välitys-suhteella hoidetaan, että pyörä muuntaa vain osan oikealle vievästä voimasta vähintäänkin riittäväksi vastustamaan alaspainavaa voimaa. Eli nopeudet säädetään sen mukaan välityksellä.

Ko. videossahan laite jo on saavuttanut ja ylittänyt tuulen nopeuden, ei sillä ole väliä miten sinne on päästy, kun kyse on yksinkertaistuksesta. Todellinen laite vaatii sitten hieman perehtymistä, jotta hyötysuhteet saa riittäviksi ja välitykset sopiviksi. Netissä on kuitenkin kokoamis ohjeet lelukokoiselle vehkeelle liukuhihna käyttöön osaluetteloineen.
Googlaa youtube sekä ( joko spork tai ddwfttw ) jos kiinnostaa ...

ddwfttw kirjoitti:

"Jospa siipiprofiili on väärinpäin siksi että nostetta halutaan sille puolelle siipeä mihin laite on kulkemassa, sinne oikealle. Potkurin ja pyörien välisen välityssuhteen tulisi kait olla niinpäin että potkuri pyörii melko hitaasti maassa olevien pyörien pyörimiseen nähden. Muutoinhan pyörät jarruttavat, estäen laitteen kiihtymisen täyteen vauhtiin. Laitteen liikkeelle pääsy alussa tosin taitaisi olla hidasta tällä vaihdevältyksellä."

Tämä video on toimintaperiaatteen esittämistä varten tehty yksinkertaistus, ei mikään selostus itse vehkeestä.
Mutta tuo osa yllä meni pääosin oikein.
Eli nostetta tulee oikealle, ja sitä nimenomaan halutaan, lisäksi tulee alas, mutta sille nyt vaan ei voida mitään, fysiikan lait siihen pakottavat, muuten ei liikemäärän säilymislaki toteutuisi jos yrittää ilman vastavoimaa maahan(tai johonkin muuhun erinopeudella liikkuvaan) saada tehoa tuulesta .

Välitys-suhteella hoidetaan, että pyörä muuntaa vain osan oikealle vievästä voimasta vähintäänkin riittäväksi vastustamaan alaspainavaa voimaa. Eli nopeudet säädetään sen mukaan välityksellä.

Ko. videossahan laite jo on saavuttanut ja ylittänyt tuulen nopeuden, ei sillä ole väliä miten sinne on päästy, kun kyse on yksinkertaistuksesta. Todellinen laite vaatii sitten hieman perehtymistä, jotta hyötysuhteet saa riittäviksi ja välitykset sopiviksi. Netissä on kuitenkin kokoamis ohjeet lelukokoiselle vehkeelle liukuhihna käyttöön osaluetteloineen.
Googlaa youtube sekä ( joko spork tai ddwfttw ) jos kiinnostaa ...

Lue lisää

yksinkertaistaa. Kun laite ei toimi.
Kumma että tuo video väsätään hutaisemalla ja sitten malttaavat tehdä kaiken potkureista lähtien viimeisen päälle. Luulisi animaation olevan helpompi tehdä oikein, kuin potkuri.

Jos nostetta halutaan ylöspäin toki kuperuuden oltava siellä päin, mutta kaaviossa on nyt kaksi suuntaa jotka riitelee. potkurin pitäsi mennä ylös päin mutta haluaakin menna alaspäin. itsekkin myönnät että fysiikalle lait siihen pakottavat. Mikä ne sitten kumosi????????
Ajatteleppa sitä videon linkkiä jossan on ne air sanat sillee jänästi yläviistosti, jos noita viivoja ei olisikaan eikä sitä seeprakuviointia. Toimisiko potkuri?? olisiko kaaviossa mitään järkeä?? Luonnossa ei noita seepra juttuja ole.

Juu siitä potkurista, jonka jokainen asiaan perillä oleva ymmärtää olevan väärin tehty.
Ensinnäkin jos aluksi vehje on selvä tuulimylly, tuuli käy takaa, asia on ok. mutta sitten tämä vaihde jossa tuuli loppuu ja mentäisiin tuulta kovemmin. virtausuunta muuttu lavoissa, ei kai tuulimylly voi olla mylly ja potkuri, kun profiili on erilainen. Tässä alun linkissä tehdään potkuria, kuin olisi moottori pyörittämässä sitä ja kiihdytetty massavirta liikuttaa mitä sitten ikinä liikuttaisi.. siis tuuli ei pyöritä sitä kovinkaan tehokkaasti. Selvyyden vuoksi mainitsen mylly sana tarkoittaa viestissäni sitä että tuulen energiaa valjastetaan, potkuri sana on kuin lentokoneen potkuri jota moottori pyörittää.

Olkoot vaikka millaisen lihasvoimalla toimivan lentokoneen tehnyt, mutta ei voi näköjään kaikkea vaatia ;) Oma kokemus on vain vajaa kaksikymmentävuotta potkureiden kanssa ja teen niitä työkseni.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

yksinkertaistaa. Kun laite ei toimi.
Kumma että tuo video väsätään hutaisemalla ja sitten malttaavat tehdä kaiken potkureista lähtien viimeisen päälle. Luulisi animaation olevan helpompi tehdä oikein, kuin potkuri.

Jos nostetta halutaan ylöspäin toki kuperuuden oltava siellä päin, mutta kaaviossa on nyt kaksi suuntaa jotka riitelee. potkurin pitäsi mennä ylös päin mutta haluaakin menna alaspäin. itsekkin myönnät että fysiikalle lait siihen pakottavat. Mikä ne sitten kumosi????????
Ajatteleppa sitä videon linkkiä jossan on ne air sanat sillee jänästi yläviistosti, jos noita viivoja ei olisikaan eikä sitä seeprakuviointia. Toimisiko potkuri?? olisiko kaaviossa mitään järkeä?? Luonnossa ei noita seepra juttuja ole.

Juu siitä potkurista, jonka jokainen asiaan perillä oleva ymmärtää olevan väärin tehty.
Ensinnäkin jos aluksi vehje on selvä tuulimylly, tuuli käy takaa, asia on ok. mutta sitten tämä vaihde jossa tuuli loppuu ja mentäisiin tuulta kovemmin. virtausuunta muuttu lavoissa, ei kai tuulimylly voi olla mylly ja potkuri, kun profiili on erilainen. Tässä alun linkissä tehdään potkuria, kuin olisi moottori pyörittämässä sitä ja kiihdytetty massavirta liikuttaa mitä sitten ikinä liikuttaisi.. siis tuuli ei pyöritä sitä kovinkaan tehokkaasti. Selvyyden vuoksi mainitsen mylly sana tarkoittaa viestissäni sitä että tuulen energiaa valjastetaan, potkuri sana on kuin lentokoneen potkuri jota moottori pyörittää.

Olkoot vaikka millaisen lihasvoimalla toimivan lentokoneen tehnyt, mutta ei voi näköjään kaikkea vaatia ;) Oma kokemus on vain vajaa kaksikymmentävuotta potkureiden kanssa ja teen niitä työkseni.

Lue lisää

" Olkoot vaikka millaisen lihasvoimalla toimivan lentokoneen tehnyt, mutta ei voi näköjään kaikkea vaatia ;) Oma kokemus on vain vajaa kaksikymmentävuotta potkureiden kanssa ja teen niitä työkseni. "
No sitttenhhän sinulle ei pitäisi tuottaa vaikeuksia tunnistaa potkuria ja tietää miten se käyttäytyy sotkematta sitä turbiiniin. Potkuria ei virtaus pyöritä yhtään millään kulkuneuvon nopeudella, mikä pitäisi sinun kokemuksellasi olla helppo ymmärtää.

"Selvyyden vuoksi mainitsen mylly sana tarkoittaa viestissäni sitä että tuulen energiaa valjastetaan, potkuri sana on kuin lentokoneen potkuri jota moottori pyörittää."
Tämä taas osoittaa, ettet ole perillä siitä, ettei energian valjastaminen edellytä turbiinia, vaan se käy potkurillakin, kunhan käytetty havaintokoordinaatisto on sopivasti valittu.
Ts. fysiikka ei ole ihan niin hyvin hallussasi, kuin ehkä pitäisi, tai sitten et vaan käytä osaamistasi, kun ennakkoluulot sen estävät.
Muistelepa käsitettä galilein muunnos koskien havaintokoordinaatistoja, sekä pidä mielessäsi nopeuden olevan vektorisuure sekä havaintokoordinaatistosta riippuva. Samoin on energian laita.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

yksinkertaistaa. Kun laite ei toimi.
Kumma että tuo video väsätään hutaisemalla ja sitten malttaavat tehdä kaiken potkureista lähtien viimeisen päälle. Luulisi animaation olevan helpompi tehdä oikein, kuin potkuri.

Jos nostetta halutaan ylöspäin toki kuperuuden oltava siellä päin, mutta kaaviossa on nyt kaksi suuntaa jotka riitelee. potkurin pitäsi mennä ylös päin mutta haluaakin menna alaspäin. itsekkin myönnät että fysiikalle lait siihen pakottavat. Mikä ne sitten kumosi????????
Ajatteleppa sitä videon linkkiä jossan on ne air sanat sillee jänästi yläviistosti, jos noita viivoja ei olisikaan eikä sitä seeprakuviointia. Toimisiko potkuri?? olisiko kaaviossa mitään järkeä?? Luonnossa ei noita seepra juttuja ole.

Juu siitä potkurista, jonka jokainen asiaan perillä oleva ymmärtää olevan väärin tehty.
Ensinnäkin jos aluksi vehje on selvä tuulimylly, tuuli käy takaa, asia on ok. mutta sitten tämä vaihde jossa tuuli loppuu ja mentäisiin tuulta kovemmin. virtausuunta muuttu lavoissa, ei kai tuulimylly voi olla mylly ja potkuri, kun profiili on erilainen. Tässä alun linkissä tehdään potkuria, kuin olisi moottori pyörittämässä sitä ja kiihdytetty massavirta liikuttaa mitä sitten ikinä liikuttaisi.. siis tuuli ei pyöritä sitä kovinkaan tehokkaasti. Selvyyden vuoksi mainitsen mylly sana tarkoittaa viestissäni sitä että tuulen energiaa valjastetaan, potkuri sana on kuin lentokoneen potkuri jota moottori pyörittää.

Olkoot vaikka millaisen lihasvoimalla toimivan lentokoneen tehnyt, mutta ei voi näköjään kaikkea vaatia ;) Oma kokemus on vain vajaa kaksikymmentävuotta potkureiden kanssa ja teen niitä työkseni.

Lue lisää

Pitäisi puhua selkeästi siitä mitä suunnilla tarkoitetaan. Potkurihan pyörii vaakasuoraan vasemmalta tulevassa ilmapallon kulkusuuntaisessa ilmavirrassa, ja videon hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta. Potkurin siipi nousee videossa ylöspäin, mutta pyöriessään akselillaan tulee se tietysti toisella puolella alaspäin. Laitteen kulkusuuntaan (videossa oikealle) syntyy nostetta tuollaisella käännetyllä siipiprofiililla. Tarkoitetaanhan sivutuotteena alaspäin syntyvällä nosteella videon kohti potkurin akselia muodostuvaa nostetta (koska potkuri pyörii akselillaan), eikä tosimaailman alaspäinsuuntaa?

--- kirjoitti:

Pitäisi puhua selkeästi siitä mitä suunnilla tarkoitetaan. Potkurihan pyörii vaakasuoraan vasemmalta tulevassa ilmapallon kulkusuuntaisessa ilmavirrassa, ja videon hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta. Potkurin siipi nousee videossa ylöspäin, mutta pyöriessään akselillaan tulee se tietysti toisella puolella alaspäin. Laitteen kulkusuuntaan (videossa oikealle) syntyy nostetta tuollaisella käännetyllä siipiprofiililla. Tarkoitetaanhan sivutuotteena alaspäin syntyvällä nosteella videon kohti potkurin akselia muodostuvaa nostetta (koska potkuri pyörii akselillaan), eikä tosimaailman alaspäinsuuntaa?

