Joskus aina törmää sellaiseen käsitteeseen, kuin hirsiseinärakenteen massavaraavuus? Mitä sillä tarkkaanottaen tarkoitetaan, ja eroaako käsite jotenkin tavallisesti puhutusta seinärekenteen lämmönläpäisystä? Ja millä erotuksella...?
Massavaraavuus?
Mökkihöppänä
12461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
...varaava massa vähentää seinän läpi kulkeutuvaa energiavirtaa, kun lämpötilat vaihtelee ulkopuolella. Saiskohan sitä kuvattua silleen, että lämpötilan nopeasti laskiessa rakenteen ulkopuolella lyhyeksi aikaa (esim kevättalvella öisin) sisäilma lämmittää ensin sitä seinän massaa eikä suinkaan lämpö karkaa "samantein ulos asti" - ja lämpötilan ulkona taas noustessa, se lämpö on yhä siellä seinän sisässä. Näin ollen lämpöä varaava massa hidastaa sitä lämmön kulkua koko rakenteen läpi. Muistelen Tampereen teknisen korkeakoulun "poikien" raportoineen (raoporttia en ole netistä löytänyt) että heidän labbistutkimuksiensa mukaan seinän lämmönläpäisi voi tosiasiassa olla jopa 25...33 % pienempi kuin u-arvo määrittäisi.
Asia valkeni vähäsen!
Vähä kuin vertais sissikaminaa ja varaavaa takkaa toisiinsa. Sissik. jäähtyy nopeasti tulien sammuttua ja varaava "sitoo" itseensä aikaansaadun lämmön massan ansiosta. Vastaavasti kpl.tavarasta rakennettu rakennus ei sido rakenteisiin lämpöä tiili- tai hirsitalon tavoin. Massiivirakenne jäähtyy siis huomattavasti hitaammin koska massa sitoo itseensä lämpöä.
myös tiili- ja muuhun massiivirakenteeseen? Otetaanko massavaraavuutta huomioon, kun näitä u- arvoja nykyään lasketaan?
joo
ei?
Vissiin epäoleellinen asia..Energiansäästötalkoissa lasketaan energianhukkaa, ei sitä että rakenteellisesti sitä voi jopa säästää materiaalivalinnoilla ja toteutustavoilla. Sokee taluttaa mykkää.
....laadittu normien mukaan, niin massavaraavuus on otettu huomioon. Näkee vaan paljon sellaisia energiatodistuksia, joita laadittaessa on menty yli siitä, missä aita on matalin.
Esimerkkinä mainittakoot, että VTT:n energiajunior-laskentajärjestelmäen muuttuessa vuodenvaihteessa maksulliseksi, päätin siirtyä omissa systeemeissäni "ihan ite" tehtyyn laskentajärjestelmään. Ja, kun laadin pilkulleen normin mukaista laskentajärjestelmää, huomasin ettei edes VTT:n energiajunior kaikilta osin täytä normien vaatimuksia laskentajärjestelmän osalta - ja räikeimpinä eroina se, että normi vaatii kuukausittaisen laskennan ja mm. massavaraavuuden huomiointia, mutta energiajunior2009 ei ai ainakaan niitä huomioinu...
...noinkaan mene. Aika iso osa käyttösähköstä (valaistus, sähkökäyttöiset kodinkoneet yms.) tuloutuu lämmitysenergian tarpeen vähennyksenä laskelmiin... joten lämmitysenergian tarve on suurin osa talon energiankulutuksesta.
Ne energiatodistusjutut sun muut on mielestäni ihan OK - kannattaa huomioda - ja maailma pelastuu!
Olet kyllä oluesi ansainnut! ;-)
Jahas, kännipölinät häippäs. Miks täällä osa jengistä asuu? Aamusta iltaan, juhlapyhät jne. Selevitä päin ja ei niin selevitä päin.
Joo, en tiedä massin varauksesta hevon peetä. Tuppaa meneen oli sitä vähän tai paljon.
Lämpeneekö paksumpirakenteinen hirsimökki sitten hitaammin kuin ohuempirakenteinen? Itselläni on mökki osan aikaa talvella kylmänä ja mietin onko paksumpi hirsi jopa huonompi valinta.
useampi päivä ennekuin seinärakenteet lämpiää ja mitä massiivisempi, sen hitaampi. Hitaammin lämpiää ja hitaammin jäähtyy. Ja talvipakkasilla sen huomaa. Kun viikonkin olet pitänyt pirttiä lämpimänä, niin sitten jo riittää kourallinen roskia hellanpesään päivässä. Hirsitalossa pitää asua, eikä vain käydä silloin tällöin.
Joo, jos kappaletavarasta rakennettu talo ja samankokoinen hirsitalo lämmitetään samaan lämpötilaan ja katkaistaan lämmitys, ei liene epäselvää kumpi on "energiatehokas"? Ilmenee viimeistään seuraavana aamuna vertailemalla molempien esimerkkitapauksien sisälämpötilaa. Paitsi ettei kpl.tavarasta rakennetussa talossa nukuta aamuun asti..