...toimitusjohtaja Mikko Wirenille: Mikä oli se substanssi, josta johtamasi yhtiön kannatti maksaa Terveysrahasto Oy:lle 800 000 euroa? Vastaukseksi ei riitä se, että tätä kauppaa ei kommentoida. Jostakin tuo summa kannatti maksaa, joten eikö epäilysten hälventämiseksi olisi parasta kertoa kaikille mistä oli kysymys?
800 000 euron kysymys...
Kysyä saa aina
29391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ja luulet sitten toimitusjohtajien tutkivan tämmöisiä paskapalstoja. :D
Joku näyttää tutkivan.
Vastaukseksi kelpaa ehkä erään terveys- ja hoiva-alayrittäjän toteamus, jonka mukaa tällä on alalla paljon riskitöntä kasvua.
Ihmiset vanhenee ja sairastaa varmasti ja yhtä varmasti hoitoon pistetään euro poikineen. Kyllä siitä substanssista bisneksen haistava maksaa. Viime kädessä Jämsä ja jämsäläiset pulittavat tuon summan.
"Viime kädessä Jämsä ja jämsäläiset pulittavat tuon summan. "
Näistä maksukeskusteluista unohtuu koko ajan se, että sairaalan palveluja on tarkoitus lisätä ja niitä tarjotaan myös muualle Suomeen. Jos esimerkiksi tekonivelleikkaukseen pääsee nopeammin kuin muualla, niin varmaan ne palvelut myös kelpaavat. Nopeus on yleensä aina valttia myös omalla rahallaan sairastaville.
Entäs jos kaikki muutkin ajattelevat noin? Palveluita lisätään kaikkialla ja tarjotaan muualle Suomeen. Kukas ne palvelut käyttää? Ruvetaanko niitä viemään Kiinan kasvaville markkinoille?
Eiköhän se ole tässä asiassa sama kuin kaikessa muussakin. Palveluiden pitää olla niin hyviä, että ne menevät kaupaksi. Parhaat suorastaan viedään käsistä. Ehkä kannattaisikin antaa nyt näille palveluiden tuottajille työrauha ja jopa henkistä tukeakin alituisen haukkumisen ja räkyttämisen sijasta. Se kun ei kuitenkaan mitään tässä asiassa auta.
Hyvähän se on, jos kaikki panevat parastaan, mutta ei se ongelmaa ratkaise. Parhaat pärjää, mutta mitä tapahtuu kaikille muille? Työrauha olisi helpompi antaa, jos palveluntuottajat eivät olisi niin läpinäkyvän rahanahneita pikavoittojen tavoittelijoita. Siitähän täytyy olla kysymys, jos 20 000 euron osakkeiden arvo nousee muutamassa kuukaudessa 40-kertaiseksi.
Ehkä tarinan opetus on se, että seuraavat kokeilijat osaavat laittaa osakassopimukseen riittävän pitkän, vaikkapa viiden vuoden mittaisen karenssin, jonka kuluessa osakkeiden myynti kohtuuttomien pikavoittojen estämiseksi ja rahastavien pelureiden poissulkemiseksi on kielletty. Ja sopimusrikkomuksesta kunnon sakko, ei siinä muutama kymppitonni mitään auta, sehän kannattaa maksaa tulonhankkimiskuluna, jos melkein miljoona on tarjolla!
Sittenpähän nähdään, kuinka "yhteiskuntavastuullisia" nämä toimijat oikeasti ovat, vai onko tuo sana mainittu vain päättäjien harhauttamiseksi.
Osakeyhtiöitä ja osakekauppaa varten on ihan omat lakinsa. Ei niitä jonkin Jämsän virkamiesten karenssisopimuksilla voida miksikään muuttaa. Osakeyhtin osakkeita voidaan ostaa ja myydä. Hinnan määrittelevät kaupan osapuolet itse, eikä jokin ulkopuolinen määräilijä.
Et varmaankaan ole vakavissasi?
Kyllähän osakkaat voivat keskenään sitovasti sopia, että kukaan ei myy eikä luovuta osakkeitaan kenellekään viiteen vuoteen. Sopimuksen tehosteeksi parin miljoonan euron sopimussakko. Se kyllä hillitsee innokkaimpia myymästä omistustaan 800 000 eurolla, kuten nyt kävi.