Lue lisää

" Tarkoitetaanhan sivutuotteena alaspäin syntyvällä nosteella videon kohti potkurin akselia muodostuvaa nostetta (koska potkuri pyörii akselillaan), eikä tosimaailman alaspäinsuuntaa? "
No minä ainakin tarkoitan alas sanalla tuossa yhteydessä sitä suuntaa mikä tietokoneen näytöllä on alaspäin, jos näyttösi on normaalisti pöydällä.
Kyse ei siis ole samasta suunnasta, mihin keskihakuvoima vaikuttaa, eli kohti akselia, eikä ajoneuvon kannalta välttämättä kohti maata, toki näin hetkellisesti voi yhdellä potkurin lavalla kerrallaan olla.

ddwfttw kirjoitti:

" Tarkoitetaanhan sivutuotteena alaspäin syntyvällä nosteella videon kohti potkurin akselia muodostuvaa nostetta (koska potkuri pyörii akselillaan), eikä tosimaailman alaspäinsuuntaa? "
No minä ainakin tarkoitan alas sanalla tuossa yhteydessä sitä suuntaa mikä tietokoneen näytöllä on alaspäin, jos näyttösi on normaalisti pöydällä.
Kyse ei siis ole samasta suunnasta, mihin keskihakuvoima vaikuttaa, eli kohti akselia, eikä ajoneuvon kannalta välttämättä kohti maata, toki näin hetkellisesti voi yhdellä potkurin lavalla kerrallaan olla.

Lue lisää

Asiahan on hämmentävä mutta kiinnostava. Vekotin siis asetetaan pyörivälle juoksumatolle tuulettomassa sisätilassa, kun se pääsee vauhtiin, päästetään irti; tilanne vastaa sitä tilannetta kun vekotin on saavuttanut tuulennopeuden; takaa ei tule enään potkurille tuulta. Vekotin alkaa kuitenkin kiivetä ylämäkeen juoksumatolla, eli se vastaa tilannetta jossa vekotin ylittää tuulennopeuden.
Noin niiden näytetään toimivan ja on niitä näköjään rakenneltu..

ddwfttw kirjoitti:

" Olkoot vaikka millaisen lihasvoimalla toimivan lentokoneen tehnyt, mutta ei voi näköjään kaikkea vaatia ;) Oma kokemus on vain vajaa kaksikymmentävuotta potkureiden kanssa ja teen niitä työkseni. "
No sitttenhhän sinulle ei pitäisi tuottaa vaikeuksia tunnistaa potkuria ja tietää miten se käyttäytyy sotkematta sitä turbiiniin. Potkuria ei virtaus pyöritä yhtään millään kulkuneuvon nopeudella, mikä pitäisi sinun kokemuksellasi olla helppo ymmärtää.

"Selvyyden vuoksi mainitsen mylly sana tarkoittaa viestissäni sitä että tuulen energiaa valjastetaan, potkuri sana on kuin lentokoneen potkuri jota moottori pyörittää."
Tämä taas osoittaa, ettet ole perillä siitä, ettei energian valjastaminen edellytä turbiinia, vaan se käy potkurillakin, kunhan käytetty havaintokoordinaatisto on sopivasti valittu.
Ts. fysiikka ei ole ihan niin hyvin hallussasi, kuin ehkä pitäisi, tai sitten et vaan käytä osaamistasi, kun ennakkoluulot sen estävät.
Muistelepa käsitettä galilein muunnos koskien havaintokoordinaatistoja, sekä pidä mielessäsi nopeuden olevan vektorisuure sekä havaintokoordinaatistosta riippuva. Samoin on energian laita.

Lue lisää

Järkeä ilman noita apuviivoja ja seeprakuviointia.

Itsekkin puhut potkurista ja turbiinista. yritin vain mylly sanalla erottaa kumpaa tuotetaan enegiaa, vai massavirtaa.

Koska laite on aluksi paikallaan, joka lienee kiistämätön tosiasia. on potkurin turbiinin tai myllyn otettava alukselle energiaa jotta alus lähtee liikkeelle. (myös riittää jos aiheuttaa ilmanvastusta.) siihen tarkoitukseen tuo kuvissa näkyvä potkuri ei le lähelläkään hyvää hyötysuhdetta. vai onko jotakin jota en ole käsittänyt.

Kommenttia noihin viivoihin ja potkurin surkeuteen.please

--- kirjoitti:

Asiahan on hämmentävä mutta kiinnostava. Vekotin siis asetetaan pyörivälle juoksumatolle tuulettomassa sisätilassa, kun se pääsee vauhtiin, päästetään irti; tilanne vastaa sitä tilannetta kun vekotin on saavuttanut tuulennopeuden; takaa ei tule enään potkurille tuulta. Vekotin alkaa kuitenkin kiivetä ylämäkeen juoksumatolla, eli se vastaa tilannetta jossa vekotin ylittää tuulennopeuden.
Noin niiden näytetään toimivan ja on niitä näköjään rakenneltu..

Lue lisää

Kyllä laite menee hihnalla kun laitteessa on kilovatin moottori.
Voimahan tulee siitä matosta ei tuulesta. Kyseessä on samanlainen laite jolla uitetaan naru verkkoavannosta toiseen, vaikka vedät narusta laite pakenee vetäjää. nyt iso potkuri toimii tukipintana ja hinnan energia ponnistaa siitä. Sama jos potkuria pyörittäisi tuuli, laite menisi hiljakseen vastatuuleen, kuten kävisi alkeellisen linkin jossa on pallot ja seeprakuviointi.

Niin yhtään pienoismallia en vieläkään ole nähnyt, joka menee kovempaa kuin tuuli, tämä juoksumatto asia on sen suhteen täysin merkityksetön, koska hinnan moottori pyörittää potkuria.
Täällä ainakin on mainittu että pienoismallit näyttää toimivan noitako tosiaan tarkoititte.
Tahtoisin nyt todellakin nähdä sen linkin todelliseen pienoismalliin eikä hihnanmoottorin pyörittämiin tekeleisiin.

--- kirjoitti:

Asiahan on hämmentävä mutta kiinnostava. Vekotin siis asetetaan pyörivälle juoksumatolle tuulettomassa sisätilassa, kun se pääsee vauhtiin, päästetään irti; tilanne vastaa sitä tilannetta kun vekotin on saavuttanut tuulennopeuden; takaa ei tule enään potkurille tuulta. Vekotin alkaa kuitenkin kiivetä ylämäkeen juoksumatolla, eli se vastaa tilannetta jossa vekotin ylittää tuulennopeuden.
Noin niiden näytetään toimivan ja on niitä näköjään rakenneltu..

Lue lisää

Joku siis ymmärsi, mistä oli kysymys.

Seuraava askel on sitten ymmärtää miksi se toimii, ja noiden lukuisien periaatteellisten analogioiden lisäksi on hyvä tietää:
Että jos tuon toiminnasta piirtää vapaakappalekuvan ja kaikki voimavektorit on samalla tullut piirtäneeksi jääpurresta vapaakappalekuvan ja sen kaikki voimavektorit silloin kun jääpursi etenee vinosti myötätuuleen, siten, että myötätuulen suuntainen nopeuskomponentti on sama kuin ddwfttw ajoneuvon nopeus suoraan myötäiseen.
Potkurin lavalla kun on aina jokin sellainen kohta, jossa siipiprofiili menee samaan suuntaan maahan nähden, kuin jääpurren purje ja koko jääpursi. sitten vain toinen jääpurssi menemään samaan aikaan toiseen suuntaan vinosti leikaten myötätuuleen kuvaamaan vastakkaista lapaa potkurissa ja homma oli siinä.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Kyllä laite menee hihnalla kun laitteessa on kilovatin moottori.
Voimahan tulee siitä matosta ei tuulesta. Kyseessä on samanlainen laite jolla uitetaan naru verkkoavannosta toiseen, vaikka vedät narusta laite pakenee vetäjää. nyt iso potkuri toimii tukipintana ja hinnan energia ponnistaa siitä. Sama jos potkuria pyörittäisi tuuli, laite menisi hiljakseen vastatuuleen, kuten kävisi alkeellisen linkin jossa on pallot ja seeprakuviointi.

Niin yhtään pienoismallia en vieläkään ole nähnyt, joka menee kovempaa kuin tuuli, tämä juoksumatto asia on sen suhteen täysin merkityksetön, koska hinnan moottori pyörittää potkuria.
Täällä ainakin on mainittu että pienoismallit näyttää toimivan noitako tosiaan tarkoititte.
Tahtoisin nyt todellakin nähdä sen linkin todelliseen pienoismalliin eikä hihnanmoottorin pyörittämiin tekeleisiin.

Lue lisää

Galilein invarianssi ei sitten taida olla tuttu käsite ? go google it ...

Se sähkömoottori vain ja ainoastaan ylläpitää laitteen alla olevan kumipinnan ja ilman välistä suhteellista liikettä, eikä mitään muuta. Tottakai moottori on ulkoinen energialähde, jos sellaista ei olisi, niin eihän laite toimisi. Ei ikiliikkujia ole olemassa.

Luonnossa auringosta tuleva säteilyenergia ylläpitää laitteen alla olevan kumi (tai asfaltti, mitä väliä ? ) -pinnan ja ilman välistä suhteellista liikettä, eikä mitään muuta. Tottakai aurinko on ulkoinen energialähde, jos sellaista ei olisi, niin eihän laite toimisi. Ei ikiliikkujia ole olemassa.


Prosessi jolla primaarisesta energialähteestä energia siirtyy kyseisen liikkeen ylläpitoon on kylläkin erilainen, mutta mitä väliä, ei laite sitä "tiedä" eikä voi mitenkään siihen eroon reagoida.
Laite voi reagoida vain voimiin, jotka siihen vaikuttavat ja kun ne ovat identtiset, niin ...

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Kyllä laite menee hihnalla kun laitteessa on kilovatin moottori.
Voimahan tulee siitä matosta ei tuulesta. Kyseessä on samanlainen laite jolla uitetaan naru verkkoavannosta toiseen, vaikka vedät narusta laite pakenee vetäjää. nyt iso potkuri toimii tukipintana ja hinnan energia ponnistaa siitä. Sama jos potkuria pyörittäisi tuuli, laite menisi hiljakseen vastatuuleen, kuten kävisi alkeellisen linkin jossa on pallot ja seeprakuviointi.

Niin yhtään pienoismallia en vieläkään ole nähnyt, joka menee kovempaa kuin tuuli, tämä juoksumatto asia on sen suhteen täysin merkityksetön, koska hinnan moottori pyörittää potkuria.
Täällä ainakin on mainittu että pienoismallit näyttää toimivan noitako tosiaan tarkoititte.
Tahtoisin nyt todellakin nähdä sen linkin todelliseen pienoismalliin eikä hihnanmoottorin pyörittämiin tekeleisiin.

Lue lisää

Samalla tavallahan voima tulee alla kulkevasta tiestä siinä vaiheessa kun vekottimella saavutetaan tuulen nopeus, eli takatuulesta ei saada enään voimaa potkurille. Laite alkaa kuitenkin kiihdyttämän nopeuttaan.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Järkeä ilman noita apuviivoja ja seeprakuviointia.

Itsekkin puhut potkurista ja turbiinista. yritin vain mylly sanalla erottaa kumpaa tuotetaan enegiaa, vai massavirtaa.

Koska laite on aluksi paikallaan, joka lienee kiistämätön tosiasia. on potkurin turbiinin tai myllyn otettava alukselle energiaa jotta alus lähtee liikkeelle. (myös riittää jos aiheuttaa ilmanvastusta.) siihen tarkoitukseen tuo kuvissa näkyvä potkuri ei le lähelläkään hyvää hyötysuhdetta. vai onko jotakin jota en ole käsittänyt.

Kommenttia noihin viivoihin ja potkurin surkeuteen.please

Lue lisää

"Itsekkin puhut potkurista ja turbiinista. yritin vain mylly sanalla erottaa kumpaa tuotetaan enegiaa, vai massavirtaa."

Se "tuottaako" turbiini energiaa vai massavirtaa, riippuu käytetystä havaintokoordinaatistosta !
Aina on olemassa havaintokoordinaatisto, jossa ilma on aluksi paikallaan ja turbiini saa sen liikkeelle. Ko tilanteessa ilman liike-energia kasvaa.
Ja ihan samoin on potkurin osalta. Aina löytyy havaintokoordinaatisto, jossa ilma on aluksi liikkeessä ja potkuri saa ilman pysähtymään. Ko tilanteessa ilman liike-energia poistetaan.

Ylläoleva pätee fysikaalisesti aina, ihan riippumatta siitä, missä laitteessa turbiini tai potkuri on, tämä tosiasia ei liity mitenkään ainoastaan ddwfttw-vehkeisiin, vaan on yleispätevä.

