Tämän päiväisessä lehdessä oli valokuva 23-vuoden takaisesta suuresta ihastuksestani. Polvethan siinä meikätytöltä notkahtivat ja puna nousi poskille. Ensijärkytyksestä selvittyäni katselin kuvaansa tarkemmin ja voi ihmettä! Hänhän on toisin kuin minä - vanha!
Olipa onni, etten häntä sittenkään ottanut. Nyt olisin vanhaan mieheen sidottu.
Ja tämä tarina on tosi, mutta aivan leikkimielellä kirjoittettu sekä tähän liittyy kysymys: mites ittellänne? Onko tullut entisiä nykyisiä vanhoja heiloja vastaan?
Olipa onni, etten häntä sittenkään ottanut. Nyt olisin vanhaan mieheen sidottu.
Ja tämä tarina on tosi, mutta aivan leikkimielellä kirjoittettu sekä tähän liittyy kysymys: mites ittellänne? Onko tullut entisiä nykyisiä vanhoja heiloja vastaan?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Järkytykset ovat jo aikaa sitten turruttaneet.
Jokunen entinen heila ja useampia ihastuksen kohteita.
Aika on kohdellut kaltoin ja ehkä myös elämäntavat.
Itse en muista useampia ihastuksia siltä ajalta kuin tämän, joka oli veretseisauttava ja ikimuistoinen ihastus siksikin, ettei se koskaan johtanut mihinkään. Aika oli häntä kuitenkin valitettavan hyvin kohdellut.
Onhan niitä, toinen toistaan kamalampia.
Vain yksi ei voi tulla vastaan koska kuoli jo kohta kolme vuosikymmentä sitten, hän pysyy mielessäni ikuisesti nuorena.
Näinkin muuten itselleni on käynyt. Tosin se ihastus oli vielä kaukaisemmalta ajalta ja alle kolmikymppisenä jo kohtasi kohtalonsa. Kyllä minä hänestä tykkäsin, mutta hän ei niinkään minusta. Niisk.
kauaakaan kun yhden näin marketissa, ja siinä juteltiinkin jonkun aikaa.
Ihan saman laitoin merkille. Olipa tää mies mennyt sitten vanhan näköiseksi :=)))
Kuten totesin, itsehän emme ole muuttuneet miksikään. Ja jos ihan totta puhun ajattelinpa, että mitähän hän ajattelisi jos minut nyt näkisi. Ei ihan yksipuolinen ollut ihastukseni, vaikka säilyi puhtoisena silloin. Kumpikin tahoillamme olimme toisen omia.
sen kun peiliin katsoo, ettei sitä ite ole paljon muuttunut 35 vuoden aikana :=)))
Hehehee, millainen on peilisi, Yxitypy, millainen?
Et ole sinäkään enää 15-vuotiaan näköinen, ethän?
Ystävyydellä
bngt
on ihan kunnon peili, eikä niinkuin kaikkien liikkeiden pukukoppien peilit, jotka suurentaa :=))
Mitäs se Benkku täällä hättyyttelee toisten peilejä? Nyt kun tuo Typy otti noinkin vanhat valokuvat esille, pitänee käydä katsomassa omaa hääkuvaansa. Vai tohtiskos?
En mä muuta mutta piti vähän Typylle ystävällisesti vinoilla...
En kai loukannut ketään?
bngt
Et minua ainakaan, kunhan päätin itsellesi kuittailla takaisin.
olin yhteen mieheen, kun tälle paikkakunnalle aikanani tulin, niin komea ja muutenkin ihana.
Nyt näen hänet harvakseltaan ja kyllä on vanhan näköinen, eihän sillä ole enää tukkaakaan.
Hyvä etten enempää yrittänyt.
Sanos muuta. Olla nyt tukattoman akkana :DDD
kohtalo oli kuitenkin julma, mutta ei siitä sen enempää.
