Löytyykö etelä suomesta vanhan rintamamiestalon kato vaihtaja ja jos löytyy mihin hintaan? Tarkoirus ei ole tehdä konesaumakattoa vaan vanhanajan käsisaumakatto.
käsinsaumattukatto
yysryiri
304189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mitäs helvetin ideaa on maksaa tripla summa paskemmasta työstä? Galvanointi kärsii takuulla enemmän kuin nykyajan saumakoneilla, joten toi sun kuvitelma, että saisit jollain tavalla paremman katon, kun se saumataan käsin on pelkkää fiktiota. Myös pätkäriveistä saat lisää murheita itsellesi, kun nykyajan rakennusmääräykset vaativat katoille lumiesteet.
Minä en kuvittele mitään vaan haluan talooni kuuluvan ja siihen sopivan katon. Sitä ei olla tekemässä galvanoidustapellistä vaan sinkitystä en edes tiedä mistä galvanoitua peltiä tänä päivänä sais, jos tiedä niin kerro ihmeessä se sopisi hyvin tähän projektiin. Käsinsaumattu ei ainakaan kolise. Lumiesteitä mun talossa ei ole eikä tule. En tiedä onhan noissa käsisaumakatoissa käytetty aina jalkarännejä makaahan se lumi niilläkin tiedä sitten niistä murheista mutta jos ne lumiesteet aiheutaa ogelmia ne tekevät sitä myös konesaumatullepellille tolla ajattelu tavalla.
Idiooteille pitää näköjään vääntää.....
"Metallin päällystämisestä suojaavalla ja helpommin hapettuvalla metallilla, sinkillä, käytetään nimitystä galvanointi"
Riittääkö tämä sinulle? Kerro itse paikka mistä löytyy sinkittyä kattopeltiä, jollain muulla menetelmällä??
Toistan edelleen. Käsinsaumatusta katosta ei löydy ainoatakaan parempaa puolta kuin koneellisesti taikka käsirissoilla koneriveistä tehdyssä katosta. GALVANOINTI naarmuuntuu ja heikkenee käsin saumatessa. Veivisaumajen määrä on suurempi kuin koneriveissa. Työnjälki huomattavasti heikompaa kuin koneriveissä. Ja loppuun vielä, että useammin käsikatto jää pussille keskeltä kuin konerivi. Tämä johtuu siitä, että konerivissä pystyy säätämään sauman pystyosan juuren, mutta käsirivissä ei. Ennen kolina saatiin vaimennettua vain paksulla tervalla.
Mutta kukin tyylillään. Huomioitavaa on myös se, että vaikka olisi jalkarännit, tuplakourut, sata piippua räystäällä taikka viisi gurua räystäällä peräkanaa niin nykyajan rakennusmääräys vaati lumiesteen käyntien yläpuolelle.
Voipi olla että olen väärässä eräässä peltiliikkeessä vain näin minua ohjeistetiin että sitä vanhanajan pintaa sanottiin galvanoiduksi missä on sellainen hiutalemainen pinta sinkkiähän sekin tiedätkö mitä tarkoitan ja nykyiset sileet sinkkipinnat olisi sinkittyäpintaa tiedä häntä en tohon ammatti sanastoon ole perhtynyt (olenkin tilaaja en tekijä). Minulla ei niitä lumiesteitä ole eikä niitä myöskään tule vaan katto tehdään samanlailla kun se on ollut viimeset 60vuotta eikä se muuten vieläkään vuoda malit vaan hilseilee eikä viittis alkaa uudelleen maalauttaa noin vanhaa kattoa jos uuden saa. Mutta muita aatellen kertoisitko mitä ogelmia ne lumiesteet aiheutaa ja miksi ne eivät konesaumatullapellilä aiheuttaisi samoja ogelmia ymmärrän että konesaumatulla ei ole veivisaumoja niitä( poikittaisia saumoja) mutta eikös esim. piipun takana konesampelleissä ole vastaavanlainen sauma?
