http://www.youtube.com/watch?v=De2tbstCfmA
"Ja kuitenkin lähelläsi tuskin uskallan hengittää"
"Jonain päivänä kamppaillen pelkoni sokaisen
Sydän rinnassa pamppaillen tulen luoksesi tokaisen
Joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
Joka päivä ja jokaikinen yö jonka sydämeni lyö"
"Ja kuitenkin lähelläsi tuskin uskallan hengittää"
"Jonain päivänä kamppaillen pelkoni sokaisen
Sydän rinnassa pamppaillen tulen luoksesi tokaisen
Joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
Joka päivä ja jokaikinen yö jonka sydämeni lyö"
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sokaise pelkosi vaikka heti huomenna! Tiedät, mistä minut löydät.
kannattaisi tuoda ilmi tunteensa useammin! Itse olen tehnyt niin ja se oli hyvä... vaikka ei olisikaan kaikesta varma,se helpottaa asioita. tuollaisten sanojen kuulemine olisi ihanaa...
sanoja...kunpa vaan kuulisinkin nuo sanat häneltä. ajattelen aivan samoin.
olisit hän.
kerro tuntomerkkejä..jospa oisin hän ;-)
Jos olisin hän, toivoisin saavani tietää tunteistasi. Ei nyt ihan laulaen tarvitse kuitenkaan asiaa välttämättä ilmoittaa:)
no hänelle olen monet kerrat ilmeillä ja eleillä näyttänyt ja joskus jotain asioita vahingossa lipsauttanut kun ollaan juteltu jotain ;-)
niin ja laulanut kyllä olen tiettyä biisiä, ihan just hänelle ja katsonut silmiin.
oletkos jo rohkaissut itsesi? Mulla on vähän samankaltainen tilanne...
Enkä usko tästä mitään tulevan. Olen ehkä "jo" alkanut päästä hänestä yli. Kestihän ihastusta jo kauan, nämä sanat tänne taisivat olla joku viimeinen huuto jonnekin ennen irti päästämistä. Ei musta ole kertomaan tunteistani, koska kaikesta päätellen ne olivat yksipuolisia.
Millainen sun tilanne on?
Miksi epäilet että tunteet ovat yksipuolisia? :(
Millainen tämä teidän tilanne sitten on, oletteko samassa työyhteisössä/koulussa vai ihan vapaa-ajan tuttavia?
Odotan säälittävän epätoivoisesti vastaavaa rohkaistumista oman ihastukseni taholta (itse en oikein erittelemättömistä syistä johtuen voi aloitetta tehdä)... Minäkin luulin jo "päässeeni hänestä yli" - kunnes huomasin taas toisin!
Mistä päätellen tunteesi ovat yksipuolisia, oletko varma? Saisiko asian selvitettyä jotenkin muuten kuin suoraan kysymällä tai omista tunteista kertomalla?
Ihastus hälvenee toki aikanaan, jos ei kehity joksikin muuksi.
Miksi sä et siis voi aloitetta tehdä, oikeasti? Olet varattu? Mutta miksi sitten todella odottaisit hänen aloitettaan...
Tunteitteni yksipuolisuudesta en varma tietenkään voi olla, mutta hänen käytöksensä viime aikoina on vaikuttanut siltä. Aiemmin tuntui että meillä ehkä "olisi jotain" välillä, myös hänen puoleltaan, mutta enää en tunne asian olevan niin. Joko hänen tunteensa ovat viilentyneet, hän jostain syystä peittää ne paremmin kuin ennen (niin olen itsekin varmasti välillä tehnyt :/) tai sitten kuvittelin koskaan hänellä olevan mitään kiinnostusta mua kohtaan. Välillä se tuntui aika vahvasti molemminpuoliselta, mutta kun tätä jälkeenpäin järkevästi ajattelen, niin tajuan että ihastuneen (mun) mieli toimii liian positiivisesti. Olen sellainen.
"Saisiko asian selvitettyä jotenkin muuten kuin suoraan kysymällä tai omista tunteista kertomalla?"
En keksi miten se voisi onnistua. Vinkkejä?
meidän kohdalla..siis en tiedä oletko juuri se HÄN, on ollut sellaista on - off toimintaa. välillä ollaan niin lähellä ja sitten taas toisena hetkenä kaukana. en tiedä onko hänen kaverillaan jotaan osuutta asiaan, vai mikä on. tuntee itsensä jotenkin välillä tyhmäksi, kun näyttää kiinostumisen merkkejä ja haluaa olla lähellä jne. en tosiaan enää tiedä mitä teen. luovuttaa en aio, muuta kun siinä vaiheessa että hän sanoo noutänks!
jotakin tunteita hänellä on, sen mie näen selkeesti. tätä kuvioo en vaan tajua, en sitten millään ='(
onko hänen kaverinsakin niin kovasti kiinnostunut, vaiiii. on kyllä niin tiukasti kiinni tässä ihastuksessani.
meidän ihailu tai mitä se ikinä onkaan, on kestänyt jo vuoden..
alkoi vähän varkain ja jatkoa tässä vaan odotan.
olen pyytänyt joskus jonnekin..ja katsomaan vaikka omia harkkojani, ellei sitten itsekin innostu ja tule mukaan kokeilemaan ;-)
mutta ei mun kohdilla. aina kun luulen päässeeni yli niin tulee jokin tapahtuma hetki tai vaan jostain se pulpahtaa ja huomaan ajattelevani vain häntä. tää on kurjaa ja toisaalta ihanaa.