Ei mikään liiketaloudellisin perustein toimiva osakeyhtiö suostu sellaisiin sopimuksiin. Lapsellisia höpinöitä.
Jos näin on, se vain todistaa epäilykseni oikeiksi.
Puheet paljon mainostetusta "yhteiskuntavastuusta" ja sitoutumisesta Jämsän terveydenhuollon järjestämiseen ovat siinä tapauksessa pelkkää päättäjien harhauttamiseksi sepitettyä roskaa, joka voidaan unohtaa saman tien. Pyrkimys on pelkästään rahastaa pikavoittoja, terveydenhuollon toimivuus on aivan toisarvoinen kysymys, joka lakkaa toimijoita kiinnostamasta saman tien, kun rahat on saatu tilille.
Vaatimalla viiden vuoden sitoutumista olisi testattu jo tarjousvaiheessa, mikä tarjouksentekijöitä todellisuudessa kiinnostaa, nopea raha, vai pitkäjänteinen liiketoiminta terveysbusineksessa,
Näyttää siltä, että ulkopuolisen maksajan sijasta on saatu ulkopuolinen rahastaja.
"Puheet paljon mainostetusta "yhteiskuntavastuusta" ja sitoutumisesta Jämsän terveydenhuollon järjestämiseen ovat siinä tapauksessa pelkkää päättäjien harhauttamiseksi sepitettyä roskaa, joka voidaan unohtaa saman tien".
Eiköhän tänne tulevan yrityksen ykköstavoite ole menystyä alallaan. Siihenhän kaikki yritykset tähtäävät. Menestystä voi saavuttaa vain hyvillä ja kohtuuhintaisilla palveluilla. Luuletko, että joku maksaa vajaan millin tuosta osakepotista vain tullakseen tänne tuhoamaan yrityksensä. Kyllä teidän natkuttajien käsitykset ovat sitten todella asiantuntemattomia ja lapsellisia.
Vastuullitahan se on yritystoiminta. Siitä on paljon erinomaisia esimerkkejä Uotin veljeksistä Jukka-Pekka Mattilan kautta aina George Sorokseen.
Yritätkö väittää, että kaikki yritystoiminta on rikollista? Suomessa on kymmeniätuhansia kunniallisesti toimivia yrityksiä ja niistä se sinunkin hyvinvointisi kumpuaa.
Enhän toki. Yritystoimintaa on yhtä monenlaista kuin on yrittäjääkin. On myös pitkäjänteistä ja vastuullista yritystoimintaa, jossa kaikkea ei lasketa kvartaaleissa ja mukaan menossa on tavoitteena jokin muu kuin massiivinen pikavoitto.
Tässä kohtaa kysymys on siitä, että tuollaisten pikavoittojen hakeminen ennenkuin yhtiön toiminta on edes alkanut, antaa kyllä perustellun aiheen kohotella kulmakarvoja, varsinkin, kun ensin puhutaan yhteiskuntavastuista ja muista ylevistä käsitteistä. Se lisäarvo, minkä Terveysrahasto Oy, "yhteiskuntavastuullisena" toimija Pihlajalinna Oy:lle tarjousvaiheessa toi, täytyi olla merkittävä, koska siitä kannatti maksaa 800 000 euroa - näennäisesti tyhjästä.
Mitä yhteiskuntavastuuta on neljäntuhannen prosentin pikavoitto? Tämähän ylittää jopa surullisenkuuluisan WinCapitan tuottolupaukset, kymmenkertaisesti.
Keskisuomalainen kirjoitti pääkirjoituksessaan 2.2.2010 näin:
"Sitran rahastus moraalitonta terveydenhuollossa
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tekee tiliä terveydenhoitojärjestelmän yksityistämisillä. Viimeisin ikävä esimerkki tulee Jämsästä. Siellä Sitra lähipiirin rahasto kääri runsaan vuoden sijoituksella huikean tuoton.