Eli tuo ei käy fysikaalisesti päteväksi määritelmäksi potkurin ja turbiinin välille. Maallikko kielessä voi olla toisinkin.
Aero- & hydrodynaaminen määritelmä, on että potkurin tapauksessa väliaine virtaa matalapaineesta korkeapaineeseen, ja turbiinin kanssa tilanne on päinvastoin. Tämä on aina pätevä määritelmä.

Ja havaintokoordinaatistojen vaikutuksen ymmärtäminen on aivan kriittisen tärkeää, jos haluaa ymmärtää tätä laitetta. Tämä siksi, että yleensä potkurin toimintaa tarkastellaan tilanteessa, jossa laite on paikallaan, mutta pyörien toimintaa sellaisesta havaintokoordinaatistosta, jossa maa on paikallaan.
Ko. laitteen osalta, nuo ovat eri havaintokoordinaatistoja, eikä havaintokoordinaatiston vaihto kesken analyysin useimmilta onnistu oikein ensi yrittämällä !
Tämä tekee tästä epä_intuiivista, ja siten alkuun vaikeaksi ymmärtää, miten tuo voi toimia.

"(myös riittää jos aiheuttaa ilmanvastusta.) siihen tarkoitukseen tuo kuvissa näkyvä potkuri ei le lähelläkään hyvää hyötysuhdetta"
Propulsiohyötysuhde paikallaan oltaessa on jo määritelmän mukaan aina nolla, eli täysin epärelevanttia puhua siitä ko. tilanteessa.
Ilmanvastusta potkuri tuottaa vapaasti pyöriessään helposti saman verran, kuin levy jonka ala vastaa potkurin pyyhkäisypinta-alaa. Vertaa helikopterin autorotaatioon hätälaskuissa ilman konetehoa, konerikon seurauksena. Hyvin toimii, kun pilotti osaa homman. Paikallaan saa paremman kiihtyvyyden, jos välitys suhde on muuttuva sekä lapakulmat saa negatiivisiksi eli turbiinin tapaisiksi, mutta lavan kierto on kyllä silloin väärä, tämä ei kuitenkaan estä tuon tehokkuutta. Kysehän ei ole kiihdytys kilpailusta !!!

"Onko Järkeä ilman noita apuviivoja ja seeprakuviointia. "
On ihan yhtä paljon, mutta selkeyttä tulee lisää, kuin jos näkymätön ilma olisi kuvattu pelkällä taustavärillä. Silloinhan ilman liikettä ei näkisi lainkaan !
Apuviivat ja se kiila autaa hahmottamaan miten päin profiilin tulokulma on. (angle of attack)
Mitä ihmeen haittaa noista visualisoinnin tehokeinoista mielestäsi on, kun tuohon takerrut ?

--- kirjoitti:

Samalla tavallahan voima tulee alla kulkevasta tiestä siinä vaiheessa kun vekottimella saavutetaan tuulen nopeus, eli takatuulesta ei saada enään voimaa potkurille. Laite alkaa kuitenkin kiihdyttämän nopeuttaan.

Lue lisää

kun en ole varma ihan varma oliko tuo sarkasmia vai ei, niin parempi kommentoida:
Nimenomaan voimat ovat samat, onko tehon siirtyminen laitteeseen sama, riippuu käytetystä havaintokoordinaatistosta eikä mistään muusta.
Jos valitaan havaintokoordinaatisto molemmissa tapauksissa siten, että alustan nopeudet, sekä laitteen nopeudet, sekä myös ilman nopeudet ovat samat, on tilanne identtinen.

Havaintokoordinaatisto on siis valittava seuraavasti :
Jos siis valitaan huoneen lattia on se sama kuin ilma, joten myös ulkona tulee valita ilma.
Jos valitaan huoneessa liukuhihnan pinta, jolla pyörät vierivät, tulee ulkona valita tien pinta.
Jos valitaan itse laite huoneessa, tulee menetellä samoin ulkona.

"takatuulesta ei saada enään voimaa potkurille."
Tämä ei pidä paikkaansa. Potkurille tulee voimaa ilmasta ihan samoinvehkeen nopeudesta riippumatta. Tuulesta ei tule voimaa, tuuli tarkoittaa ilman liikettä johonkin alustaan nähden, ei voimaa. Havaintokoordinaatistossa, jossa pyörien alusta ei liiku, tulee energia aina ilmsta, vehkeen nopeudesta riippumatta. Havaintokoordinaatistossa, jossa ilma ei liiku, tulee energia aina pyörien välityksellä. Ilman suhteellisella nopeudella vehkeeseen ei ole mitään vaikutusta näihin seikkoihin, eikä ole purjeenkaan tapauksessa puhuttaessa purjeveneistä. Todellinen tuuli on niissäkin aina energialähde, suhteellinen tuuli vaikuttaa vain siihen, miten paljon tuulienergiaa voidaan hyödyntää.
Samoin on potkurin osalta: suhteellinen ilmavirtaus pyöriviin potkurin lapoihin nähden vaikuttaa siihen minkäverran energialähdettä voidaan hyödyntää. Tässä ei saa unohtaa pyörimisliikkeen vaikutusta suhteelliseen tuuleen potkurin lapoihin nähden, eli ko. virtaus ei ole koskaan nolla millään vehkeen nopeudella, kunhan tosituulta on. ko. virtaus tuottaa aina lapoihin nostovoimaa sekä vastusvoimaa kaikilla vehkeen nopeuksilla !

ddwfttw kirjoitti:

kun en ole varma ihan varma oliko tuo sarkasmia vai ei, niin parempi kommentoida:
Nimenomaan voimat ovat samat, onko tehon siirtyminen laitteeseen sama, riippuu käytetystä havaintokoordinaatistosta eikä mistään muusta.
Jos valitaan havaintokoordinaatisto molemmissa tapauksissa siten, että alustan nopeudet, sekä laitteen nopeudet, sekä myös ilman nopeudet ovat samat, on tilanne identtinen.

Havaintokoordinaatisto on siis valittava seuraavasti :
Jos siis valitaan huoneen lattia on se sama kuin ilma, joten myös ulkona tulee valita ilma.
Jos valitaan huoneessa liukuhihnan pinta, jolla pyörät vierivät, tulee ulkona valita tien pinta.
Jos valitaan itse laite huoneessa, tulee menetellä samoin ulkona.

"takatuulesta ei saada enään voimaa potkurille."
Tämä ei pidä paikkaansa. Potkurille tulee voimaa ilmasta ihan samoinvehkeen nopeudesta riippumatta. Tuulesta ei tule voimaa, tuuli tarkoittaa ilman liikettä johonkin alustaan nähden, ei voimaa. Havaintokoordinaatistossa, jossa pyörien alusta ei liiku, tulee energia aina ilmsta, vehkeen nopeudesta riippumatta. Havaintokoordinaatistossa, jossa ilma ei liiku, tulee energia aina pyörien välityksellä. Ilman suhteellisella nopeudella vehkeeseen ei ole mitään vaikutusta näihin seikkoihin, eikä ole purjeenkaan tapauksessa puhuttaessa purjeveneistä. Todellinen tuuli on niissäkin aina energialähde, suhteellinen tuuli vaikuttaa vain siihen, miten paljon tuulienergiaa voidaan hyödyntää.
Samoin on potkurin osalta: suhteellinen ilmavirtaus pyöriviin potkurin lapoihin nähden vaikuttaa siihen minkäverran energialähdettä voidaan hyödyntää. Tässä ei saa unohtaa pyörimisliikkeen vaikutusta suhteelliseen tuuleen potkurin lapoihin nähden, eli ko. virtaus ei ole koskaan nolla millään vehkeen nopeudella, kunhan tosituulta on. ko. virtaus tuottaa aina lapoihin nostovoimaa sekä vastusvoimaa kaikilla vehkeen nopeuksilla !

Lue lisää

Siinä tilanteessa, kun nopeuden myötä takatuuli hiipuu, mutta vekotimen vauhti silti kiihtyy, voisiko potkurin siipiä verrata kiihtyvästi etenevän ja nousevan purjekoneen siipiin, jotka muodostavat nostetta siiven "yläpinnalle", joka tässä tapauksessa tarkoittaa vekottimen kulkusuuntaa.
Toisinsanoen vekottimen saavuttaessa tuulennopeuden, maassa pyöriviin pyöriin kytketty siipi kohtaa pelkästään pyörimissuuntansa vastaisesti tulevaa ilmavirtaa, ja käännetyn profiilinsa johdosta siipi alkaa muodostaa nostetta vekottimen kulkusuunnan puoleiselle pinnallensa.
Eli potkurin siipi pyörien pyörittämänä ikäänkuin lentää itsestään katsottuna eteenpäin, ja nousee ylöspäin, joka tarkoittaa "nousemista" vekottimen kulkusuuntaan. Tällöin vekotin ylittää vallitsevan tuulennopeuden.

ddwfttw kirjoitti:

kun en ole varma ihan varma oliko tuo sarkasmia vai ei, niin parempi kommentoida:
Nimenomaan voimat ovat samat, onko tehon siirtyminen laitteeseen sama, riippuu käytetystä havaintokoordinaatistosta eikä mistään muusta.
Jos valitaan havaintokoordinaatisto molemmissa tapauksissa siten, että alustan nopeudet, sekä laitteen nopeudet, sekä myös ilman nopeudet ovat samat, on tilanne identtinen.

Havaintokoordinaatisto on siis valittava seuraavasti :
Jos siis valitaan huoneen lattia on se sama kuin ilma, joten myös ulkona tulee valita ilma.
Jos valitaan huoneessa liukuhihnan pinta, jolla pyörät vierivät, tulee ulkona valita tien pinta.
Jos valitaan itse laite huoneessa, tulee menetellä samoin ulkona.

"takatuulesta ei saada enään voimaa potkurille."
Tämä ei pidä paikkaansa. Potkurille tulee voimaa ilmasta ihan samoinvehkeen nopeudesta riippumatta. Tuulesta ei tule voimaa, tuuli tarkoittaa ilman liikettä johonkin alustaan nähden, ei voimaa. Havaintokoordinaatistossa, jossa pyörien alusta ei liiku, tulee energia aina ilmsta, vehkeen nopeudesta riippumatta. Havaintokoordinaatistossa, jossa ilma ei liiku, tulee energia aina pyörien välityksellä. Ilman suhteellisella nopeudella vehkeeseen ei ole mitään vaikutusta näihin seikkoihin, eikä ole purjeenkaan tapauksessa puhuttaessa purjeveneistä. Todellinen tuuli on niissäkin aina energialähde, suhteellinen tuuli vaikuttaa vain siihen, miten paljon tuulienergiaa voidaan hyödyntää.
Samoin on potkurin osalta: suhteellinen ilmavirtaus pyöriviin potkurin lapoihin nähden vaikuttaa siihen minkäverran energialähdettä voidaan hyödyntää. Tässä ei saa unohtaa pyörimisliikkeen vaikutusta suhteelliseen tuuleen potkurin lapoihin nähden, eli ko. virtaus ei ole koskaan nolla millään vehkeen nopeudella, kunhan tosituulta on. ko. virtaus tuottaa aina lapoihin nostovoimaa sekä vastusvoimaa kaikilla vehkeen nopeuksilla !

Lue lisää

Potkuri tulisi nähdä vekottimen purjeena, ja paikaltaan liikkeelle lähdettäessä tuuli ensin pyrkii pyörittämään potkuria väärään suuntaan. Potkurin ja pyörien välityssuhteesta johtuen pyörillä riittää kuitenkin voimaa kääntää potkuria väärään suuntaan, kun tuuli siis työntää koko laitetta eteenpäin. Vauhdin kiihtyessä ja pyörien pyörittäessä potkuria, tulee potkurin siipiä ajatella siis myötätuuleen luovivana purjeena. Vauhdin kiihtyessä takatuulen voima heikkenee, ja loppuu vehkeen saavuttaessa tuulen nopeuden. Pyörien kanssa yhteistyössä toimiva potkuri jatkaakin nyt etenemistä ilmassa potkurina, eikä enään purjeena, ja potkurin siivet pyöriessään muodostavat profiilistaan johtuen nostetta vehkeen menosuuntaan päin, eli vekotin ylittää vallitsevan tuulennopeuden.
Jos laitteen välityssuhdetta muutettaisiin, vaihdettaisiin vaikka puolet pienemmät pyörät, lähtisi laite liikkeelle lähdettäessä päinvastaiseen suuntaan, eli vastatuuleen, koska pyörät eivät tällä vaihdevälityksellä kykenisi vastustamaan potkurin pyörähdystä eri suuntaan. Tällöin potkuri ei toimisi purjeen lailla, vaan vekotin kulkisi vastatuuleen.