Samanlailla nykypelti muuttaa pintansa hapettuessa pajannurkassa kymmenessä vuodessa 'hiutalemaiseksi'. Pelti on samaa tavaraa jo useamman kymmenen vuoden ajalta, vain pehmeys parantunut ja galvanointi kehittynyt. Nykyisin mahdollisuus tilata eri galvanointipaksuuksilla.
Syyt luettelin jo sinulle aiemmin. Fakta on se, että mitä enemmän on käsisaumaa, tulee se kohta käsitellä huolellisemmin jatkossa. Tahdaskäsittely on aina parempi kuin jatkokäsittely. Veivisaumat eivät pelkästään ole ongelma, mutta vuosien saatossa saumat elävät/löystyvät/rupeavat mahdollisesti vuotamaan. Tämä siis mahdollisesti eikä järestään aina.
Loppuun voisin ihmetellä näitä viisastelijoita ketkä aina hokevat sitä, miten hyvin asiat olivat ennen?? Miksi tuotteita kehitetään? Miksi en näe teidän ajelevan töihin 'vanhoilla ja hyvillä' autoilta, jotka ovat 40-50-luvulta??? Herätkää pahvit todellisuuteen! Materiaalit ja työmenetelmät kehittyvät eikä ne katot ennen sen parempia olleet. Tekijästä se lopputulos on kiinni.
Miten joku voi kirjoittaa tekstiä aina vaan ilman välimerkkejä ja silleen ja eikö voisi kuitenkin armahtaa meitä muita palstalla olijoita ja käyttää ihan tavallisia suomen kielen lauserakenteita jolloin kaikilla olisi parempi mieli eikä ketään ärsyttäisi ja joku jaksaisi vastata ihan asiaankin ilman kettuilua. Kiitos.
On hyvä kun joku ajattelee myös sitä seikkaa, että ne käsin lyödyt peltikatot ovat vieläkin paikoillaan.
Ne virheet, joita ennen nämä katontekijät ovat tehneet ovat, joko vesiteknisesti tai visuaalisesti
vähäpätöisiä. Eli tänä päivänä näkyvät ja reilusti yli puoli vuosisataa paikoillaan olleet ovat hyviä vertailu-
kohtia kun puhutaan vertaillen käsi- ja konesaumaan.
Molemmilla on etunsa. Epäilemättä konesauma on asiallisesti tehtynä hyvä. Mutta kun se kone ei lyö harjaa kiinni tai jiirejä valmista.
Katon teossa pitää aina olla peltisepän laatua olevaa peltiä. Muovattavuus saumaukseen ja kuumasinkitys paksummalla eli 350g m2.
Nykyään moni teräsvalmistaja tekee kattoihin tarkoitettua peltiä.
Googlaamalla saat paljon tietoa mitä et koskaan saa tältä keskustelupalstalta.
Se pointti että, rintamamiestaloon laitat käsinsaumatun katon on oikeutettua. Etkä ole vastavirran kiiski vaikka et lumiesteitä laittaisikaan. Ainahan räystään alla maassa on pari metriä tilaa, johon kolataan lunta ja siihen lumi saa tulla katoltakin.
Projektisi kanssa joudut organisoimaan enemmän kuin "avaimetkäteen" teettämällä.
Toki seuraavat ainakin 35 vuotta saat katsoa perinteistä kattoa, jolla on perinteitä.
Ei se ole ongelma, joutuuhan kaupungissa tekemään noihin vanhoihin taloihin suuriakin neliömääriä käsin kun ne on senverran monimuotoisia, hinta nyt riippuu mistä roikkuu, jalkarännit? piippuja? jiiriä jne jne...
satasen neliö ei lähde, parisataa?
