Mulla on paha tilanne kotona.Tyttöystävä uhkailee itsarilla, kun kerron hänelle etten ole enää onnellinen hänen kanssaan.Rakastan häntä edelleen, mutta muut syyt saavat mut onnettomaksi.Hän ei laita tikku ristiin asioiden selvittämiseksi, enkä yksin jaksa ja kykene ongelmiamme ratkomaan.
Haluaisin jättää hänet ja muuttaa toiselle puolelle Suomea.Mutten uskalla koska hän uhkailee riistävänsä hengen itseltään jos jätän hänet:(
En uskalle ottaa sitä riskiä että hän tekisi jotain itselleen, mutten jaksaisi jatkaa tätäkään.
Mitä minun pitäisi tehdä?
Haluaisin jättää hänet ja muuttaa toiselle puolelle Suomea.Mutten uskalla koska hän uhkailee riistävänsä hengen itseltään jos jätän hänet:(
En uskalle ottaa sitä riskiä että hän tekisi jotain itselleen, mutten jaksaisi jatkaa tätäkään.
Mitä minun pitäisi tehdä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
siinnäpä sitten ähötät loppu elämäsi. lihota itsesi kunnon hylkeeksi
Et ole vastuussa toisesta ihmisestä, vaikka ehkä siltä tuntuu. Usein tuollainen uhkailu on osittain vallankäyttöä - hän haluaa pitää sinut luonaan keinolla millä hyvänsä. Sano hähnelle selkeästi että et halua enää olla hänen kanssaan ja tee selväksi hänelle että sinä et ota vastuuta hänestä. Hänellä täytyy olla jotain mielenterveysongelmia, koska ei kukaan terve ihminen uhkaile noin. UHkailukin jo kertoo siitä että suhteenne ei ole toimiva eikä terveellä pohjalla. Suojele itseäsi ja muista että sinä olet itse oman elämäsi päähenkilö. Et voi pitää toista ihmistä pystyssä - hänen täytyy ratkaista itse omat ongelmansa.
Kokemuksesta voin sanoa, että harva ihminen, joka itsemurhalla uhkailee oikeasti tekee mitään. Se on usein vain epätoivoisen ihminen viimeinen keino yrittää saada tahtonsa läpi. Ja kuten aikaisemmassa vastauksessa jo sanottiin, vallankäyttöä. Osoitus äärimmäisen pahasta olosta.
En silti sano, että sinun pitäisi täysin luottaa siihen ettei hän tee mitään, enhän tunne naistasi. Mutta luultavasti se on vain hänen viimeinen oljekortensa pitää sinusta kiinni.
Et tosiaan ole vastuussa toisesta aikuisesta ihmisestä. Voit puhua esimerkiksi hänen perheelleen tai muulle lähipiirille, mikä on tilanne ja että vähän katsovat hänen peräänsä, jos tilanne alkaa oikeasti vaikuttaa uhkaavalta.
Olen ollut itse vastaavassa tilanteessa. Tyttöystäväni oli syvästi masentunut kun aloimme seurustelemaan. Alakuloisuus jollain tapaa veti puoleensa ja hänen kanssaan oli mukava joskus synkistelläkin. Olin päättänyt "parantaa" hänet. Hän kävi ammattiauttajalla säännöllisesti, muttei tästä ollut suuresti apua. Kuukausien yhdessäolon jälkeen minua alkoi ahdistamaan, enkä enää jaksanut. Ymmärsin olleeni typerä luullessani "parantavani" hänet kaikella hyvyydellä mitä minulla oli tarjottavana.
Yritin jatkaa suhdetta, jatkaa ja jatkaa vaikka itse olin onneton ja suruissani. Yhtenä iltana kun emme olleet yhdessä hän soitti minulle ja ikään kuin hyvästeli. Hätäännyin ja ymmärsin mistä on kyse ja tuntien puhumisen jälkeen hän suostui lupaamaan, soittavansa minulle heti aamusta ensimmäisenä. Menin itkuisena, paniikin vallassa unille ja hänen aamulla soittaessaan päätin ettei mun tarvitse tätä jaksaa. Varsinkin kun kaikki tunteet häntä kohtaan olivat sammuneet ja tunsin enää sääliä ja huonoa omaatuntoa - kaikesta.