--- kirjoitti:

Potkuri tulisi nähdä vekottimen purjeena, ja paikaltaan liikkeelle lähdettäessä tuuli ensin pyrkii pyörittämään potkuria väärään suuntaan. Potkurin ja pyörien välityssuhteesta johtuen pyörillä riittää kuitenkin voimaa kääntää potkuria väärään suuntaan, kun tuuli siis työntää koko laitetta eteenpäin. Vauhdin kiihtyessä ja pyörien pyörittäessä potkuria, tulee potkurin siipiä ajatella siis myötätuuleen luovivana purjeena. Vauhdin kiihtyessä takatuulen voima heikkenee, ja loppuu vehkeen saavuttaessa tuulen nopeuden. Pyörien kanssa yhteistyössä toimiva potkuri jatkaakin nyt etenemistä ilmassa potkurina, eikä enään purjeena, ja potkurin siivet pyöriessään muodostavat profiilistaan johtuen nostetta vehkeen menosuuntaan päin, eli vekotin ylittää vallitsevan tuulennopeuden.
Jos laitteen välityssuhdetta muutettaisiin, vaihdettaisiin vaikka puolet pienemmät pyörät, lähtisi laite liikkeelle lähdettäessä päinvastaiseen suuntaan, eli vastatuuleen, koska pyörät eivät tällä vaihdevälityksellä kykenisi vastustamaan potkurin pyörähdystä eri suuntaan. Tällöin potkuri ei toimisi purjeen lailla, vaan vekotin kulkisi vastatuuleen.

Lue lisää

[quote] Vauhdin kiihtyessä takatuulen voima heikkenee, ja loppuu vehkeen saavuttaessa tuulen nopeuden. [/quote]
Edelleenkin tuuli ei ole voima vaan liikkuva ilma massa suhteessa johonkin, esim maahan.
Potkurin lapoihin vaikuttava voima ei lopu missään vaiheessa, eikä siiven ja purjeen välillä ole eroa aerodynaamiselta kannalta lainkaan. Siipi vaan on jäykkä kappale, ja purje taipuisa ja jännitetty kalvopinta.
Molemmat tuottavat nostovoimaa ja vastusvoimaa ihan samojen aerodunaamisten sääntöjen mukaan, tosin jäykkä siipi sietää laajempia muutoksia tulokulmassa ilman virtauksen irtoamista, mutta purjehtijat osaavat kyllä kompensoida trimmaamalla varsin hyvin, joten eroa ei mitenkään ihmeesti ole.

Ei ole mahdollista laskea lapoihin vaikuttavaa voimaa erikseen tyynessä potkurin pyöriessä, erikseen tuulessa pyörimättä ja sitten yhdistää tuloksia. Tällainen lähestymistapa menee 100% varmuudella pieleen.
Virtausnopeudet tulee laskea ensin yhteen, ja voimien riippuvuus virtausnopeuksista on kaikkea muuta kuin lineaarista.

[quote] paikaltaan liikkeelle lähdettäessä tuuli ensin pyrkii pyörittämään potkuria väärään suuntaan [/quote] Kyllä, mutta syntyvä momentti on hyvinkin mitätön, kun potkurin nousun ja halkaisijan suhde on tarpeeksi pieni, tällöin profiili on täysin sakkaustilassa ko. hetkellä.
Jos suunnittelija ei tätä seikkaa huomioisi, olisi helppoa tehdä laite joka muuten toimisi, mutta ei pääsisi paikaltaan liikkeelle lainkaan.

Muuten meni molemmat edelliset ( =2kpl) viestit lähes kohdalleen, mutta otsikon valintaa hieman ihmettelen, mikä oikein on mielestäsi ontuvaa ?

ddwfttw kirjoitti:

[quote] Vauhdin kiihtyessä takatuulen voima heikkenee, ja loppuu vehkeen saavuttaessa tuulen nopeuden. [/quote]
Edelleenkin tuuli ei ole voima vaan liikkuva ilma massa suhteessa johonkin, esim maahan.
Potkurin lapoihin vaikuttava voima ei lopu missään vaiheessa, eikä siiven ja purjeen välillä ole eroa aerodynaamiselta kannalta lainkaan. Siipi vaan on jäykkä kappale, ja purje taipuisa ja jännitetty kalvopinta.
Molemmat tuottavat nostovoimaa ja vastusvoimaa ihan samojen aerodunaamisten sääntöjen mukaan, tosin jäykkä siipi sietää laajempia muutoksia tulokulmassa ilman virtauksen irtoamista, mutta purjehtijat osaavat kyllä kompensoida trimmaamalla varsin hyvin, joten eroa ei mitenkään ihmeesti ole.

Ei ole mahdollista laskea lapoihin vaikuttavaa voimaa erikseen tyynessä potkurin pyöriessä, erikseen tuulessa pyörimättä ja sitten yhdistää tuloksia. Tällainen lähestymistapa menee 100% varmuudella pieleen.
Virtausnopeudet tulee laskea ensin yhteen, ja voimien riippuvuus virtausnopeuksista on kaikkea muuta kuin lineaarista.

[quote] paikaltaan liikkeelle lähdettäessä tuuli ensin pyrkii pyörittämään potkuria väärään suuntaan [/quote] Kyllä, mutta syntyvä momentti on hyvinkin mitätön, kun potkurin nousun ja halkaisijan suhde on tarpeeksi pieni, tällöin profiili on täysin sakkaustilassa ko. hetkellä.
Jos suunnittelija ei tätä seikkaa huomioisi, olisi helppoa tehdä laite joka muuten toimisi, mutta ei pääsisi paikaltaan liikkeelle lainkaan.

Muuten meni molemmat edelliset ( =2kpl) viestit lähes kohdalleen, mutta otsikon valintaa hieman ihmettelen, mikä oikein on mielestäsi ontuvaa ?

Lue lisää

En osaa laskea kaavoja vaan pohdin asiaa maalaisjärjellä, ja käytin purje- ja purjelentokonekonevertauksia vain havainnollistaakseni asian mahdollisimman selvästi. (Veneissähän käytetään myös siipipurjeita).
Vekottimen liikettä kiihdyttävä voima sen jälkeen kun tuulen nopeus on saavutettu, syntynee siitä nosteesta/alipaineesta/imusta joka muodostuu pyörivän potkurin sille pinnalle joka on vekottimen kulkusuuntaan päin. Nopeus kasvaa jonkin verran, mutta tyrehtyy sitten, koska tällöin alkaa muodostua vastatuulta joka lisääntyessään kumoaa nosteen.

--- kirjoitti:

En osaa laskea kaavoja vaan pohdin asiaa maalaisjärjellä, ja käytin purje- ja purjelentokonekonevertauksia vain havainnollistaakseni asian mahdollisimman selvästi. (Veneissähän käytetään myös siipipurjeita).
Vekottimen liikettä kiihdyttävä voima sen jälkeen kun tuulen nopeus on saavutettu, syntynee siitä nosteesta/alipaineesta/imusta joka muodostuu pyörivän potkurin sille pinnalle joka on vekottimen kulkusuuntaan päin. Nopeus kasvaa jonkin verran, mutta tyrehtyy sitten, koska tällöin alkaa muodostua vastatuulta joka lisääntyessään kumoaa nosteen.

Lue lisää

[quote] Nopeus kasvaa jonkin verran, mutta tyrehtyy sitten, koska tällöin alkaa muodostua vastatuulta joka lisääntyessään kumoaa nosteen. [/quote]
Tuonne asti ei päästä kuin hinaamalla, huippunopeudella tuotetaan vielä niin paljon nostovoimaa potkurin lavoilla, että syntynyt propulsiovoima on yhtä suuri kuin kaikki vastus voimat yhteensä.
Suhteellinen vastatuuli ei siis koskaan pääse muodostumaan niin suureksi, että se kasvaneista potkurin kierroksista huolimatta muuttaisi tulokulman nollaksi. Tässä aerodynaaminen_tulokulma määriteltynä suhteessa nollanoste_kulmaan ( =zero_lift_line) joka poikkeaa epäsymmetrisillä profiileilla jänteen mukaan määritellystä geometrisestä tulokulmasta.

Ja kaavoja ei tosiaankaan tarvitse edes käyttää, jos ymmärtää liikemäärän säilymislain merkityksen ilma_ajoneuvo_maa systeemissä. Pienikin jatkuvasti toteutuva ilman liikemäärän muutos on pakko kompensoitua joko ajoneuvon tai maan liikemäärän muutoksena. Sillä systeemin liikemäärän on fysiikan lakien mukaan säilyttävä kun ulkoisia voimia ei ole. ( tai siis ei huomioida, auringon gravitaatiohan on aika epäoleellinen tässä tarkastelussa )

ddwfttw kirjoitti:

[quote] Nopeus kasvaa jonkin verran, mutta tyrehtyy sitten, koska tällöin alkaa muodostua vastatuulta joka lisääntyessään kumoaa nosteen. [/quote]
Tuonne asti ei päästä kuin hinaamalla, huippunopeudella tuotetaan vielä niin paljon nostovoimaa potkurin lavoilla, että syntynyt propulsiovoima on yhtä suuri kuin kaikki vastus voimat yhteensä.
Suhteellinen vastatuuli ei siis koskaan pääse muodostumaan niin suureksi, että se kasvaneista potkurin kierroksista huolimatta muuttaisi tulokulman nollaksi. Tässä aerodynaaminen_tulokulma määriteltynä suhteessa nollanoste_kulmaan ( =zero_lift_line) joka poikkeaa epäsymmetrisillä profiileilla jänteen mukaan määritellystä geometrisestä tulokulmasta.

Ja kaavoja ei tosiaankaan tarvitse edes käyttää, jos ymmärtää liikemäärän säilymislain merkityksen ilma_ajoneuvo_maa systeemissä. Pienikin jatkuvasti toteutuva ilman liikemäärän muutos on pakko kompensoitua joko ajoneuvon tai maan liikemäärän muutoksena. Sillä systeemin liikemäärän on fysiikan lakien mukaan säilyttävä kun ulkoisia voimia ei ole. ( tai siis ei huomioida, auringon gravitaatiohan on aika epäoleellinen tässä tarkastelussa )

Lue lisää

Ok, kutsuttakoon siipeä sitten vaikka miksi, mutta harrastuksista tuttuihin laitteisiin verraten sen siivet toimivat myötätuuleen luovivan purjeen tapaan startista tuulennopeuteen asti ja vähän yli, ja siinä on myös mm. potkurin ominaisuuksia tuulen nopeuden ylittäessään.
Pyöriin välitetty siipi tuottaa kuitenkin sen tarvittavan nostovoiman jolla tuulennopeus ylitetään.

--- kirjoitti:

Ok, kutsuttakoon siipeä sitten vaikka miksi, mutta harrastuksista tuttuihin laitteisiin verraten sen siivet toimivat myötätuuleen luovivan purjeen tapaan startista tuulennopeuteen asti ja vähän yli, ja siinä on myös mm. potkurin ominaisuuksia tuulen nopeuden ylittäessään.
Pyöriin välitetty siipi tuottaa kuitenkin sen tarvittavan nostovoiman jolla tuulennopeus ylitetään.

Lue lisää

Juuri niin,
mutta luitko sen Esko* :n viimeisimmän kusetus ... viestiketjusta.
Aika uskomatonta miten pitkälle jotkut ovat valmiit menemään puolustaessaan omasta ennakkoluulosta syntynyttä virhettään.
Siinä saa sekä liikemäärän- , että energian -säilymislait joutaa roskakoriin ...

Kun potkurin vaatima akseliteho on ylitetty, ja osoitettu potkurin työntövoiman ylittävän pyörien vastuksen, niin sitten vaan kylmästi todetaan pyörien vastuksen jääneen huomiotta.
Ja hänen mukaansa: jos ilma virtaa potkurista läpi nopeudella w, ei ilman kulkema matka silloin olekaan
W * t, vaan W * t s .
Aika hauskoja kommentteja sanoisin. Ja vielä se teekkarijäynä, kuin kermana kakun päälle.

ddwfttw kirjoitti:

Juuri niin,
mutta luitko sen Esko* :n viimeisimmän kusetus ... viestiketjusta.
Aika uskomatonta miten pitkälle jotkut ovat valmiit menemään puolustaessaan omasta ennakkoluulosta syntynyttä virhettään.
Siinä saa sekä liikemäärän- , että energian -säilymislait joutaa roskakoriin ...