Sitra aloitteesta syntynyt Terveysrahasto Oy sijoitti Jokilaakson Terveys Oy:hyn 20 000 euroa. Se sai sillä 13 prosentin omistusosuuden Jokilaakson terveyspalveluista kilpailleesta yhtiöstä. Sitra omistaa Terveysrahasto Oy:stä 37,5 prosenttia. Terveysrahaston hallitusta johtaa Sitran ihminen.
Nyt Terveysrahasto on myymässä osuuttaan Jokilaakson Terveys Oy:stä. Nyt omistusosuuden hinta on 800 000 euroa. Arvon nelikymmenkertaistuminen olisi huikea tuotto sijoituksesta.
Hyvä tuotto ei ole kuvion kyseenalaisin osa. Enemmän on kyse siitä, että Sitran maine on luonut ulkoistuksille uskottavuutta ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Jämsän tapaus osoittaa kuitenkin, ettei Sitra sitoudu toiminnan kehittämiseen vaan irtautuu nopeasti omistuksesta. Se on myymässä osuutensa tamperelaiselle Pihlajalinna Oy:lle. Pihlajalinna on jo entuudestaan suuri Jokilaakson Terveyden omistaja.
Sitran piiriin kuulunut Terveysrahasto on ollut myös Pihlajalinnan suuri omistaja. Terveysrahasto myi joulukuussa osuutensa pääomasijoitusyhtiö Sentica Partnersille. Pihlajalinna on voittanut monia Tampereen kaupungin ulkoistuksia.
Sitran kätilöimiä terveydenhuollon yksityistämisiä on useita. Sitran omistusten kautta on myös myyty suomalaisia lääkäripalveluyrityksiä ulkomaisille omistajille. Sitra omisti aikanaan Mehiläisestä 15 prosenttia mutta myi omistuksensa pois. Mehiläinen valui pääomasijoittajien kautta ulkomaalaisomistukseen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle julkisten palveluiden ulkoistuksen rahastus ei ole kunniakasta. Välillä ei voi välttää myöskään ajatusta, että Sitra toimii bulvaanin tavoin ulkoistuksissa.
Jämsän tapauksessa olisi ollut paljon reilumpaa, että mahdollisuus 800 000 euron rahastukseen olisi ollut Jämsän kaupungilla eikä Sitran lähipiiriin kuuluvalla Terveysrahastolla. Tai sitten Sitra olisi ottanut aidosti pitkäjänteisen terveydenhuollon kehittäjän roolin.
Terveydenhuollon yksityistäminen voi olla joissakin tapauksissa järkevää. Sitran rahaston tyyppinen rahastus ja välistävetäminen leimaa kuitenkin hyvätkin hankkeet epäilyttäviksi."
Pääkirjoituksessa on virheajatus. Ei Jämsällä ollut mitään mahdollisuutta rahastaa 800000 euroa. Paitsi siinä tapauksessa, että Terveysrahasto olisi lahjoittanut osakkeensa Jämsälle ja Pihlajalinna olisi ostanut ne 800000:lla. Heh.
Mutta ajatelkaans toisinpäin, Jämsän osakepotin arvohan on nyt miljoonia.
Sinäpä sen sanoit. Sen verran on tuolla pörssissäkin tullut pyörittyä, että jos jonkun kaupat kurssia nostavat, niin kyllä siinä nousee muidenkin omistajien osakkeiden arvo samalla. Eipä ole missään tuota huomiota aikaisemmin näkynytkään. :)
"Mitä yhteiskuntavastuuta on neljäntuhannen prosentin pikavoitto? "
Miten se on yhteiskunnalta pois? Kyseessähän on yhteiskunnan toimintoja edistävä rahasto. Eihän ne rahat kenenkään liivintaskuun mene, vaan ne sijoitetaan uusiin yhteiskunnan hankkeisiin.
"Eihän ne rahat kenenkään liivintaskuun mene, vaan ne sijoitetaan uusiin yhteiskunnan hankkeisiin."
Oletpa hyvin perehtynyt millaisella sopimuksella entiset sitran johtajat pyörittävät bisnesenkelisijoitusyhtiötään. Yleensä tuollaisista riskeistä syntyneestä voitosta aimo osa päätyy liivintaskuun.
