Hei, onko kokemuksia sukunimen muutoksesta? Tiedustelisin, että kun se hakemusmenettelyllä hoidetaan, niin maksaako se sen 91 euroa ja siihen vielä päälle kuulutus Virallisessa lehdessä 75 euroa. Näin minulle maistraatista sanottiin, ja lisäksi nimettiin käsittelyajaksi 3-9kk. Aivan kohtuuttomalta tuntuu ottaen huomioon, että heterot saava avioliittoon vihkiytymisen yhteydessä vaihtaa nimensä ilmaiseksi - ja takuulla nopeammin. Tämähän menee nyt saman kaavan mukaan kuin "mielivaltainen" sukunimen muuttaminen.. eli eikö sillä rekisteröinnillä ole "mitään merkitystä" tässä asiassa?
Olen nyt jokseenkin turhautunut, vaikka silloin ~7 vuotta sitten kovasti tästä uudesta laista ilahduin, mutta kun omalle kohdalle näin sattui, niin tämähän on jotenkin ihan hölmöä.....
Olen nyt jokseenkin turhautunut, vaikka silloin ~7 vuotta sitten kovasti tästä uudesta laista ilahduin, mutta kun omalle kohdalle näin sattui, niin tämähän on jotenkin ihan hölmöä.....
Vastaukset 10
Vanhimmat
aikaa menee, rahaa menee mutta toisaalta sittenhän se on tehty. Itselläni kesti lähes se 9kk asiassa. Lisäkustannuksia tuo myös ajokortin uusiminen ja sen sellaista. Mutta jos ajattelet asiaa monen vuoden päästä tuskin muistat mitään koko prosessista.
että miksi se nimi pitää vaihtaa? Nimen vaihtaminen on vain jäänne ajalta, jolloin naisesta tuli miehen omaisuutta, miehen sukua ja taloutta. Lienee peräisin jo niiltä ajoilta, kun naisilla ei edes ollut omaa sukunimeä vaan he siirtyivät vain isänsä omaisuudesta miehensä omaisuudeksi.
Rakkaus ei siitä mitenkään vahvene eikä muutu vakavammaksi, jos muututaan samannimisiksi. Sen sijaan kaksi itsenäistä, toisiaan rakastavaa naista voi avioitua ja pysyä silti omina itseinään nimeä myöten.
En oikeasti aina ymmärrä lesbojen halua apinoida heterojen tapoja kaikessa. Lienee siis selkeää, että itse en tule vaihtamaan nimeäni ikinä, vaikka avioituisimme, enkä myöskään odota, että muru tekisi niin.
Jos toisen sukunimi on Kakkinen tai Lerssi ja toisen sukunimi joku niinkin runollinen ja luontoaiheinen, kuten Sumuvuori, niin totta ihmeessä se Sumuvuori haluaa muuttaa nimensä Kakkiseksi. ;)
oli sellainen olo että haluamme ihan oman, niin ihana kuin sukuni onkin en ole tuntenut siihen sellaista yhteenkuuluvuutta että tuntisin sukuni nimen minun omakseni. Puolisollani taas oli isänsä sukunimi ja siitä suvusta ei ole kuulunut sitten syntymän. Ei se nimiasia meillä liity mihinkään heteromatkimiseen, me tunnettiin vain että haluamme meidän liiton täydentää nimellä, joka ei ole meidän suvuista vaan joka on meitä. Ei se meidän itsenäisyyttämme vienyt eikä meitä päistämme yhteen kasvattanut. Pelkästään positiivisia asioita se on tuottanut, ei olla kaduttu. Eihän se ehkä kaikille sovi, ja kukin vaihtaa omien syiden takia. Me vaihdettiin täydentääksemme meidät, ei sitä kumpikaan vaatinut vaan ajatus kypsyi kun itsestään.
Nyt sukunimeni kuuluu minulle, se merkitsee minulle jotain, ennen niin ei ollut. Se on aika uusia tunteita ja tuntemuksia tuottanut, positiivisia kaikki.
En minäkään missään nimessä nimeä siksi ole vaihtamassa, että se olisi jotenkin "pakollista" tai koska haluan apinoida...... Etunimessäni on hankalia konsonantteja, samoin kuin sukunimessäni, siten, että niitä ei voi lausua (esim puhelimeen vastatessa) sujuvasti peräkkäin. Puolisoni sukunimi sen sijaan soi kauniimmin ja sattuu vielä olemaan harvinaisempi. Millä tosin ei sinänsä ole väliä. Yksi totuus on myös se, että taidanpa olla läheisempi hänen sukulaistensa kuin omieni kanssa.
Rekisteröimme kesällä suhteemme, soitin maistraattiin nimiasian puitteissa. Virkailija ei sillä hetkellä osannut sanoa yhtään mitään. Pyysin selvittämään, miten nimenvaihto kuviot menevät. Soittivat parinpäivän päästä ja virkailija kertoi, ettei ole mahdollista ottaa toisen sukunimeä, sukunimilaki kuulema sanoo niin. Ainoastaan sellaisen nimen saa, joka on ollut suvussa joskus tai tietenkin menemällä miehen kanssa naimisiin! Jotenkin se tuntui suurelta vääryydeltä ja epäoikeudenmukaiselta. Epäilin, kyllä virkailijan tietoa, mutta tyydyin päätökseen, koska viranhaltija niin sanoi. Nimen vaihto ei minullakaan liity heterojen vaan täysin tunnesyistä olisimme halunneet saman sukunimen. Mitkähän tässä oikeasti on pykälät ja mahdollisuudet?
Lain mukaan parisuhteen rekisteröinti on riittävä syy sukunimen vaihtoon. Eli pyydetään sitä nimenmuutos lappua ja täytetään se. Syyksi kelpaa tuo. Pahus kyllä kun maksaa -.- Sais luvan mun puolesta maksaa heteropareillekin...
Mekin aiotaan murun kanssa ottaa yhteinen sukunimi, kun sen aika koittaa~ lähinnä siitä syystä, että aiomme hankkia lapsia ja haluamme heille saman sukunimen, etteivät opettajat ym. turhaan jaottelisi heitä.
Vielä kun pääsisimme sopuun siitä, kumman sukunimi otetaan... :,D
oman sukunimen, on olemassa valmis lista mistä voi valita sukunimiä joita ei ole varattu, tai kehittää oma jolloin toki menee oma aikansa siinä että se tarkistetaan ettei kellään ole sitä. Voitte täten perustaa oman sukunne.
noin yksinkertaista ottaa vaan jotain nimeä omakseen Suomessa. Nimen voi vaihtaa sellaiseksi joka on on ollut joskus suvussa oleva nimi.
on, voi valita listasta ja laittaa hakemus, menee vähän yli 6kk ja homma on hoidettu. Näin tehtiin, ei se ole sen kummempaa.