Kun potkurin vaatima akseliteho on ylitetty, ja osoitettu potkurin työntövoiman ylittävän pyörien vastuksen, niin sitten vaan kylmästi todetaan pyörien vastuksen jääneen huomiotta.
Ja hänen mukaansa: jos ilma virtaa potkurista läpi nopeudella w, ei ilman kulkema matka silloin olekaan
W * t, vaan W * t s .
Aika hauskoja kommentteja sanoisin. Ja vielä se teekkarijäynä, kuin kermana kakun päälle.

Lue lisää

Joo, hymyilytti myös, ja vielä mystiset teekkaritkin...
Joudun ainakin itse perumaan aiemman väitteeni laitteesta huuhaana. Purjehtijana asia alkoi kiinnostamaan. Hieno juttu!

Oho, tulipas paljon perustelemattomia väitteitä. Joista kaikki, paitsi viimeinen erikappaleessa oleva, ovat selvästi vääriä.
Yritäpäs perustella edes yksi niistä muista, sensijaan että esität niitä kuin uskonkappaleita perustelematta.
Tämän kun on tarkoitus olla fysiikan keskustelufoorumi.

Ps. olen käyttänyt ainoastaa maan suhteen liikkumatonta havaintokoordinaatistoa, kunnes joku nimenomaan halusi asiaa esitettävän ajoneuvon suhteen liikkumattomassa havaintokoordinaatistossa, jolloin siihenkin vastasin. Ja vastaaminen kysytyllä tavalla on siis mielestäsi havaintokoordinaatistojen sotkemista.
Koitas nyt lukea hieman huolellisemmin, ja lue vaikka ne pdf tiedostot noin aluksi keskittyen niihin fysiikan lakeihin lukiessasi. Sitten voit joko kertoa missä se virhe mielestäsi tehdään, tai voimme todeta sinunkin olevan kykenemätön sellaista löytämään, ehkäpä koska mitään virhettä ei ole olemassakaan.

Mutta älä ole huolissasi, sillä vaikka tämä on ollut englanninkielisillä keskustelupalstoilla selvästi aktiivisimpia aiheita jo yli vuoden, ei sielläkään kukaan ole pystynyt mitään virhettä osoittamaan, ja täällä ei edes väittämään, todistamisesta nyt puhumattakaan.

ddwfttw kirjoitti:

Oho, tulipas paljon perustelemattomia väitteitä. Joista kaikki, paitsi viimeinen erikappaleessa oleva, ovat selvästi vääriä.
Yritäpäs perustella edes yksi niistä muista, sensijaan että esität niitä kuin uskonkappaleita perustelematta.
Tämän kun on tarkoitus olla fysiikan keskustelufoorumi.

Ps. olen käyttänyt ainoastaa maan suhteen liikkumatonta havaintokoordinaatistoa, kunnes joku nimenomaan halusi asiaa esitettävän ajoneuvon suhteen liikkumattomassa havaintokoordinaatistossa, jolloin siihenkin vastasin. Ja vastaaminen kysytyllä tavalla on siis mielestäsi havaintokoordinaatistojen sotkemista.
Koitas nyt lukea hieman huolellisemmin, ja lue vaikka ne pdf tiedostot noin aluksi keskittyen niihin fysiikan lakeihin lukiessasi. Sitten voit joko kertoa missä se virhe mielestäsi tehdään, tai voimme todeta sinunkin olevan kykenemätön sellaista löytämään, ehkäpä koska mitään virhettä ei ole olemassakaan.

Mutta älä ole huolissasi, sillä vaikka tämä on ollut englanninkielisillä keskustelupalstoilla selvästi aktiivisimpia aiheita jo yli vuoden, ei sielläkään kukaan ole pystynyt mitään virhettä osoittamaan, ja täällä ei edes väittämään, todistamisesta nyt puhumattakaan.

Lue lisää

Dynamic soaring on sinulle selvitetty jo edellä, ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan.

Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu.
Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen.
Kuten huomaat, jos tuulen nopeutta tarkastellaan liikkuvassa koordinaatistossa saadaan kohdistuvan tuulen nopeudeksi 20 m/s ja siitä kun lasketaan teho, huomioimatta liikettä, päästään olettamaasi huomattavasti suurempaan tehoon, tai vaikka samalla tavalla laskien saataisi runsaasti energiaa pelkästään potkuria tyyynessä työntelemällä.

PDF- linkissä olevia laskelmia en viitsinyt edes kelata kokonaan läpi kun lähtökohta oli jo virheellinen.
Laskelmissa käytetään työntötehona / voimana itse työntövoiman tuottamiseen tarvittavaa tehoa, joka sitten johtaa ( ehkä tarkoituksellisesti ) mahdottomiin tuloksiin.

Jos asia vaikuttaa vaikealta ymmärtää, niin kuvittele vaikka lentokonetta (potkuri tai suihku) joka nostaa jarruja vasten täyden tehon, työntövoima ja teho ovat maksimissaan, mutta koneen liike-energiaan se ei aiheuta mitään muutosta.
Konetta kiihdyttää teho, joka on työntövoima * koneen nopeus, mutta tarvittava teho on työntövoima * vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus.
Silloin kun voimaa synnytetään väliainetta siirtämällä (potkuri), sen vaatima teho on aina suurempi kuin siitä saatava nettoteho, koska siirretyn väliaineen liike-energia menee hukkaan.
Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa, joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan AINA pienempi voima laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä.

Esko * kirjoitti:

Dynamic soaring on sinulle selvitetty jo edellä, ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan.

Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu.
Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen.
Kuten huomaat, jos tuulen nopeutta tarkastellaan liikkuvassa koordinaatistossa saadaan kohdistuvan tuulen nopeudeksi 20 m/s ja siitä kun lasketaan teho, huomioimatta liikettä, päästään olettamaasi huomattavasti suurempaan tehoon, tai vaikka samalla tavalla laskien saataisi runsaasti energiaa pelkästään potkuria tyyynessä työntelemällä.

PDF- linkissä olevia laskelmia en viitsinyt edes kelata kokonaan läpi kun lähtökohta oli jo virheellinen.
Laskelmissa käytetään työntötehona / voimana itse työntövoiman tuottamiseen tarvittavaa tehoa, joka sitten johtaa ( ehkä tarkoituksellisesti ) mahdottomiin tuloksiin.

Jos asia vaikuttaa vaikealta ymmärtää, niin kuvittele vaikka lentokonetta (potkuri tai suihku) joka nostaa jarruja vasten täyden tehon, työntövoima ja teho ovat maksimissaan, mutta koneen liike-energiaan se ei aiheuta mitään muutosta.
Konetta kiihdyttää teho, joka on työntövoima * koneen nopeus, mutta tarvittava teho on työntövoima * vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus.
Silloin kun voimaa synnytetään väliainetta siirtämällä (potkuri), sen vaatima teho on aina suurempi kuin siitä saatava nettoteho, koska siirretyn väliaineen liike-energia menee hukkaan.
Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa, joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan AINA pienempi voima laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä.

Lue lisää

No tuossa oli jo edes hieman yritystä :-)

Otetaanpa asia kerrallaan :
1) "..., ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan."
ensimmäinen meni oikein, mutta voima ei ole sama asia kuin teho. Samalla helikopterilla ei todellakaan riitä sama teho leijuntaan kuin vaakalentoon hitaalla nopeudella. En ole niin missään väittänyt, joten nyt hakkaat olkiukkoa.
Sen sijaan teoreettisesti ei leijuntaan vaadittavalla teholla ole alarajaa. Tarvitaan vain isompi roottori ja/tai pienempi paino kopterille, niin tehoa kuluu vähemmän. Teoriassa tätä prosessia voi jatkaa rajatta aina vain pienempään tehon tarpeeseen asti. Isompi hitaammin pyörivä roottori auttaa, koska ilman virtaukseen alaspäin kuluu silloin samalla voimalla vähemmän tehoa.
Käytännössä materiaali tekniikka ja kustannukset tuovat rajoja, mutta tämä on fysiikkafoorumi, joten se ei kuulu tänne, kun asia kerran fysiikan lakien mukaan toimii noin.

2) "Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu."
Tuo meni väärin alkaen lauseesta :"ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s "
Kun pysytään samassa havaintokoordinaatistossa, niin liikkuvalle alustalle asennetun turbiinin kohtaama ilmavirta kaksinkertaistuu. Silloin sama turbiini hidastaa ilmavirtausta edelleen 50%, eli nyt 10m/s eli tuplaten paikallan olevaan verrattuna. Edelleen samassa havaintokoordinaatistossa ilman nopeus putoaa 10m/s ... 0 m/s
Turbiini ei reagoi absoluuttiseen nopeuteen eikä ilman nopeuteen havaintokoordinaatistossa, vaan suhteelliseen nopeuteen turbiinin navan ja ilman välillä. Kun se kaksinkertaistuu, myös nopeuden alenema ilmavirrassa kaksinkertaistuu samalla turbiinilla. Vapautuva kineettinen-energia sensijaan on riippuvainen havaintokoordinaatistosta samalla massalla, mutta jos massa muuttuu ...
ekin1= 0.5*m*v1^2 ja ekin2=0.5*m*v2^2 , ja vapautuva energia E = Ekin2 - Ekin1
Eli 0.5*m*10^2 - 0.5*m * 0^2 = 50*m - 0 = 50 * m

nopeudella 10 m/s edelliseen nähden liikkuvassa havaintokoordinaatistossa :
v1= 10m/s ja v2=20 m/s, jolloin m_5= 2 * m
Ekin = 0.5*m_5*v2^2 - 0.5*m_5*v1^2 = 400 * m - 100 * m = 300 * m, eli kuusin-kertainen edelliseen nähden.

Jatketaanpa vielä :
"Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen."
Voima F on nyt nelinkertainen, kun suhteellinen tuuli turbiiniin on 2-kertainen.
Tämän nelinkertaisen voiman vaatima propulsioteho on 4F * v7 / hyötysuhde propulsiossa.
jossa v7 on aluksen suhteellinen nopeus siihen aineeseen nähden, jossa propulsio tuotetaan, esim veteen nähden laivassa, tai maahan nähden esim junassa. Se on siis nyt 10m/s, jos kyse on kiinteästä alustasta, jolloin ei ole potkurin jättämää.
Oletat ilmeisesti täysin järjettömästi, että propulsio tuotettaisiin ilmapotkurilla, siinähän ei ole mitään järkeä, vaan propulsio tuotetaan siellä missä liike on hitainta ja hyötysuhde propulsiossa korkein.
Jos propulsio tuotettaisiin samassa aineessa kuin jossa turbiini on, ei saataisi mitään nettotehoa edes 100% hyötysuhteella !
Tarkoitushan oli hyödyntää tuulen energiaa, joten tuo on ihan hullu oletus laskelmien perusteeksi.

Esko * kirjoitti:

Dynamic soaring on sinulle selvitetty jo edellä, ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan.

Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu.
Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen.
Kuten huomaat, jos tuulen nopeutta tarkastellaan liikkuvassa koordinaatistossa saadaan kohdistuvan tuulen nopeudeksi 20 m/s ja siitä kun lasketaan teho, huomioimatta liikettä, päästään olettamaasi huomattavasti suurempaan tehoon, tai vaikka samalla tavalla laskien saataisi runsaasti energiaa pelkästään potkuria tyyynessä työntelemällä.

PDF- linkissä olevia laskelmia en viitsinyt edes kelata kokonaan läpi kun lähtökohta oli jo virheellinen.
Laskelmissa käytetään työntötehona / voimana itse työntövoiman tuottamiseen tarvittavaa tehoa, joka sitten johtaa ( ehkä tarkoituksellisesti ) mahdottomiin tuloksiin.

Jos asia vaikuttaa vaikealta ymmärtää, niin kuvittele vaikka lentokonetta (potkuri tai suihku) joka nostaa jarruja vasten täyden tehon, työntövoima ja teho ovat maksimissaan, mutta koneen liike-energiaan se ei aiheuta mitään muutosta.
Konetta kiihdyttää teho, joka on työntövoima * koneen nopeus, mutta tarvittava teho on työntövoima * vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus.
Silloin kun voimaa synnytetään väliainetta siirtämällä (potkuri), sen vaatima teho on aina suurempi kuin siitä saatava nettoteho, koska siirretyn väliaineen liike-energia menee hukkaan.
Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa, joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan AINA pienempi voima laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä.

