Remontoimme 64 rakennettua taloa. Talossa on ns perunakellari tilavuudeltaan ehkä 8-12 kuutiota. Vesi tulee pohjalle max 30 kun on märkää. Viimeksi "lauhalla" eli lokakuun lopussa.
Kellarin katto on korotettu normaali lattiapintaa korkeammalle n25cm. No, olemme saaneet neuvoksi täyttää lekasoralla jne koko kellari tai alentaa kellarinkatto lattiatasoon järjestää tuuletus ja kunnon eristeet kellarinkaton päälle.
En osaa sanoa jatkuuko betoniseinämä yhtenäisesti seinärakenteisiin. Kosteutta ei kyllä ole ollut seinissä jotka purettiin. Kellarin yksi seinämä on ns ulkoseinää ja sieltä päästä se vesikin kai tulee.
Riittäisiköhän salaojitus vai olisiko parempi haudata koko ongelma?
Kellarin katto on korotettu normaali lattiapintaa korkeammalle n25cm. No, olemme saaneet neuvoksi täyttää lekasoralla jne koko kellari tai alentaa kellarinkatto lattiatasoon järjestää tuuletus ja kunnon eristeet kellarinkaton päälle.
En osaa sanoa jatkuuko betoniseinämä yhtenäisesti seinärakenteisiin. Kosteutta ei kyllä ole ollut seinissä jotka purettiin. Kellarin yksi seinämä on ns ulkoseinää ja sieltä päästä se vesikin kai tulee.
Riittäisiköhän salaojitus vai olisiko parempi haudata koko ongelma?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis vettä tulee pohjalle max 30 cm. Talo on ns valerossipohjainen, yksikerroksinen 60-luvun alun talo. Olisikohan silloin ymmärretty katkaista kapillaari-ilmiö.
Kaipaan siis kokemuksia vastaavista.
Salaojien lisäksi suositellaan nykyään myös seinää vasten laitettavaa muovista eristelevyä, joka suojelee maasta tulevalta kosteudelta, mutta päästää seinän vieren valuneen kosteuden haihtumaan. En muista virallista nimeä, mutta se on sellaista mattomaista materiaalia, joka muistuttaa pinnaltaan legonappulaa. Sen päälle pitäisi vielä tulla kulmikkaan S:n muotoinen profiili, millä levyn yläpinta saadaan suojattua sateelta ja muulta ylhäältä päin tulevalta kosteudelta.
Salaojitukset ovat nykyään aika must juttu, ja ne myös auttavat aika paljon tällaisiin kellarin kosteusongelmiin. Vaikka sisäseinissä ei kosteutta muuten olisikaan, sitä on varmasti ulkopinnassa, koska maa on aina jonkin verran kostea.
Tarkoitat pystysalaojalevyä. Sen kyky ei riitä estämään pintavesien pääsyä kiinni sokkeliin. Ne nousevat vaikka levyn alareunan kautta samalle korkeudelle kuin on vedenkorkeus sokkelin ulkopuolella.
Olen nähnyt jopa virityksiä joissa anturat on valettu paksun muovikalvon päälle, joka nostetaan muurauksen jälkeen sokkelin viereen siinä uskossa ettei siihen ole tullut ainuttakaan reikää muurauksen aikana! Ja vaikka muovi olisikin tiivis, niin vesi pentele meneekin muovin alta sokkelin väärälle puolelle :(
Pystysalaojalevyn idea on seuraava: Koska talon alla on lämpimämpää kuin sokkelin ulkopuolella niin sisällä oleva vesihöyry (hikoilu) tiivistyy sokkelilevyn kylmään sisäpintaan ja valuu alas anturan päälle ja sieltä salaojiin. Ilman sokkelilevyä kosteus tiivistyisi sokkeliin jossa se kapillaarisesti nouse myös ylöspäin. Toinen hyöty levystä on että eloperäinen ja/tai kapillaarinen maa-aines ei ole yhteydessä sokkellin.
ei sitä ongelmaa kannata mihinkään haudata.rakenna kellariin pieni kaivo johon asennat pohjavesipumpun,joka automaattisesti tyhjentaa sinne kertyneen veden siitä ulkoseinästä vain letku ulos .