Lopulta eroaminen meni omalla painollaan.. Nykyisin ollaan tekemisissä jonkin verran ja hän on edelleen "raskas" ihminen seuraksi. Mutta pakotan itseni olemaan hänen kaverinsa. Kun hän nyt seurustelee huomaan hänen tekevän samaa nykyiselle tyttöystävälleen, uhkailee itsemurhalla jne.
Jaksamisia sinulle, ja rohkeutta päätöksien tekemiseen!
asiallisista vastauksista.
Tosiaan en ole hänestä vastuussa ja itsekkin ole kuullut sen, että tosissaan itsemurhaa aikova ei asialla "retostele" ja kerro sunnitelmaansa.
Tyttöystävänikin on "raskas" ystävä, niinkuin omaa eksääsi kuvailit.Taitaa omanikin olla masentunut.Hän on kyllä kaikinpuolin muuten tasapainoinen ihminen, mutta ei kuitenkaan kaikkein helpoin elämänkumppani.En väitä että itsekkään mikään helppo olen, mutta tyttöystäväni tuntuu olettava mun korjaavan suhteemme, hänen itsensä panostamatta mitenkään.
Mä en ole uhkaillut erolla mitenkään, en edes kun riitelemme.Otan eron puheeksi ihan rauhallisissa merkeissä ja haluaisin keskustella siitä ihan vaikka kahvikupin ääressä.
Hänet valtaa aina ahdistus kun alan keskustelemaan erosta ja sitten hän muuttuu vihaiseksi.Hän kertoo yksityiskohtaisesti miten aikeensa toteuttaa ja jos lähden.Mä alan itkemään ja hän silloin lopettaa ja ottaa syliinsä.
Hän on muutaman päivän pahoillaan, mutta toistaa sitä että on täysin tosissaan.Hän on kerran jo varannut lääkärille ajan saadakseen unilääkkeitä, mutta sitten kuitenkin perunut ajan.
Uskon että hän on itsemurhallaan tosissaan ja toteuttaisi tekonsa:(
Ehkä mun olis syytä pyytää apua joltakulta ammattilaiselta.
Tyttöystäväsi tarvitsee ammattiapua. Ei kukaan terve uhkaile ja ahdista toista nurkkaan. Ethän voi kantaa moista taakkaa omassa repussasi. Jokaisen on kuitenkin seisottava omilla jaloillaan... Hän tarvitsee terapiaa /apua, mutta sinun ei mielestäni tule sitä järjestää. Hänen olisi itse ymmärrettävä tilanteensa ja hakeuduttava hoitoon.
Voimia sinulle!!!
Et ole vastuussa tyttöystäväsi hengestä, vaikka hän kuinka uhkailisi. Raukkamaisinta vallankäyttöä tyttöystävältäsi mitä olla ja voi! Ota yhteyttä vaikka netin kautta kriisikeskukseen tms. Sieltä saa apua, ja neuvoja miten selvittää tilanne. Sinun vastuullasi on oma onnellisuutesi, tuollaisessa tilanteessa ei voi elää.
pohjalla käyneenä, voin sanoa, että ei kukaan koskaan leikillänsä tuosta itsemurhasta puhu. Eli siihen kannattaa kyllä puuttua.
Mutta tosiaan, vaikka tyttöystävälläsi olisi kuinka paha olo niin se ei kuitenkaan oikeuta häntä uhkailemaan tuolla itsemurhalla.
Ite olen kans lähinnä teininä taistellut tossa itsemurhakierteessä ja se oli hyvin raskasta ja ahdistavaa aikaa.. huusi apua sisältään, mutta kukaan ei kuullut.. kannattaa siis yhdessä hakea apua, jotta tyttöystäväsi pääsisi puhumaan ja selvittämään päätänsä. Eroaminenkin on sitten ehkä helpompaa teille molemmille...??
On varmasti raskasta tukea ja varsinkin kun on kyse suurista peloista mitä ei hallitse kunnolla kumpikaan teistä eli apua kannattaa hakea.
Itse selvisin ystävien avulla jotka jakso kuunnella ja luottamalla pikku hiljaa elämään. se vaati rohkeutta mutta on ollut sen arvoista :) kaikki ei kumminkaan selviä näin ns. "helpolla" vaan vaatii ammattiapua ja sitä kannattaa hakea jos vaan on mahdollista.
ihminen voi haluta vaan käyttää valtaa toiseen, ja uhkailla itsemurhalla, tosiaankin!
kuuluu...Mistä sitä voi olla varma ettei itsemurhasta puhuva ole tosissaan, vaan vain käyttää sitä vallan välineenä??