Lue lisää

"tai vaikka samalla tavalla laskien saataisi runsaasti energiaa pelkästään potkuria tyyynessä työntelemällä."
No tietysti turbiini tuolloinkin tuottaa energiaa, muttei todellakaan netto-energiaa, kun ulkoinen energia-lähde puuttuu ;-)
Jos otat pienen tuuliturbiinin ja laitat sen autosi katolle, niin kyllä sillä voi lamppua poltella ajaessaan, mutta huomioiden polttoaineen kulutuksen kasvu, ei hommassa ole tyynessä mitään järkeä, eikä muutenkaa ellei ole hirmumyrsky, autoilun nopeudet ovat liian suuria, ja tuulet maanpinnan lähellä liian puuskaisia ja turbulenttejä.

3) "PDF- linkissä olevia laskelmia en viitsinyt edes kelata kokonaan läpi kun lähtökohta oli jo virheellinen.
Laskelmissa käytetään työntötehona / voimana itse työntövoiman tuottamiseen tarvittavaa tehoa, joka sitten johtaa ( ehkä tarkoituksellisesti ) mahdottomiin tuloksiin."
Voitko hieman tarkentaa mistä niistä 4:stä PDF:stä puhut ?
Väitätkö, että niissä on voima ja teho sotkettu, vai oliko kielenkäyttösi huolimatonta ?

4) ", niin kuvittele vaikka lentokonetta (potkuri tai suihku) joka nostaa jarruja vasten täyden tehon, työntövoima ja teho ovat maksimissaan, mutta koneen liike-energiaan se ei aiheuta mitään muutosta.
Konetta kiihdyttää teho, joka on työntövoima * koneen nopeus, mutta tarvittava teho on työntövoima * vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus. "
Tämä meni aluksi täysin oikein ja olen koko ajan ollut täysin samaa mieltä, mutta loppuosa vaatii hieman täydennystä :
"vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus" ei ole kovin hyvin määritelty, ilman nopeushan muuttuu potkurin vaikutuksesta, joten sen kuvaamiseen tarvitaan sekä alkunopeus että loppunopeus, tai sitten keskinopeus pyyhkäisyalan läpi sekä nopeuden muutos.
Koko tarvittavan tehon lauseke on monimutkaisempi kuin näytät olettavan. Googlaa vaikka momentum theory, niin näet miten se menee teoreettisella optimitapauksella. Siihen tulee sitten käytännössä usein 10% lisähäviöt muista syistä, joita kyseinen alkeisteoria ei huomioi !


Tässä kannattaa aluksi huomata, että voiman koneelle siirtämä propulsioteho on havintokoordinaatistosta riippuva, mutta tarvittava teho akselilta riippuu samalla annetulla potkurilla vain suhteellisista nopeuksista samalla työntövoimalla, muttei lainkaan havaintokoordinaatistosta, kunhan se on inertiaalinen.

Tästä seuraa, että on aina olemassa havaintokoordinaatisto, jossa saatu propulsioteho näin laskettuna ylittää käytetyn akselitehon. Siksi propulsiohyötysuhde on aina määritelty koskemaan havaintokoordinaatistoa, jossa ilma on alunperin paikallaan, Tällöin ko. hyötysuhde on aina alle 100% jo teoriassa, ja käytännössä maximissaan suunnilleen 85%

Kun tätä tosiasiaa sovelletaan ddwfttw ajoneuvoon, tulee huomata maan suhteen paikallaan olevaa havaintokoordinaatistoa käytettäessä ko. seuraukset, jotka voidaan selittää tuulesta saadun energian talteenotto huomioimalla. Ts. ilman liike-energia alenee maan suhteen, eikä energia häviä olemattomiin, vaan näkyy suurempana propulsiotehona !!!!

Halutessasi voidaan ddwfttw vielä esittää ilman suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistossa, silloin energia aina otetaan alla liikkuvasta maapallosta, mutta propulsiopotkurilla menee määritelmien mukaan.

4) "Silloin kun voimaa synnytetään väliainetta siirtämällä (potkuri), sen vaatima teho on aina suurempi kuin siitä saatava nettoteho, koska siirretyn väliaineen liike-energia menee hukkaan. "
Tämä pätee ainoastaan ilman suhteen , tai havaintohetkellä aluksen suhteen, liikkumattomassa inertiaalisessa havaintokoordinaatistossa, ei todellakaan kaikissa esim, maansuhteen paikallaan olevassa !
Tämä on se ratkaiseva virhe, jolla tuulesta otettava energia laskelmissasi nollautuu, vaikka todellisuudessa on olemassa.

"Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa"
Ei todellakaan ole ohitettu, se on nimeltään se kokonaishyötysuhteen komponentti, joka saadaan "momentum theory" perusteella.

Esko * kirjoitti:

Dynamic soaring on sinulle selvitetty jo edellä, ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan.

Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu.
Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen.
Kuten huomaat, jos tuulen nopeutta tarkastellaan liikkuvassa koordinaatistossa saadaan kohdistuvan tuulen nopeudeksi 20 m/s ja siitä kun lasketaan teho, huomioimatta liikettä, päästään olettamaasi huomattavasti suurempaan tehoon, tai vaikka samalla tavalla laskien saataisi runsaasti energiaa pelkästään potkuria tyyynessä työntelemällä.

PDF- linkissä olevia laskelmia en viitsinyt edes kelata kokonaan läpi kun lähtökohta oli jo virheellinen.
Laskelmissa käytetään työntötehona / voimana itse työntövoiman tuottamiseen tarvittavaa tehoa, joka sitten johtaa ( ehkä tarkoituksellisesti ) mahdottomiin tuloksiin.

Jos asia vaikuttaa vaikealta ymmärtää, niin kuvittele vaikka lentokonetta (potkuri tai suihku) joka nostaa jarruja vasten täyden tehon, työntövoima ja teho ovat maksimissaan, mutta koneen liike-energiaan se ei aiheuta mitään muutosta.
Konetta kiihdyttää teho, joka on työntövoima * koneen nopeus, mutta tarvittava teho on työntövoima * vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus.
Silloin kun voimaa synnytetään väliainetta siirtämällä (potkuri), sen vaatima teho on aina suurempi kuin siitä saatava nettoteho, koska siirretyn väliaineen liike-energia menee hukkaan.
Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa, joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan AINA pienempi voima laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä.

Lue lisää

"joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä."

AINA pienempi voima kuin mikä ?
Voiman vertaaminen otettuun energiaan on kovin epäfysikaalista, varmaankin tarkoitit sanoa jotain järkevää, mutten osaa sitä tuosta tulkita ...

samoinkuin tämä :"liike-energiasta otetaan voima"
Ei kerro yhtään mitään ...

Ole hyvä ja korjaa lauseesi...

Esko * kirjoitti:

Dynamic soaring on sinulle selvitetty jo edellä, ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan.

Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu.
Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen.
Kuten huomaat, jos tuulen nopeutta tarkastellaan liikkuvassa koordinaatistossa saadaan kohdistuvan tuulen nopeudeksi 20 m/s ja siitä kun lasketaan teho, huomioimatta liikettä, päästään olettamaasi huomattavasti suurempaan tehoon, tai vaikka samalla tavalla laskien saataisi runsaasti energiaa pelkästään potkuria tyyynessä työntelemällä.

PDF- linkissä olevia laskelmia en viitsinyt edes kelata kokonaan läpi kun lähtökohta oli jo virheellinen.
Laskelmissa käytetään työntötehona / voimana itse työntövoiman tuottamiseen tarvittavaa tehoa, joka sitten johtaa ( ehkä tarkoituksellisesti ) mahdottomiin tuloksiin.

Jos asia vaikuttaa vaikealta ymmärtää, niin kuvittele vaikka lentokonetta (potkuri tai suihku) joka nostaa jarruja vasten täyden tehon, työntövoima ja teho ovat maksimissaan, mutta koneen liike-energiaan se ei aiheuta mitään muutosta.
Konetta kiihdyttää teho, joka on työntövoima * koneen nopeus, mutta tarvittava teho on työntövoima * vastakkaiseen suuntaan puhallettavan ilman nopeus.
Silloin kun voimaa synnytetään väliainetta siirtämällä (potkuri), sen vaatima teho on aina suurempi kuin siitä saatava nettoteho, koska siirretyn väliaineen liike-energia menee hukkaan.
Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa, joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan AINA pienempi voima laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä.

Lue lisää

http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/28167d1231128492-ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-ddw2.pdf

"Tämä hyötysuhde on ohitettu PDF-laskuissa,"
Tuossa linkissä se termi on ihan ensimmäisen sivun alussa oikeassa reunassa 5:s suure ylhäältä ja nimeltään:
air prop induced efficiency

Koetas tuota linnkkiä, jos homma vaikka aukeaa sinullekin ...

ddwfttw kirjoitti:

No tuossa oli jo edes hieman yritystä :-)

Otetaanpa asia kerrallaan :
1) "..., ilma-aluksen leijuntatehon suuruudesta se että voimaa tarvitaan vähintään massan verran, kun taas vaakalennossa vain massa / liitosuhde.
Lisätietoa löytyy Googlaamalla jos uskot että mikä hyvänsä moottoriteho joka riittää vaakalentoon, on riittävä myös leijuntaan."
ensimmäinen meni oikein, mutta voima ei ole sama asia kuin teho. Samalla helikopterilla ei todellakaan riitä sama teho leijuntaan kuin vaakalentoon hitaalla nopeudella. En ole niin missään väittänyt, joten nyt hakkaat olkiukkoa.
Sen sijaan teoreettisesti ei leijuntaan vaadittavalla teholla ole alarajaa. Tarvitaan vain isompi roottori ja/tai pienempi paino kopterille, niin tehoa kuluu vähemmän. Teoriassa tätä prosessia voi jatkaa rajatta aina vain pienempään tehon tarpeeseen asti. Isompi hitaammin pyörivä roottori auttaa, koska ilman virtaukseen alaspäin kuluu silloin samalla voimalla vähemmän tehoa.
Käytännössä materiaali tekniikka ja kustannukset tuovat rajoja, mutta tämä on fysiikkafoorumi, joten se ei kuulu tänne, kun asia kerran fysiikan lakien mukaan toimii noin.

2) "Esimerkkisi tuulivoimalasta joka ottaa tuulienergiaa 10 m/s tuulesta niin että tuulen nopeus putoaa 5 m/s , ja jos siivistöä liikutetaan vastatuuleen 10 m/s saatava teho 8 kertaistuisi, osoittaa juuri tarkastelukoordinaatistokäsityksen puutetta.
Jos pysytään maan suhteen paikallaan olevassa koordinaatistossa ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s , niin liike-energian muutos vastatuuleen liikuttaessa kasvaa vain massan osalta, eli tässä tapauksessa kaksinkertaistuu."
Tuo meni väärin alkaen lauseesta :"ja tuulen nopeus edelleen putoaa 10...5 m/s "
Kun pysytään samassa havaintokoordinaatistossa, niin liikkuvalle alustalle asennetun turbiinin kohtaama ilmavirta kaksinkertaistuu. Silloin sama turbiini hidastaa ilmavirtausta edelleen 50%, eli nyt 10m/s eli tuplaten paikallan olevaan verrattuna. Edelleen samassa havaintokoordinaatistossa ilman nopeus putoaa 10m/s ... 0 m/s
Turbiini ei reagoi absoluuttiseen nopeuteen eikä ilman nopeuteen havaintokoordinaatistossa, vaan suhteelliseen nopeuteen turbiinin navan ja ilman välillä. Kun se kaksinkertaistuu, myös nopeuden alenema ilmavirrassa kaksinkertaistuu samalla turbiinilla. Vapautuva kineettinen-energia sensijaan on riippuvainen havaintokoordinaatistosta samalla massalla, mutta jos massa muuttuu ...
ekin1= 0.5*m*v1^2 ja ekin2=0.5*m*v2^2 , ja vapautuva energia E = Ekin2 - Ekin1
Eli 0.5*m*10^2 - 0.5*m * 0^2 = 50*m - 0 = 50 * m

nopeudella 10 m/s edelliseen nähden liikkuvassa havaintokoordinaatistossa :
v1= 10m/s ja v2=20 m/s, jolloin m_5= 2 * m
Ekin = 0.5*m_5*v2^2 - 0.5*m_5*v1^2 = 400 * m - 100 * m = 300 * m, eli kuusin-kertainen edelliseen nähden.