Kyllä minä tuosta samasta asiasta kirjoittelin jo aikaisemminkin, ei se mitään uutta ole. Otetaan se nyt sitten tähän vielä uudestaan:
"Pikavoitto
Satunnainen matkaaja 30.1.2010 17:02 Vastauksia: 1 Lukukertoja: 111
Tiedotusvälineiden mukaan Terveysrahasto Oy omisti Jokilaakson Terveys Oy:stä 13 prosentin osuuden. Se oli sijoittanut näihin osakkeisiin 20.000 euroa.
Jämsän kaupungin omistus samojen lähteiden mukaan on 39 prosenttia. Jos osakkeet on merkitty samanarvoisina, on Jämsän kaupungin sijoitus yhtiöön ollut 60.000 euroa.
Tulee väistämättä mieleen pieni ajatusleikki. Kun osakkeiden arvo nyt näköjään on noussut, ja Terveysrahasto Oy:nkin 13 prosentin siivu maksaakin jo 800.000 euroa, niin eikö tästä voida laskea, että Jämsän kaupungin omistuksen arvo täytyy silloin olla 2.400.000 euroa? Näin kaupunki tekisi näppärästi 2.340.000 euron voiton. Siinä olisi mukava pesämuna taloudellisesti heikossa hapessa olevalle kaupungille.
Eikö Jämsän kaupunginkin kannattaisi myös kiireen vilkaa myydä osakkeensa Pihlajalinna Oy:lle tuolla hinnalla, kun kaupunki vähemmistöosakkaana ei kuitenkaan pysty yhtiön asioihin merkittävästi vaikuttamaan? Jos kauppoja ei synny, niin onko Pihlajalinna maksanut Terveysrahato Oy:lle Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeista liikaa? Ja miksi?
No, Kilpeläinen, Mattila ja kumppanit, miten on?"
Jos Terveysrahasto Oy olisi myynyt osakkeensa Jämsälle ilman voittoa 20.000 eurolla, tai vaikka tehnyt vaatimattoman 100 % voiton ja myynyt ne 40.000 eurolla, ja Jämsä olisi myynyt ne edelleen Pihlajalinna Oy:lle 800.000 eurolla, eikö tämä olisi ollut juuri sitä yhteiskuntavastuullista toimintaa, jota Terveysrahasto Oy mainostaa harjoittavansa?
Olisi yhteiskuntavastuullisesti vähän kohennettu vaikeuksissa olevan kaupungin taloutta liike-elämän rahoilla. Ja sille joka vastaa tähän, että "ei mikään liiketaloudellisin perustein toimiva osakeyhtiö suostu sellaisiin sopimuksiin" vastaan jo valmiiksi, että Terveysrahasto Oy ei ole mikään puhtaasti liiketaloudellisin perustein toimiva osakeyhtiö, vaan eduskunnan valvoman Sitran ohjauksessa oleva rahasto, viis viimekädessä valtion firma.
Ei sillä ole mitään estettä toimia niin, että otetaan vaikka vain kohtuullinen 100 % voitto, eikä tavoitella taivaita.
Kysymys on osittain myös periaatteesta ja toimintatavoista. Painotan tuota pääkirjoituksen viimeistä virkettä:
"Terveydenhuollon yksityistäminen voi olla joissakin tapauksissa järkevää. Sitran rahaston tyyppinen rahastus ja välistävetäminen leimaa kuitenkin hyvätkin hankkeet epäilyttäviksi."
Ei kai tarkoitus ole se, että kansalaisten silmissä Terveysrahasto Oy:tä näyttäytyy uutena WinCapitana? Sellaiseltahan touhu äkkiseltään näyttää. Eikö vaikka 1000 % voitto olisi ollut riittävä? Pitikö saada 4000 %! Mihin kauppahinta perustuu, se on vielä vastaamatta.
Kokonaisuuden kannalta katsoen (sitähän aina kovin korostetaan) kysymys on viimekädessä tulonsiirrosta Jämsäläisiltä sairailta ja veronmaksajilta (hehän terveydenhuollon Jämsässä lopulta kustantavat) jos ei kenenkään liivintaskuun, niin joka tapauksessa näihin muihin yhteiskunnan hankkeisiin. Mahdollisesti myös Terveysrahasto Oy:n johtajien taskuihin tulospalkkioina. Ei Pihlajalinna Oy:n kaltainen liikeyritys maksa 800.000 euroa mistään, ellei se odota saavansa niitä rahoja takaisin korkojen kanssa. Tässä tapauksessa maksajat ovat jämsäläiset sairaat ja veronmaksajat, sieltähän Jokilaakson Terveys Oy:n tuotot saadaan.