Samat ajatukset oli mullakin. Sitäpaitsi on mun oma ukko paljon nuorekkaamman näköinen. Hyvät kaupat tuli aikoinaan tehtyä :=))))
Ostitko miehen ja mistä?
bngt
ostaa, kun se oli heti myytyä miestä kun näki mut. Ainakin mä luulen niin :=))
Myytyä miestä, niin minäkin vaikken edes ole nähnyt sinua.
bngt
tässä punastuu Ben. Oot varppina käynyt katsomassa kuvaani galleriassa :=))
Ja minä olen ikäni nähnyt märkiä unia Marilyn Monroesta. Mahtaa olla nätti tytö nykyisin.
=DW=
Luulenpa, että Marilyn ja Elvis viettävät mukavia päiviä taivaan tanhuvilla. Ja nyt tuli mieleni myös Clark Gable joka oli siis niin hyvän näköinen, mutta valitettavan edesmennyt myös. Jos hänet olisin ottanut, olisin leski.
Ehdottelin aikoinani, että Jasser Arafat ja Golda Meir menisivät naimisiin. Olisi tullu rauha Lähi-Itään tai ainakin kauniita lapsia.
ottaa Clint Eastwoodin..siis vähän nuoremman version nykyisestä :=))
Kaikkea sitä nuorena haaveileekin. Rauha tuli Kaukoon täältä katsottuna luoteiseen kun hän toisen löysi. Ja Kauko ei ole niin kaukana menneisyydessä, kuin tuo aloituksen Ihq.
Alkaa tässä itsekin tuntumaan kohta siltä, että kauas on pilvet karanneet meikäläiseltä. Pitääpä nyt oikein miettiä. Juu, kaukana ovat.
oo näkyny, ei edes ex-miestäni): Olisihan se mielenkiintoista, jos jossain kulman takana törmäis, ei ehtis ku jäljestäpäin ihmetellä, kukahan niin tutun näköinen tos viiletti:))))
En minäkään ex-aviomiestäni ole nähnyt viiteen vuoteen. Tarina eli tutut kertovat hänen ikinuoren rupsahtaneen, mikä tietenkin minua ilahduttaa.
Se yks punatukkainen pirulainen sais kyllä tulla vastaan ,olis meinaan pikkasen kysyttävää.
Mitäs jos hän ei tunnistakaan sinua?
Näin muutamia vuosia sitten erään teiniaikaisen ihastus-kaverini kaupassa, enkä tunnistanut häntä. Hän tunnisti minut, mutta tosin lastenlapsenikin tunnistavat minut alaluokan koulukuvista. Hänestä oli sentään mukavia muistoja. Olen jopa joskus hurjimmissa ajatuksissani harkinnut häneen yhteyttä ottavani, kun sattumalta kuulin tai siis luin hänen eronneen parisen vuotta sitten. Mutta ei sentään, en minä enää. Olen niin itsekkään itsellinen.
Sillähän oli pitkä punainen hiuspehko ja valkoset housut ja siihen takataskuun oli kiva työntää sormet kun käveltiin.
Pisamiakin oli,kyl mä sellasen tuntisin oitis.
Keinuiko lantiokokin?
Ääh, minäminä taas muistoihini vaivuin ajalle jossa itsekin omistin valkoisen farkkupuvun. Se onni ennen ja jälkeen kesti 22 vuotta.
Arvaisin, että ihastuksesi omaa edelleen pisamat ja hyvän tuoksuisen tukan. Oi tuoksumuistoja.
muitakaan yhteyksiä ole tarvinnut harrastaa, ex historiaan.
tämän päivän lehdessä yhden miehen kuvaa joka oli mun teinivuosieni päiväuni. En olis tunnistanut muuta kuin nimestä ja kun luin sen jutun niin tunnistin että on sama henkilö. Oli mies niin lihonut ja vanhentunut. Katselin oikein pitkään sitä kuvaa että miten voi vuodet muuttaa joitain ihmisiä.
useinmiten, vanhojen heilojen nähdessä toisiaan tänään, tunne on molemminpuolinen.