Jatketaanpa vielä :
"Siivistöön kohdistuu tietysti virtausta vastustava voima ja tämän saman voiman vaatii myös siivistön liikuttaminen vastatuuleen, eli lopputulos on teoreettisesti sama ja käytännössä pienempi häviöistä johtuen."
Voima F on nyt nelinkertainen, kun suhteellinen tuuli turbiiniin on 2-kertainen.
Tämän nelinkertaisen voiman vaatima propulsioteho on 4F * v7 / hyötysuhde propulsiossa.
jossa v7 on aluksen suhteellinen nopeus siihen aineeseen nähden, jossa propulsio tuotetaan, esim veteen nähden laivassa, tai maahan nähden esim junassa. Se on siis nyt 10m/s, jos kyse on kiinteästä alustasta, jolloin ei ole potkurin jättämää.
Oletat ilmeisesti täysin järjettömästi, että propulsio tuotettaisiin ilmapotkurilla, siinähän ei ole mitään järkeä, vaan propulsio tuotetaan siellä missä liike on hitainta ja hyötysuhde propulsiossa korkein.
Jos propulsio tuotettaisiin samassa aineessa kuin jossa turbiini on, ei saataisi mitään nettotehoa edes 100% hyötysuhteella !
Tarkoitushan oli hyödyntää tuulen energiaa, joten tuo on ihan hullu oletus laskelmien perusteeksi.

Lue lisää

" Silloin sama turbiini hidastaa ilmavirtausta edelleen 50% "

- Näin ei ole, olipa kyseessä vakio- tai säätyvänopeuksinen , kyseessä on vain oma valintasi.

" Oletat ilmeisesti täysin järjettömästi, että propulsio tuotettaisiin ilmapotkurilla "

- En suinkaan, mistä olet saanut sellaisen käsityksen ?

ddwfttw kirjoitti:

"joten jos ko. laitteen liike-energiasta otetaan voima potkurille josta saadaan laitetta liikuttamaan, niin homma ei toimi, kertoi kuka hyvänsä, mitä hyvänsä."

AINA pienempi voima kuin mikä ?
Voiman vertaaminen otettuun energiaan on kovin epäfysikaalista, varmaankin tarkoitit sanoa jotain järkevää, mutten osaa sitä tuosta tulkita ...

samoinkuin tämä :"liike-energiasta otetaan voima"
Ei kerro yhtään mitään ...

Ole hyvä ja korjaa lauseesi...

Lue lisää

Toimintaperiaatteen mukaan potkurin käyttövoima tulee pyörältä, joka aiheuttaa liikettä vastustavan voiman.
Teho on tietysti vastustava voima *nopeus.
Edellä esitetyn mukaan potkurille tuodulla teholla ei voi synnyttää samansuuruista työntövoimaa, joten tuulettomassa tilassa laitteen vauhti hiljenee.

Toivottavasti selveni, vai kysyitkö vain keskustelua jatkaaksesi.

Muuten
" air prop induced efficiency"
Ei ole sama asia, on osa np:tä, (aerodynaaminen profiilin ominaisuus).

Esko * kirjoitti:

" Silloin sama turbiini hidastaa ilmavirtausta edelleen 50% "

- Näin ei ole, olipa kyseessä vakio- tai säätyvänopeuksinen , kyseessä on vain oma valintasi.

" Oletat ilmeisesti täysin järjettömästi, että propulsio tuotettaisiin ilmapotkurilla "

- En suinkaan, mistä olet saanut sellaisen käsityksen ?

Lue lisää

ddw : Silloin sama turbiini hidastaa ilmavirtausta edelleen 50%
Esko : Näin ei ole, olipa kyseessä vakio- tai säätyvänopeuksinen ,
Aerodynamiikan perusteiden mukaan, kun profiilin tulokulma, muoto, ja koko on sama, mutta nopeus ilmaan nähden tuplataan, niin kaikki voimat nelinkertaistuvat, ja myös profiilin indusoima "downwash" tuplautuu. Luonnollisesti silloin kierrokset akselissa tuplataan myös, mutta vääntömomentti nelinkertaistuu, voimien mukana. Silloin akseliteho 8-kertaistuu.
Ilmastaotettu energia 6-kertaistui, mutta nyt laiva tekee työtä turbiinin mastolle, sillä niiden välillä vaikuttava voima kohdistuu liikkuvaan kohteeseen käytetyssä havaintokoordinaatistossa.
Ja saman työn tekee masto turbiinin laakereille, ja nämä edelleen turbiinin roottorille.
Siitä tulee tuo 6* ja 8* havaittu ero.

Turbiinin toiminnan kannalta ei ole mitään merkitystä sillä mistä syystä turbiini kohtaa tupla tuulen, todellinen tuuli voi tuplautua, tai voi olla kyse siitä, että turbiinia liikutetaan tuulta vasten.
Esko: "kyseessä on vain oma valintasi."
Niin on, koska niin toimimalla aerodynaaminen hyötysuhde pysyy täysin samana, lukuun ottamatta pieniä RE-luvun muuttumisen seurauksia.


Esko : "lopputulos on teoreettisesti sama"
ddw : " Oletat ilmeisesti täysin järjettömästi, että propulsio tuotettaisiin ilmapotkurilla "
Esko : " En suinkaan, mistä olet saanut sellaisen käsityksen ? "
Tuosta yllä lainatusta lauseesta, jonka esitit vain sillä perusteella, että voima on sama, vaikka nopeus ei sitä ole. Pahoittelen virhetulkintaani.

Esko * kirjoitti:

Toimintaperiaatteen mukaan potkurin käyttövoima tulee pyörältä, joka aiheuttaa liikettä vastustavan voiman.
Teho on tietysti vastustava voima *nopeus.
Edellä esitetyn mukaan potkurille tuodulla teholla ei voi synnyttää samansuuruista työntövoimaa, joten tuulettomassa tilassa laitteen vauhti hiljenee.

Toivottavasti selveni, vai kysyitkö vain keskustelua jatkaaksesi.

Muuten
" air prop induced efficiency"
Ei ole sama asia, on osa np:tä, (aerodynaaminen profiilin ominaisuus).

Lue lisää

Esko :"Edellä esitetyn mukaan potkurille tuodulla teholla ei voi synnyttää samansuuruista työntövoimaa, joten tuulettomassa tilassa laitteen vauhti hiljenee.
Toivottavasti selveni, vai kysyitkö vain keskustelua jatkaaksesi."

No sittenhän ollaan samaa mieltä, jos ei tuule, niin laite ei toimi, kuten ei muutkaan tuulivoimalla toimivat laitteet. Oletin tämän itsestään selvyydeksi, joten nyt en oikein ymmärrä, miksi tämä piti todistaa ?

Tämä lause :"Teho on tietysti vastustava voima *nopeus."
sen sijaan on oikea vain, jos käytetty nopeus on oikea. Ja se nopeus pyörälle on eri kuin potkurille, jos asiaa tarkastelee havaintokoordinaatistossa, jossa ajoneuvo ei liiku.
Jos taas pysytään maan suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistossa, niin tulee huomioida tuulesta saatava energia.

Esko :"Toimintaperiaatteen mukaan potkurin käyttövoima tulee pyörältä, joka aiheuttaa liikettä vastustavan voiman. "
Jos käyttövoima viittaa vääntömomenttiin niin kyllä, jos tehoon, niin ei, sillä myös ilmasta siirtyy tehoa, eikä vain kulu tehoa.
Pistän sen tähänm liittyvän olennaisimman fysiikan sisällön eri postaukseen, että varmasti sen huomaisit vielä uudelleen. Se kun on yleisluontoinen tosiasia, eikä tähän ddwfttw liittyvä spesiaali.


Esko : Muuten
" air prop induced efficiency"
Ei ole sama asia, on osa np:tä, (aerodynaaminen profiilin ominaisuus).

3-D siiven induced efficiency on ihan eri asia kuin potkurin induced efficiency.
Sotket nuo toisiinsa.
Lue se, toista se, PDF uudestaan, jonka linkitin viimeksi = La iltana.
Tässä kyseinen linkki vielä uudestaan:
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/28167d1231128492-ddwfttw-directly-downwind-faster-than-wind-ddw2.pdf

Ko, netti julkaisussa ko hyötysuhde on nimenomaan määritelty tuon momentum theory mukaisena, ja tämä on potkurien aerodynamiikassa tavallista. Kyse todellakin on osa np:tä.
Ikävää jos tämä tosiasia sotkee alaan perehtymättömiä, mutta niin se vain menee, en mahda sille mitään.
Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä siiven indusoidun vastuksen kanssa, samantapaisesta nimestä huolimatta. Momentum theory nimenomaan huomioi kuinka paljon tehosta menee ilman kiihdyttämiseen taaksepäin ja minkäverran esim. lentokoneen kiihdyttämiseen eteenpäin.

Muuten, tämä meni väärin toisestakin syystä :"aerodynaaminen profiilin ominaisuus ", sillä 2-D profiililla ei ole indusoitua vastusta, kuten ei 3-D siivelläkään olisi silloin, jos AR olisi ääretön.
Ja sana profiili viittaa aina 2-D tapaukseen ihan määritelmän perusteella.

Esko * kirjoitti:

Toimintaperiaatteen mukaan potkurin käyttövoima tulee pyörältä, joka aiheuttaa liikettä vastustavan voiman.
Teho on tietysti vastustava voima *nopeus.
Edellä esitetyn mukaan potkurille tuodulla teholla ei voi synnyttää samansuuruista työntövoimaa, joten tuulettomassa tilassa laitteen vauhti hiljenee.

Toivottavasti selveni, vai kysyitkö vain keskustelua jatkaaksesi.

Muuten
" air prop induced efficiency"
Ei ole sama asia, on osa np:tä, (aerodynaaminen profiilin ominaisuus).

Lue lisää

Kun paikallaan jarrut päällä oleva lentokone käyttää tyynessä säässä konetta vakio teholla,
on voiman lentokoneelle siirtämä propulsioteho havaintokoordinaatistosta riippuva,
mutta tarvittava teho akselilta riippuu samalla annetulla potkurilla vain suhteellisista nopeuksista samalla työntövoimalla, ja on siten tässä tapauksessa vakio.
Akseliteho ei siis lainkaan riipu käytetystä havaintokoordinaatistosta, kunhan se on inertiaalinen.
Sama pätee työntövoimalle. Mutta koneeseen siirtyvälle teholle se ei päde !!!

Maan suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistossa propulsiolla siirretty teho on nolla, mutta liikkuvassa inertiaalisessa havaintokoordinaatistossa potkurin työntövoiman lentokoneelle siirtämä teho voi olla miten suuri tahansa, jos oletetaan klassisen fysiikan olevan pätevä.
Esim jos havaintokoordinaatisto liikkuu 1 km/s potkurivirran suuntaan ja työntövoima on 1000N, tulee potkurin työntövoimalla siirretyksi lentokoneelle tehoa 1000 kW, vaikka potkuria pyörittävä moottori olisi akseliteholtaan vain 100 kW.
Koska hyötysuhde ei ole yli 100% tulee suurin osa tehosta tällöin ilman liike-energiasta, jota ei todellakaan voi jättää huomioimatta, jos haluaa fysiikan lakien mukaan asiaa tarkastella ko. havaintokoordinaatistossa.

Eli kun täsmälleen samaa tilannetta täsmälleen samaan aikaan tarkkailee 2 eri havainnoitsijaa 2:sta eri inertiaalisesta havaintokoordinaatistosta, jotka liikkuvat toisiinsa nähden vakio nopeudella, ja joista toinen on koneen ja maan suhteen paikallaan, ja toinen liikkuu edelliseen nähden samaan suuntaan kuin potkurivirta, havaitsevat ko. havainnoitsijat eri tehon siirtyvän lentokoneelle, mutta saman ottotehon moottorilta potkurille, sekä saman työntövoiman !!!

Väitän siis kaikkia ylläolevia kappaletta kokonaisuudessaan fysikaaliseksi tosiasiaksi, enkä vain mielipiteekseni !