Meidänkö ne muut yhteiskunnan hankkeet pitäisi kustantaa? Jämsäläisestä ja keskisuomalaisesta näkökulmasta rahat olisi voinut käyttää paremminkin. Vai osallistummeko ilomielin myös vaikkapa Turun seudun terveydenhuollon yksityistämiskustannuksiin, tai ties mihin, mikä ei jämsäläisiä sivua millään tavalla?
Paperimies nauraa niin perkeleesti kun kaikki Jämsässä on nyt juuri niinkuin sairaanhoitajat ja opettajat sitä vaativat paikallisen lehden säestyksellä 80- ja 90 -luvulla ja vielä 2000 luvun alkuvuosina. Silloin oli kaiken pahan juuri paperimies joka sai hyvää palkkaa ja maksoi veroa kaupungille jolla voitiin henkilökunnalle maksaa palkkaa.
Valtiovalta katsoi tärkeäksi poistaa suurituloisten verotusta 30 - 40 %.
Saivat käteen tulevaan palkkaansa verotonta palkankorotusta 40 -50 %.
Osa suurituloisista sai muuttaa palkkansa pääomatuloksi josta ei tarvinnut maksaa kuin 28 % veroa.
PAPERIMIEHEN PALKKA JÄI NÄIDEN ETUJEN ALAPUOLELLE ! !
Kaupungin tulot putosivat niin että rahastoja syötiin 200 miljoonaa markkaa ja loppu rahavaje korvattiin lainanotolla.
Nyt nämä paperimiesten pilkkaajat joutuvat terveydenhuollossa yksityisen yrityksen palkkalistoille. Sen tulette näkemään että työmaalla ei sen jälkeen ole kiirettä. Toimistoissa istuskelu ja löpöttäminen loppuu. Sitten teette varmasti työtä tai lopputili on edessä. Ette narise palkan pienuudesta tai joudutte työttömyyskortistoon tai reppufirman jouksupojiksi tai likoiksi.
Eläköön Pihlajalinna joka tulee pelastamaan paperimiehet pilkalta ja jatkuvalta paikallislehden nolauksilta.
Paperimiehet ovat paikallislehden ja kunnallisten akkojen mollaukset kestäneet. He tekevät edelleenkin ahkerasti työtään kuten ennenkin ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä myöskin edelleen rikkaassa paperilaaksossa.
Paperimiehet nauraa kun heidän entiset vihaukot ja viha-akat alkavat opettelemaan miltä tuntuu todellinen työnteko. Työn tulos paranee varmasti 30 - 40 % ja turha jatkuva narina kiireestä ja toisten hyvistä palkoista lakkaa.
Paperimiesten nauru sisältää todellista iloa 50 % ja vahingoniloa 50 %.
Paperimiehet toivottavat Pihlajalinnan tervetulleeksi naurukuoron säestyksellä.
Paperimiehet nauravat kunnianaurun kyvyttömille sivuun jääville terveydenhuollon menneiden vuosikymmenien johtajille.
Olette tehneet naurettavan elämäntyön kun tuhositte kansanvaltaisesti toimineen Jämsän aluesairaalan ja terveydenhuollon toiminnan.
Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa.
Siinäpä taisi Vesalakin saada osansa? Heh!
Kunta saa osansa paperimiehen tuloista kunnallisveron kautta. Köh köh, miten edellämainittu tajunnanvirta liittyi tähän asiaan?
Taitaa nauraa paperimiehet kohta Argentinassa. Mahtaako se nauru tänne asti kuulua?
Hyviä kysymyksiä, mutta ei juurikaan vastauksia. Mistä lie johtuu?
Ikivanha viisaus selvittää kysyjälle miksi hän ei saa vastausta.
Tyhmä kysyy enemmän kuin kaksikymmentä viisasta kerkiää vastata.