Muakin ihmetyttää, miksi edellinen ei voi tehdä aloitetta? Jos ei oikeasti voi, niin voiko sitten edes vastata toisen aloitteeseen? Vai eikö vain kykene?
kyllä, kurjaa ja ihanaa samaan aikaan. sitkeä olen ja odotan siirtoa. aloitetta olen tehnyt useamman kerran ja niin ettei se tunnu toisesta "tungettelevalta". aika näyttää mitä tapahtuu. hyvää kannattaa aina odottaa =) ei tietty loputtomiin...
Miten olis vaikka perinteiseen tyyliin laittamalla jonkun yhteisen tutun (tai ei kai sen edes molempien tuttu tarvitse olla?) asialle? Tai lähettämällä viestin/sähköpostia/kirjeen jos kasvokkain ei onnistu?
jos vaan annat puhelinnumerosi ilman sen kummempia selittelyjä? Kyllä siitä tajuaa, ken haluaa ja pallo on sitten heitetty hänelle.
Mua alkoi vaivata tää... Oletko jo saanut selvitettyä ihastuksesi tunteet tai ovatko omasi jo täysin viilentyneet?
Oma ihastukseni olisi nimittäin saattanut kirjoittaa kuten sinä - mutta niin varmasti aika moni muukin. Jos kyse olisi meidän tilanteesta, sanoisin, että tunteeni eivät ole varsinaisesti viilentyneet (ehkä arkipäiväistyneet, koska tätä on jatkunut jo jonkin aikaa). Olen yrittänyt peittää ne paremmin, koska luulen tietäväni sinun olevan varattu. Juuri siksi tilanne on hämmentävä, sillä minäkin olisin voinut vannoa, että "välillämme on jotain".
Yleisellä tasolla tästä voi siis päätellä, että paras olisi oikeasti selvittää asia (helpommin sanottu kuin tehty, en itsekään ole kummoinen aloitteentekijä). Jos jutusta ei mitään tule, niin nopeammin siitä pääsee yli ja eteenpäin elämässä jos ei tarvitse jahkailla. Ja voihan siitä tullakin vaikka mitä!
Eivätkä mun tunteet ole pois viilentyneet, mutta "arkipäiväistyneet" myös.
Hmm, kuinka kauan sulla/teillä on ihastusta jatkunut? Mistä päättelet hänen olevan varattu? Minkälainen hän on muuten? Jos pystyisit jotain sellaista kertomaan itsestäsi tai hänestä, josta voisin varmistua ettet ole (tai uskomattoman hyvällä tuurilla olisit ;)) hän. Vastaan kyllä jos kaikki kuulostaa tutulta...
Mä en keksi miten asian voisin selvittää muuten kun jotenkin ihan liian repäisevästi tai vahingossa, mitä tuskin tässä tulee käymään. On ehdotettu numeron tai jonkun mailin/kirjeen antamista, mutta sellainen tuntuu niin hankalalta... tässä tilanteessa missä ollaan. Ja vaikka hänellä joskus olisi tosiaan ollut kiinnostusta mua kohtaan, niin enää en koe samanlaisena sitä. :( Jos hän sitten on tosiaan koittanut peittää niitä jostain syystä? Äh. Sen mä tiedän ettei jahkailla kauaa enää edes ehditä.
Mäkään en siis voi olla varma, onko ihastuminen oikeasti molemminpuolista vai vaan mun optimistista harhakuvitelmaa. Tavataan sellaisissa tilanteissa, ettei kovin henkilökohtaista keskustelua oikein voi saada aikaiseksi.
Minkälainen tilanne teillä on - miksette ehdi jahkailla? Millaisia tuntomerkkejä tarvitset;)?
Ei "käydä samassa paikassa" enää kauan aikaa, sen takia. Voidaan tietysti sattumalta joskus tulevaisuudessa törmätä, mutta eiköhän se ole aika epätodennäköistä että sitten varsinkaan mitään yhteyttä saadaan aikaiseksi. Kerro vaikka minkälaiset hiukset (väri, pituus?) sulla on ja millä kirjaimella etunimesi alkaa, eiköhän niistä ehkä jo selviä? :)
arkipäiväistyy,se on varma jottain itsesuojeluu jotta pää ei räjähtäsi.mut ku tapaa taas naisen nii se on menoo ja taas ollaan lähtöruudus.
Mikset sä muka voi vaikka antaa sitä puhelinnumeroa? Jos ette kerran kohta enää "käy samassa paikassa", niin mitä sulla on menetettävänä? Ei kai se hirmu hankalaa voi olla, annat vaan sen ja juokset sitten vaikka karkuun jos oot niin ujo:)! Tai jos oot ihan totaalikipsissä, niin pyydät jonkun muun antamaan.
Olette varmaan samassa oppilaitoksessa? Saako tiedustella, minkä ikäisistä ihmisistä on kysymys? Näettekö toisenne päivittäin? Viikoittain?
Jos olisit mun ihastus, sun pitäis kyllä tietää tää varattu-juttu... Tai sitten mä oon ihan pihalla... Jos tapaatte koulussa, kuten arveltiin, niin se ei täsmää.