itselleni miettinyt ihan samaa perinteet kunniaan ja onhan käsintehty aina käsintehty
näitä viestejä lukeneena otin netistä selvää mikä se käsisaumapelti on en aikasemmin tiennyt sellaista olevankaan luulin että konesauma on konesauma ollu aina no näin sitä viisastuu ja täytyy hakemieni tietojen perusteella sanoa että käsisaumakattohan on paras kertoohan siitä jo kyseisten kattojen ikä kestäneet huonollakin hoidolla vuosikymmeniä
seuraavassaviestissäosaanmyöskirjoittaakunnollalupaansenkaikillelukijoilletehdävarmastionneksimeiltälöytyyhyvinkokemustakonesaumatuistariveistäkoskasitäontehtyvasta60luvultasaakkajotensiitähänmeosataanjosanoajaverratahyvinkinkuinkakauansekestääverrattunakäsisaumaanhyvääkevättämyöskaikilleapukoilulaisilletovereillelupaanharjoitellajakirjoittaakeväänaikanatodellapaljon
eipä oo paljon tekijöitä ilmaantunut
Tere, käsisaumattua kattoa voitte käydä ihailemassa www.setmo.fi / toiminnot / kattopeltiseppä. Siellä esittelykuvissa on kokonaan käsin saumattu katto palapellistä tehtynä. Ero ulkonäössä nykyaikaisiin konesaumakattoihin on melkoinen. Mutta hyvä katto varmasti, eikä pauku tuulessa.
Komia katto tua!
Tuo katto ei taida olla oppilastyö? Kukahan on oikea tekijä? Voisin vaikka palkata töihin heti.
Hyvä tietää että käsityön taitavia vielä löytyy ja nähtävästi tulee vielä uusiakin. Tollasen kun saa taloansa suojaamaan vuosikymmeniksi!
onkosenytoikeastiniinkauheanvaikeaakirjoitaaihannormaalilatavallajavälimerkkejäkäyttäenvoisijokujopajaksaavastatakinkuneikaikkienergiamenisivittuuntumiseen.
Luojan kiitos tänä syksynä alkaa ammattikoulussa Turun suunnalla peltisepille tarkoittettu perustutkinto. Tuollaisia ryppykasoja ei kestä katsella ainoatakaan. Luulisi opettajallakin olevan jonkin sortin vastuu opetuksilleen??? Pääkaupunkiseudulla valvojana toimiessani en hyväksyisi ainuttakaan tuollaista esitystä, joka tässä esimerkki tapauksessa nähdään. Piippukin ilman kaatolautaa ja takuulla tarvitsisi sen.
Sähänolettäälläainoajokaonkirjoittanutilmanvälimerkkejäurpo
Terveppä terve!
Sinullapa onkin kovasti kriittiset mielipiteet. Minua kovasti huvitti sinun tuuba tu tuubaa.
Katsos, soitin nuorena tuubaa ja soittaisin vieläkin jos keuhkot kestäisi.
Tuon katon tekijät ovat aloittelijoita. Se on hyvä, kun vain osasta tosiaan tulee kattoseppiä.
Onhan siinä klommoa ja nuijan jälkeä. Mutta, tyylikäs katto se näkyy olevan. Jos on jopa pääkaupunkiseudulla ollut valvojana, se ei liene minun silmissäni olevan mikään ansio.
Siinä missä nuori seppä lyö klommom on varaa oppia hiomaan koskan kulmia kuin käden taitoja.
Mitenkä ne konesaumamiesten tuhannet kilometrit tummaa naarmua kun on ajettu hosumalla ja väkisin löysillä säädöillä?
Se oli kuulkaa hienoa kunnon penkissä lyödä rivi jonoon. Eikä tarvittu aina kuuttakaan metriä kun asuinrakennusten katot olivat pienempiä. Vettä kun katto pitää semmoiset 40- 80 vuotta niin se on hyvä.
Olen myöskin kiinnostunut rivisaumakatosta. Täällä kun on alan tietäjiä niin kysynkin. Onko rivikoneella ajetun pellin saumaaminen pelkillä saumaraudoilla mahdollista, siis tällä englaraudalla (?) ja sillä tuplasaumaraudalla . Ymmärsin, että yksi rakentaja sanoi, että pienen katon tekee niillä vallan mainiosti.
Tämä tyystin käsinlyöty kattoko sitten saumataan tyystin vasaralla ja käsialasimella? Taisivat olla nimeltään littarauta ja kosakka (?)
Ja sitten kysymys. Onko tähän katontekoon olemassa suomenkielistä ammattitekniikan kirjaa?
Suuriin kattoihin kehitetty ja hyvä menetelmä on juuri konesaumakate.
