Terves
Sanokaa viisaammat että mikä on normaalia halkeilua 100x170 hirressä?
Tuntuu siltä että viime kesän/syksyn aikana rakennetussa mökissä ei ole enää
yhtä ainotta "ehjää" hirttä vaan kaikki on ennemmän tai vähemmän halki.
Rakennus aikana ei satanut käytännöllisesti sanottuna yhtään...
Mökki käsiteltiin heti puunsuojalla/oksalakalla ja sen jälkeen maalattiin.
Asiallisia vastauksia kiitos.
Sanokaa viisaammat että mikä on normaalia halkeilua 100x170 hirressä?
Tuntuu siltä että viime kesän/syksyn aikana rakennetussa mökissä ei ole enää
yhtä ainotta "ehjää" hirttä vaan kaikki on ennemmän tai vähemmän halki.
Rakennus aikana ei satanut käytännöllisesti sanottuna yhtään...
Mökki käsiteltiin heti puunsuojalla/oksalakalla ja sen jälkeen maalattiin.
Asiallisia vastauksia kiitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Normaalia hirren halkeilua: Kaikki. Hirsi halkeaa siltä sivulta josta on lyhin etäisyys puun ytimeen. Ihan normaalia ja jopa kuuluu asiaan.
Jos ilmiö haittaa kannattaa suosia liimapuuta. Ei ole tosin hirttä mutta myy paremmin kun käytetään mainoksissa termiä nimeltä hirsi.
Ei ole olemassa mitään normaalia halkeilua. Puu kutistuu kuivaessaan enemmän poikkileikkauksen kehän suunnassa kuin säteen suuntaisesti, mikä aiheuttaa halkeamisen. Kuivamisnopeus vaikuttaa halkeiluun, eli jos puut ovat olleet kosteat pystytysvaiheessa ja sen jälkeen kova lämmitys suoraan päälle, niin halkeamia syntyy enemmän. Kova pakkanen edesauttaa vielä nopeaa kuivamista, kun sisäilma on todella kuivaa. Rakennusvaiheen kostea puu ei tarkoita sitä, että hirret rakennusvaiheessa kastuvat, vaan sitä että hirsi on vielä suht tuoretta eikä se ole kunnolla kuivanut ennen veistoa (näin on yleensä aina teollisessa hirsirakentamisessa). Ennen vanhaan puut myös kaadettiin sydäntalvella, jotta puu olisi jo kaatovaiheessa kuivimmillaan. Tätäkään ei nykyisessä teollisessa rakentamisessa enää huomioida, vaan puuaines pyritään kuivaamaan teollisesti. Samoin puun laatu vaikuttaa halkeiluun. Hitaasti kasvanut, paljon sydänpuuta sisältävä tiheäsyinen hirsi halkeilee vähemmän.
Halkeamista ei voida millään keinoin täysin estää, mutta tuolla kuivamisella siihen voidaan vähän vaikuttaa. Samoin halkeamista voidaan yrittää ohjata näkymättömiin tekemällä varauksen pohjaan ura, johon halkeaman toivotaan syntyvän.
Jokatapauksessa hirren halkeaminen on luonnollinen ilmiö ja siitä on pelkästään esteettistä haittaa (eikä minusta sitäkään), lämmöneristävyyteen se ei vaikuta. Jos jokainen hirsi on halki, niin kuulostaisi siltä, että hirret ovat olleet huonosti kuivattuja asennusvaiheessa ja sen jälkeen mökkiin on pantu kovat (siis normaalit asuin-) lämmöt heti päälle.
Sydäntalvella puut kaadetaan sen takia että puussa ei ole ravinteita. Vältytään tuholaisilta. Sydäntalvella puu ei todellakaan ole kuiva vaan jäässä. Tuore puu ei ole koskaan kuivaa. Typerä teoria.
Halkeilua pyritään välttämään kuorimalla puu osittain esim. jättämällä päät kuorimatta. Toinen tapa on suojata taapeli niin ettei tuuli tai auringon paiste kuivata puuta liian nopeasti. Yksi tapa on tehdä hirren yläpuolelle ura ohjamaan halkeilua. Alapuolelle tehtynä voi halkeaminen jopa "levittää" hirren koska varaus suoritetaan alapuolelle. Yksi toinen tapa halkeamisen estämiseksi on pelkata hirsi yhtä leveäksi kuin korkeaksi. Kapea pelkkahirsi halkeaa aina kyljistä auki koska ydinpuulle matka on lyhyt.
"8 9=17" kirjoitti:
"Sydäntalvella puut kaadetaan sen takia että puussa ei ole ravinteita. Vältytään tuholaisilta. Sydäntalvella puu ei todellakaan ole kuiva vaan jäässä. Tuore puu ei ole koskaan kuivaa. Typerä teoria."
Ei tietenkään tuore puu ole koskaan kuivaa. Mutta kuivempaa se on talvella. Samoin talvella kaadettu, jäinen puu kuivaa hitaammin, mikä juurikin vähentää tuota halkeamista.
Tuo "typerän teoria" ei edusta pelkästään omaa ajatusmaailmaani:
http://www.selkaveitti.com/hirsi/
http://www.puuvene.net/phuhta/artikkelit/puu.htm
Että ihan miten vaan.