Jos olet Esko, jostain esitetystä erimieltä, niin kerro miten sinä asian näet ko. liikkuvassa havaintokoordinaatistossa.

Voidaanko ainakin olettaa, että 1000N työntövoima ko. tilanteessa 100kW akseliteholla on täysin realistinen esimerkki, vielä ihan järkevällä ja yleisesti käytetyllä potkurikoolla.

Esittäkää nyt jotain vastaperustelujakin jos mitään löytyy. Onko potkurin ja pyörien välisessä välityssuhteessa joku ratkaisu? Potkurin lapojen pituus ja nousu pitänee myös huomioida?

Jos ensin itse keksit väitteen, jota kukaan ei ole väittänyt, ja sitten ammut sen alas, tunnetaan menettely olkiukkojen hakkaamisena. Ilmeisesti tuttua puuhaa sinulle ?

Ps. Ko rakenteilla olevan ihmisiä kyydittävän vehkeen on suunnitellut henkilö (Spork-nimellä esiintyy netissä, Oikea on Rick Cav...), jolla on aerodynamiikan loppututkinto, ja hankkeen avustajana toimii alan yliopisto ihan virallisesti, ja alan proffa ihan henkilökohtaisesti.
Opiskelijat osallistuvat hankkeeseen osana opintojaan ...

--- kirjoitti:

Esittäkää nyt jotain vastaperustelujakin jos mitään löytyy. Onko potkurin ja pyörien välisessä välityssuhteessa joku ratkaisu? Potkurin lapojen pituus ja nousu pitänee myös huomioida?

Lue lisää

Oho, tuo edellinen viestini on siis vastaus seuraavaan tekstiin :""Pari amatööriä värkkää tuosta vaan paremman siipiprofiilin kuin lentokone- tai tuulimyllytehtaat labroisssan?
Älä viitsi naurattaa. "

Puurakenne saattaa antaa väärän kuvan mihin viestiin vastasin.

"Onko potkurin ja pyörien välisessä välityssuhteessa joku ratkaisu? Potkurin lapojen pituus ja nousu pitänee myös huomioida?"

Potkurin ja pyörien välisen välityssuhteen ja nousun yhteisvaikutuksena saadaan potkurin teoreettinen etenemä ilman luistoa, jota voidaan verrata etenemään maan suhteen.
Jos haluaa olla varma on edes mahdollisuus onnistua tuulen nopeuden ylityksessä, tulee edellisen olla pienempi kuin jälkimmäinen. Jos hyötysuhteet ovat todella korkeita voi tuota rajaa ehkä jopa lähestyä jopa toiseltakin puolelta luistosta johtuen, muttei se ainakaan ensi yrityksellä onnistune, ja muutenkin olisi parempi vaan laittaa isompi potkuri.
Vastaavasti nousu / halkaisija ei tule olla liian iso, tai liikkeellelähtö paikaltaan tuottaa vaikeuksia, kun lapa tuottaa nostovoimaa turbiinina ja yrittää pyörittää potkuria väärään suuntaan liian voimakkaasti.
Sopivalla noususuhteella potkurin lapa on paikallaan kokonaan sakkaustilassa, jolloin syntyvä aerodynaaminen vastusvoima on suoraan eteenpäin, ja pyöritys momenttia ei tuulesta juurikaan tule, jolloin pyörä saa tarpeeksi vähän vastusta ja liikkeelle lähtö paikaltaan onnistuu.

Jos käyttää säätyvälapaista potkuria, on kiihtyvyys alussa selvästi parempi, jos nousun kääntää nollakulmille, tai ihan vähän negatiiviseksi, kuten turbiineissa.

Kiitos mielipiteestäsi. Sen painoarvo vaan on aika nolla, kun et ole yhtään ainotta virhettä ole pystynyt osoittamaan, ja itse olet tehnyt niitä useita, sekä usein käyttänyt epätäsmällisiä ilmaisuja jotka pakottavat arvaamaan mitä oikein haluat sanoa.

Vai onko fysiikan osaamisesi kenties puutteellisempaa kuin haluaisit sen olevan, ja keskustelu osoittaisi sen väistämättä ?
Ainakin erilaisten havaintokoordinaatistojen aikaan saamissa havaintoeroissa näyttäisi olevan ymmärtämisvaikeuksia.
Hassua muuten että sitä *"täyttä paskaa ilman ripaustakaan asiatietoa" kuten asian ilmaiset on yliopistotason fysiikan oppikirjat täynnä. Osa kiistämistäsi tosiasioista kun oli suoraan sieltä peräisin...

ddwfttw kirjoitti:

Kiitos mielipiteestäsi. Sen painoarvo vaan on aika nolla, kun et ole yhtään ainotta virhettä ole pystynyt osoittamaan, ja itse olet tehnyt niitä useita, sekä usein käyttänyt epätäsmällisiä ilmaisuja jotka pakottavat arvaamaan mitä oikein haluat sanoa.

Vai onko fysiikan osaamisesi kenties puutteellisempaa kuin haluaisit sen olevan, ja keskustelu osoittaisi sen väistämättä ?
Ainakin erilaisten havaintokoordinaatistojen aikaan saamissa havaintoeroissa näyttäisi olevan ymmärtämisvaikeuksia.
Hassua muuten että sitä *"täyttä paskaa ilman ripaustakaan asiatietoa" kuten asian ilmaiset on yliopistotason fysiikan oppikirjat täynnä. Osa kiistämistäsi tosiasioista kun oli suoraan sieltä peräisin...

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Galilean_invariance#Work.2C_kinetic_energy.2C_momentum

Tässä linkki tosiasioihin, jotka olen aiemmin esittänyt, ja joka löytyy myös fysiikan oppikirjoista.
Voit toki halutessasi ne kiistää, jos haluat osoittaa miten huonosti asiaa osaat ...

Niiden, jotka haluavat asiasta jotain ymmärtää, kannattaisi paneutua todella huolella linkin osoittamaan kappaleeseen ja sen ratkaisevaan merkitykseen ddwfttw-ajoneuvon analyysin kannalta.
Havaintokoordinaatisto on valittava ja joko siitä on pidettävä kiinni, tai vaihtoehtoisesti galilein muunnos on osattava tehdä oikein myös energian ja tehon osalta, silloin kun ne riippuvat nopeudesta !

Myös wiki artikkelit aiheista frame of reference, sekä inertial frame of reference kannatta lukea ja myös ymmärtää :
http://en.wikipedia.org/wiki/Inertial_frame_of_reference
http://en.wikipedia.org/wiki/Frame_of_reference

http://en.wikipedia.org/wiki/Work_(physics)
[quote]Frame of reference
The work done by a force acting on an object depends on the inertial frame of reference, because the distance covered while applying the force does. Due to Newton's law of reciprocal actions there is a reaction force; it does work depending on the inertial frame of reference in an opposite way. The total
work done is independent of the inertial frame of reference. [/quote]

ddwfttw kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Galilean_invariance#Work.2C_kinetic_energy.2C_momentum

Tässä linkki tosiasioihin, jotka olen aiemmin esittänyt, ja joka löytyy myös fysiikan oppikirjoista.
Voit toki halutessasi ne kiistää, jos haluat osoittaa miten huonosti asiaa osaat ...

Niiden, jotka haluavat asiasta jotain ymmärtää, kannattaisi paneutua todella huolella linkin osoittamaan kappaleeseen ja sen ratkaisevaan merkitykseen ddwfttw-ajoneuvon analyysin kannalta.
Havaintokoordinaatisto on valittava ja joko siitä on pidettävä kiinni, tai vaihtoehtoisesti galilein muunnos on osattava tehdä oikein myös energian ja tehon osalta, silloin kun ne riippuvat nopeudesta !

Myös wiki artikkelit aiheista frame of reference, sekä inertial frame of reference kannatta lukea ja myös ymmärtää :
http://en.wikipedia.org/wiki/Inertial_frame_of_reference
http://en.wikipedia.org/wiki/Frame_of_reference

http://en.wikipedia.org/wiki/Work_(physics)
[quote]Frame of reference
The work done by a force acting on an object depends on the inertial frame of reference, because the distance covered while applying the force does. Due to Newton's law of reciprocal actions there is a reaction force; it does work depending on the inertial frame of reference in an opposite way. The total
work done is independent of the inertial frame of reference. [/quote]

Lue lisää

Odotella ensimmäisen ajoneuvon valmistuvan?. milloin aparaatti on valmis ihmettelen suuresti mitä on tuo harmaa aine siinä runkopalkkien ympärillä, Hiilikuituako? rakettiako pojat tekevät? Luulisi prototyyppiin välttävän tavalliset aineet, kun esim ohjaavaan pyöräsysteemiin pannaat tavallista putkipalkkia.

Niin niistä seeprakuvioinnista kun kirjoitin, siksi niihin takerruin, koska ilman niitä ja niiden kanssakaan animaatiossa ei ole mitään järkeä.

Kun pojat ovat väsänneet kuukausi tolkulla laitetta, on jo omissa pikkupajoissaan laitetta ennättetty tehdä ja tastata, eipä vaan youtubessa näy videoita.

Enkä yhtään hämmästy jos en näe tuonkaan laitteen rikkovan fysiikan rajaa.
Purjeveneellä luovimisesta, kun vene menee helposti kovempaa kuin tuuli, viitataan potkurin tekevän samaa kuten se tekeekin ylittää helposti tuulen nopeuden (kärki ja iso osa lavasta). Vene ei kuitenkaan ylitä tuulirintamaa missään vaiheessa, miksi potkuri sen tekisi. Miksi ddwfttw ajoneuvo menisi luovivalla potkurilla kovempaa kuin tuulirintama.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Odotella ensimmäisen ajoneuvon valmistuvan?. milloin aparaatti on valmis ihmettelen suuresti mitä on tuo harmaa aine siinä runkopalkkien ympärillä, Hiilikuituako? rakettiako pojat tekevät? Luulisi prototyyppiin välttävän tavalliset aineet, kun esim ohjaavaan pyöräsysteemiin pannaat tavallista putkipalkkia.

Niin niistä seeprakuvioinnista kun kirjoitin, siksi niihin takerruin, koska ilman niitä ja niiden kanssakaan animaatiossa ei ole mitään järkeä.

Kun pojat ovat väsänneet kuukausi tolkulla laitetta, on jo omissa pikkupajoissaan laitetta ennättetty tehdä ja tastata, eipä vaan youtubessa näy videoita.

Enkä yhtään hämmästy jos en näe tuonkaan laitteen rikkovan fysiikan rajaa.
Purjeveneellä luovimisesta, kun vene menee helposti kovempaa kuin tuuli, viitataan potkurin tekevän samaa kuten se tekeekin ylittää helposti tuulen nopeuden (kärki ja iso osa lavasta). Vene ei kuitenkaan ylitä tuulirintamaa missään vaiheessa, miksi potkuri sen tekisi. Miksi ddwfttw ajoneuvo menisi luovivalla potkurilla kovempaa kuin tuulirintama.

Lue lisää

Toukokuuhun mennessä. Ketjun avausviestissä olevassa likissä on ihan kaikki ko. projektiin liittyvä data. Siellä kerrotaan myös miksi sitä hiilikuitua on käytetty, ei tarvitse arvata.

Jääpurrella on saavutettu suraan myötätuulessa oleva kohde kolmas osassa siitä ajasta kuin tuulen mukana ajelehtivalta ilmapallolta meni samaan temppuun. Sivutuuleen nopeudet ovat sitten jo yli 5-kertaisia tuuleen nähden. Ja jopa purjevenekin ylittää tuulirintaman kun vaan on tarpeeksi nopea. Sellaisia löytyy 2 Valenciasta juuri nyt Americas Cup:sta kisaamassa, sen kun vaan googlaat. Sveitsin järviltä löytyy muitakin sopivassa tuulessa tähän temppuun pystyviä veneitä.

[quote] Enkä yhtään hämmästy jos en näe tuonkaan laitteen rikkovan fysiikan rajaa. [/quote]
No ei ole syytäkään, eihän sen fysiikan rajoja ole edes väitetty rikkovan, ainoastaan menevän tuulta kovempaa myötätuuleen jota ei mikään fysiikan laki millään lailla estä tapahtumasta.
Eli ei siitä mitään Nobelia saa, että tuollaisia leluja tekee ja käyttää, vaikka meniskin tuplaten tuulta kovempaa.

No, tarjotaan sitten sama mahdollisuus sinua 7 vuotta nuoremmillekin opiskelijoille.