Siinä pitkät rivit ovat aina kaksinkertaisin saumoin. Täten vedenpitävyys on ylivoimainen varsinkin loivilla kaltevuuksilla. Saumojen sulkemiseen löytyy puristavia-, rullaavia- ja sähkövoimalla kulkevia rullaavia vehkeitä.
Kuitenkin katto on aina yhtä tiivis kuin sen heikoin kohta. Nopeus ei saisi koskaan ajaa tekijäänsä tilanteeseen, jossa esimerkiksi pohjan teko ei olisi huolella tehty. Tai räystään nokka ja mahdollinen ohjuripelli olisi valmiiksi mietitty.
Eli konesauman teko ei ole henkimailman hommaa. Siinäkin käsisaumaa tarvitaan ja tietysti hyvä kosakka litkarauta prisma ja hoksnokkaa soveltaa lukkopihtejä tai jopa puristimia.
Silloin kun rivipeltejä hankkii kannattaa jutella äijien kanssa siellä pellisepän pajassa.
Kun saumojen koneella tehdyt taitokset ovat teräviä, niin se myös sulkeutuu helpommin.
Vaikka konesauman nimeen vannotaan vaikka mitä- sekin vaatii huolellista työtä.
Saumamaalia saa valmiina ja sen levitykseen sopiva keino. Sinappipullo ja pensseli.
Se romumäärä mitä katolla pystyy kelvästi kuljettamaan ja töitä tekemään vaatii pienen laatikon, joka pysyy varpelaudan takana.
Asiantuntija? Mikä on asiantuntija. Tuntee asian ja viisastelee sillä. Se ei taida riittää, vaan pitää olla kykyä ajatella. Ja visioida itsensä katolle kukonlaulusta emännän tomeraan komentoon:
"Tule hyvä mies jo alas ja nukkumaan!"
Tuossa edellä on selventäviä yleisjuttuja katonteosta. Eli rivisaumakattoa voi tehdä pelkästään noilla saumaraudoilla ja käsityökaluilla.
Pitääpä laittaa sinikantinen vihko johon alan keräämään tietoa netistä ja täältä. Ja niinkuin sanot, että utelias olemaan peltisepänliikkeessä.
Erillaisia apujuttuja olen funtisinut katolle: kunnollisia lapetikkaita, jossa vähän kankeampikin voi kurkotella. Ja tietty myös superturvallisia tellinkejä räystäälle.
Nyt kun alan lenkkeilemään ja lämmitellessä venyttelyt akillejänteille ja muillekin jalan osioille niin uskoisin niiden kestävän tulevan kesän hobbyä.
Todellakin se tieto on saatavissa. Itse taanoin hankin RT-kortin "kate sileästä ohutlevystä"
Siitä on jo aikaa kun en edes tiedä missä se on. Oma vika.
Kuitenkin silloin sen hankin Suomen Standardisointi Keskuksesta se oli paperinen vihko.
RT-kortin tieto on kuitenkin sellaista, johon voi nojata ja luottaa varsinkin silloin, kun joku väittää pää punaisena omaa näkemystään.
Varsinaisia teko-ohjeita siinä ei ole vaan määritteet ruoteista, kiinnityksestä, seinälle nostoista,
nimikkeistä, jopa sellaista snobbi-tietoa, jota myös tarvitsee.
Sen verran tiukka vaatimustaso kortissa on, että käytäntö on aivan toisenlainen kun kesäisin katselee niska kenossa kattoja. Firmoja on monenlaisia. Ja vettä, sekä pöllyävää lunta niidenkin katot pitävät.
Kunnolliset tellinkit ovat homman ydin. Se on osa turvallisuutta.
Löytyy kyllä tuolla kuuklehaulla RT-kortti joka on korvattu uudemmalla nimikkeellä :
"Metallinen saumattu katto" . Soitin rakennustietoon ja sieltä saa ainakin sen vanhemman hintaan 17.5e. Ei mikään paha hinta tietopaketista. Lupasin nuukuuttani käydä paikanpäällä kun asiaa lähelle. Postikuluilla kun saa bensiiniä riittämiin.