Joo, ihan hyviäkin asioita ja jopa oikeitakin asioita uusi veistäjä oli oppinut. Aika "uusi" kun piilukirveskin pitää olla erikseen oikealle ja vasemmalle veistämiseen. Siihen riittää tasan yksi kirves ja on paljon nopeampi. Oppii ajan kanssa. Kuten myös oppii olemaan hiljaa asioista mitkä ovat vielä itselle uusia ja outoja. KUKAAN ei kaada hirsikehikkoon puita kesällä.
Kaatoajankohdasta riippumatta puu on aina tuoretta. Liian nopea kuivuminen halkaisee puun kuin puun. Itse käytän hirsitöissä monesti ylivuotista puuta. Ei "elä" seinässä lähellekkään niin paljoa kuin tuoreesta veistettäessä. Eli, kuivatan hirret hitaasti hyvässä taapelissa. Jäinen puu on parempi työstää mutta tapituksista huolimatta puu elää elämisensä vaikka kehikko olisi jo valmis. Kevätaurinko pahin halkaisija.
Iske kosteusmittari talvella ja kesällä kaadettuun puuhun ja esitä kuivanpuunteoria uudelleen. Taidankin jatkossa tehdä polttopuut sydäntalvella että saan kuivia polttopuita? Talvella teen joka tapauksessa, jäinen koivu napsahtaa helposti pieniksi.
Halkeiluun on taipumusta suhtauta enempi vähempi tunteella - miten ja missä ne halkeamat ovat ja minkä kokoisia suhteessa hirren mittoihin. Pientä halkeilua on aina, joku isompikin halkeama mahtuu (höylähirsisen) huvilan rakenteisiin. Puun heikko laatu ja "raju" lämmitys heti pystytyksen jälkeen voi lisätä halkeilua. Joskus pystytysvaiheessa on pistetty kasaan väärin ja väkivallalla, siitä voi tulla halkeilua esimerkiksi ulkonurkkiin. RT-kortissa hirsirakenuksen laatuvaatimuksista on kuvattu hirren laadun sallitut vaihtelut.
Jokainen tehty ja tehtävä hirsi halkeaa jollain aikavälillä sydämeen saakka.
Jos kerran hirsi on halkenut, sen saa kiinni vain perma-chinkilla, tai oikeastaan check mate`lla. Ainakin ne halkeamiset jotka ovat ylöspäin ja josta pääsee satevettä hirsiin. Kannataisi laittaa kiinni myös hirren päästä , koska muuten tuuli pääsee talvella jäähdyttämään hirttä.
Kannataisi lukea www.permachink.fi tiivistäminen
Parma-kinkku mainos taas vaihteeksi..
Mieti näitä:
-Miksi ennenvanhaan pyrittiin laittamaan nimenomaan hirsitaloon mahdollisimman raskas kate, vaikuttaisikohan halkeiluun!?
-Mitä tarkoittaa hengittävyys? Olet nimittäin tehnyt ratkaisevan virheen hirsien pinnoittamisessa!
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavahirsitalo.html
Pyrittiin?
Onko päre heviä? Tekniikat hiukan kehittyi ja päreiden päälle nysvättiin savitiilet. Next step saumapeltikatetta jne.
Katteen paino ei vaikuta millään tasolla halkeiluun.
Hengittäviäkin maaleja on.
hirsirakennukset halkeilee eniten. Suurtehotuotanto runnoo tavaraa läpi sellaisella vauhdilla, ettei ole minkäänlaista mahdollisuutta suorittaa minkäänlaista puiden valikointia. Toisin oli ennen kun mestaritimpurit valitsivat puut sitä mukaa kun työ edistyi. Hirsityö tehtiin käsityönä.
Nyt ei kukaan enää viitsi alkaa käsin hirsiseiniä tekemään. On ne nykyajan työikäiset niin veteliä vellihousuja.
Joten ostakaa vaan kaikki suurtehoteollisuuden tuotteita älkääkä marisko. Halkeamista, eikä muista virheistä ei tarvi maksaa, ne saa kaupanpäälle. Ihan ilmaiseksi.
Itse valitsin hirret 2000ha:in alueelta. Täysin mäntyvaltaista metsää ja 60m3 löytyi veistokelpoista tavaraa. 25mm latvamitta ja poikki pituuksien ollessa 12m-15,5m. Kallion päältä kaadettiin vanhaa järeää joitten latvoista saatiin tuppeen sahatut lautatavarat ja tyvistä lattialankut. Tuppeensahattu leveys n. 25cm eivät kouristelleet yhtään eikä lattialankku elä mihinkään suuntaan. Myös hirret ( pyöröhirsi ) tappouralla halkeamista juuri ollenkaan. Senverran pitää vielä kehaista että kaikki itse tehtynä puunkaadosta ovilukkojen asentamiseen ! Huvila n. 200m2 sisältäen harkoista tehdyn alakerran . Erittäin mielenkiintoinen projekti ja suunnittelenkin jatkoa edelliseen jne...
Ja se hirren latvamitta oli 25cm eikä mm...