Heips.. oon ekakertaa täällä ja toivoisin, että joku osais jollain tapaa auttaa. Oon 23vuotias vauvasta pidempään haaveillu. Kihloissa mieheni kanssa ja meillä sakemanni=) kämppä on hyvä, miehelläni työt, MUTTA: mä valmistuin hevosalalta ja en ole kunnolla pystynyt töissä olemaan. (Nyt saikulla) Selässäni on väliveyn pullistuma sekä rappeutuma. Olin aijemmin jo raskaana, mutta päädyimme aborttiin, koska selkäni ei olisi kuulemma kestänyt synnytystä, saati vauvan hoitoa. Nyt olen kuntouttanut selkää ja luultavasti kun lihakset vahvistuu, niin vauva-asiatkin onnistuisivat. Mieheni haluaisi heti lapsen, minä myös. Onko kellään kokemuksia vanhemmuudesta sairauksien tms.. kanssa?? minun lapsuus on ollut aika rajua, josta edelleen johtuu erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä/paniikkia/masennusta. Myös asentohuimaus on vaivannut minua aina. Käyn terapiassa juttelemassa josko löytyis syitä, mikä aiheuttaa pahan olon, ja terapeuttini on kannustanu minua jatkamaan normaalia elämää.
On vaan välillä niin hirveä ikävä sitä vauvaa joka minulla jo oli, tämä vauvakuume ei häviä millään ja kaipaan niin kovasti "vauva-arkea", omaa rakasta siihen syliin. Onko kenelläkään muilla sairauksia/ahdistuksia tms.. ja on perheellinen, ja ennenkaikkea mua kiinnostaa, miten olette jaksaneet arjen kanssa sitten? Minä haluan lapselleni hyvän ja turvallisen elämän jos joskus sellainen meille suodaan
On vaan välillä niin hirveä ikävä sitä vauvaa joka minulla jo oli, tämä vauvakuume ei häviä millään ja kaipaan niin kovasti "vauva-arkea", omaa rakasta siihen syliin. Onko kenelläkään muilla sairauksia/ahdistuksia tms.. ja on perheellinen, ja ennenkaikkea mua kiinnostaa, miten olette jaksaneet arjen kanssa sitten? Minä haluan lapselleni hyvän ja turvallisen elämän jos joskus sellainen meille suodaan
Vastaukset 2
Vanhimmat
äly hoi!!
viittitkö tarkentaa tota sun kantaa??