Näissä kiinnostuksissa on hivenen sellaista aiukuisen miehen hulluutta ja uteliaisuutta.
tuolla kiihkotonta asiajuttua em liittyenhttp://www.kattoliitto.fi/files/238/Toimivat_Katot_07.pdf
Ei tosiaan ole liikaa vaadittu, kun kiihkottomasti esittää omia ajatuksia. Varsinkin tällä palstalla.
Kun miettii aikain saatosta tähän päivään asti ohutlevyllä päällystettyä kattoa niin, pystytään poimimaan juuri parhaat toimintamallit. Todellakin, silloin kun uudisrakentamista oli tuhottomasti ja rintamamiestalot on rakennettu, tehtiin vielä 50-60
lukujen vaihteessa paljon kattoja yksinkertaisin saumoin. Sen näkee kaukaakin, kun rivisaumat ovat miltei 45mm korkeita. Poikittaiset saumat, joita myös veivisaumoiksi kutsutaan myös ilman tuplaa. Se vaatii jyrkän katon ja saman verran kiinnityssoiroja kuin konesauma. Soirot kääntyvät sauman päälle ja näkyvät maahan asti.
Siitä käsinsaumaus parani tuplasaumalle. Näin siellä "setmossa" opetetaan.
Jos parannusta heidän kattoon teknisesti voisi toivoa, se olisi mielestäni "veivisaumojen"
kiinnitys myös ruoteeseeen kiinni. Se antaisi ryhtiä koko riville.
Peltien esivalmistelu parantaa huomattavasti työn tekoa.
Tässä on talvea ja aikaa luoda yhteyksiä moniin eri tahoihin. Aikaa tehdä erilaisia pihtejä.
Hankkia pellisaksia. Hioa kosakan lyöntipintaa ja taivutella kattopellistä tehtyjä soiroja.
Funtsia, pähkätä, tuumata, antaa ajatuksen kypsyä, piirtää muistiinpanoja
Mieleen tulee sanonta, jossa "mies laulellen laski vesiä"
Näin ajatuksen juoksukin kulkee pinnistämättä ja kiireettä.
Palataan asiaan kunhan rekikelit muuttuu rospuutoksi.
Talven selkä ei ole vielä taittunut. Kuitenkin kevät tekee tuloaan, ainakin lintujen käyttäytyminen ennakoi keväisiä kelejä.
Omatoimisen saumatun katon teko vaatii äkyllistä junailua. On päätetävä tekeekö valmiista riviinajetusta pellistä ja saumaa sen itse vaikka puristavilla vehkeillä. Näitä samoja voi käyttää piipun kierrossa ja vaikka kattoluukun teossa.
Perusajatus kuitenkin olisi aluskatteellinen ratkaisu. Sekin vain työnaikaisen suojan antajana. Ja samalla maltillinen ilmaväli pellin/ aluskatteen alla. Kun tuuletus tulee räystäältä - minne se menee? Annatko mennä avatusta harjasta ullakon kylmään tilaan vai laitatko harjalle henkitorvet tai tuulettuva harja. Toimivin ja vähätöisin.
Miten miettii käytössä olevan pellin kulun suhteessa piippuun tai toiseen päätyyn.
Alustavilla pähkäilyillä saa jo paljon aikaan.
Vaiko tekeekö palapelleistä ja hunteeraa niiden valmistuksen saadakseen katon peittoon.
Tämä tietää lisää työtä. Kuitenkin sopivan käsisauman teko on oma juttunsa ja sitäkin tulee kohtalaisesti ilman palojenkin liittoa.
Perusajatus täytyy olla selkeä ja tietoa sekä praktiikkaa hankittava ennen katolle kiipeilyä.
Vanhempaan ja painettuun tietoon voi hyvin luottaa. Mainosmiesten ja piruilijoiden
lauseisiin epäilevä vastaanotto. Katsos, kateellisia riittää niille, jotka saavat aikaan.
Räystäät tippuu jo.
No kesä on kohta ohi katto on vihdoin valmis ja todella hieno tekijää oli vaikea löytää mutta onnistu se lopulta ei muuta kun syyssateita odottamaan.
Mistäpä löytyi tekijä? ja pitikö hinta-arvio?
Paljonko tuli maksamaan tarvikkeineen?