On herännyt kysymys mielessäni että kuinkahan monta meitä onnettomia (tai onnellisia) ottolapsiksi annettuja 40-luvulla 70-luvulle ja sitä aikaisemminkin annettuja on olemassa Suomessa.
Ei oo meistä ilmeisestikään yhteiskunta pitänyt mitään kirjaa eikä kantta.
Ei oo valtio ja kunta ottaneet vastuuta meidänn tuesta ja seurannasta , ei edes korkeakoulut ja yliopistot ole olleet kiinnostuneet tutkimaan meitä.
Tulkaa nyt herranen aika puhuttaan meitä ennenkuin me olemme haudassa.
Ei huvittais enää olla täysin näkymätön.
Ei oo meistä ilmeisestikään yhteiskunta pitänyt mitään kirjaa eikä kantta.
Ei oo valtio ja kunta ottaneet vastuuta meidänn tuesta ja seurannasta , ei edes korkeakoulut ja yliopistot ole olleet kiinnostuneet tutkimaan meitä.
Tulkaa nyt herranen aika puhuttaan meitä ennenkuin me olemme haudassa.
Ei huvittais enää olla täysin näkymätön.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko vihjeitä,mistä vois googlettaa ja etsiä tietoa siitä, kuinka monta esim 40-50-60-luvuilla adoptoituja on Suomessa?
Ei kait ole mahdollista, ettei kukaan tiedä?
Erittäin hyvä kysymys! Tilastokeskuksen netistä löytyvät tilastoinnit alkavat vuodesta 1987. Epämääräistä tietoa löytyy monista Suomen lastensuojelun historiaa käsittelevistä kirjoista kuten Pelastakaa lapset ry:n historiikit.
Minusta teidän kannattaisi ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen ja kysyä, miksei vuotta 1987 aiempia adoptiotilastoja ole netissä ja onko niitä ylipäätään tehty. Tilastokeskus on ennenkin toteuttanut kansalaisten pyyntöjä joten voi olla mahdollista, että he täydentäisivät em. tilastoja vanhemmilla tiedoilla. Käsittääkseni Pela on tilastoinut omien adoptioidensa määrät, mutta kotimaan adoptioita tehtiin myös kuntien, muiden järjestöjen ja yksityishenkilöiden toimesta. Kotimaasta ulkomaille adoptoidut lapset rekisteröitiin muistaakseni silloiseen Sosiaaliministeriöön tai johonkin vastaavaan.
Lisäksi saattaisi olla kannattavaa olla yhteydessä yliopistoihin. Sosiaalityön, sosiaalipolitiikan, sosiaalihistorian ja suomen historian laitokset saattaisivat olla hyödyllisiä paikkoja. Laitoksilta voi kysyä, miksei kotimaista adoptiota ole tutkittu ja olisiko sen tutkiminen mahdollista. Adoption tutkiminen on mahdollista tietenkin myös adoptoiduille! Tutkijana voit päästä käsiksi esimerkiksi käräjäoikeuksien adoptioasiakirjoihin, mutta se on tietenkin työlästä hommaa eikä pelkkää uteliaisuuden tyydyttämistä. Käräjäoikeuksilta on muuten saanut pyydettäessä tietoja käsiteltyjen adoptioiden lukumääristä esimerkiksi tietyn vuoden osalta.
Tuolla yhdessä tutkimuksessa mainittiin että sodan jälkeen Suomessa oli 20 000 lasta vailla kotia.
Huhuh
Kuin hylätyt pienet kulkukissat, voivoivoi...