Termostaattien vaihto

hommansa. Onko lämpöpiirustus vielä olemassa ? Siitä näkee venttiilikoot. Rungon mitta tulee mitata ja valita saman mittainen uusi. Kuten edellä sanottiin. Venttiilit voi olla 10,15 ja 20 millisiä. Patterinpuoleinen liitinkin tulee vaihtaa siihen tarkoitettua työkalua käyttämällä. Venttiilien virtaamat tulee mitoittaa ja säätää asennuksen yhteydessä. Ne löytyy valmistajan ohjeista, jos suunnittelijaa ei ole käytettävissä. Kierretiivistykset ja liitinkiristykset tulee tehdä huolella. Kysy kokeneelta neuvoja. Kiinteistön lämmitys on katkaistuna asennuksen ja käyntiinajon ajan. Termostaattien asento on tärkeä, ei verhojen taakse eikä pystysuoraan jollei käytetä irto-anturia. Vaihto aloitetaan ylimmästä kerroksesta. Varmista vakuutus että se korvaa mahdolliset vesi tai muut vahingot. Veden täytössä tulee olla täyttäjä joka varovasti ylläpitää ja lisää vedenpainetta ja ilmaajia kaksi. On huomioitava että ilmausventtiilin ilm-aukko on avoin. Siinä usein on vanhaa maalia eikä se toimi. Ilmaventtiiliä avataan vain noin puoli kierrosta. Kun lämpö on ollut "päällä" jonkin päivän, suoritetaan huonekohtainen lämpötilojen mittaus. Kun kaikki on ok. Lukitaan termostaatit.

Hanki elektroniset! Säätävät tarkasti ja energiaa säästyy! Suosittelen!

http://www.paratronic.eu/termostaatti3010_3030.shtml

Että otat yhteyttä paikalliseen putkiurakoitsijaan homma hoituu hetkessä. täältä saamasi neuvot eivät ole välttämattä oikeita kun amatöörit neuvoo ammattihommissa.

lvi.- kirjoitti:

Että otat yhteyttä paikalliseen putkiurakoitsijaan homma hoituu hetkessä. täältä saamasi neuvot eivät ole välttämattä oikeita kun amatöörit neuvoo ammattihommissa.

...sijoittaa tähän urakkaan kahta tonnia minkä se vähintään maksaa, jos ulkopuolisella teettää.

Aikaisemmin tätä "hanki urakoitsija" -neuvoa yritettiin minulle tyrkyttää, kun piti vaihtaa vessaan käsisuihkullinen hana. Perustelut olivat aika lailla samat kuin sinulla edellä. Lopuksi kuitenkin vaihdoin sen kokeneemman tee-se-itse-miehen kanssa ja hyvä tuli !

Remppaa kirjoitti:

...sijoittaa tähän urakkaan kahta tonnia minkä se vähintään maksaa, jos ulkopuolisella teettää.

Aikaisemmin tätä "hanki urakoitsija" -neuvoa yritettiin minulle tyrkyttää, kun piti vaihtaa vessaan käsisuihkullinen hana. Perustelut olivat aika lailla samat kuin sinulla edellä. Lopuksi kuitenkin vaihdoin sen kokeneemman tee-se-itse-miehen kanssa ja hyvä tuli !

Lue lisää

Elikkä venttiili on se kirkas osa siinä valokuvassa ja termostaatti se mitä käännetään ja ei ole kuvassa.Jos pelkät termostaatit haluat vaihtaa niin ota vaikka tuo kuva mukaasi ja mene lvi-liikkeeseen.Ei k-rautaan tai vastaavaan.Osaavat myydä oikeat termarit ja ne on helppo asentaa.
Jos taas haluat vaihtaa venttiilit ja termostaatit niin hieman hankaloituu.Lämpölinjat pitää tyhjentää pannuhuoneesta,sen jälkeen irroita venttiilit.Patterin ja venttiilin välissä oleva yhdistäjän mutteri on kierretty kiinni venttiiliin joten kierrä oikeaan suuntaan.Takaisin laitettaessa karvaa ja kittiä putken ja venttiilin kierteisiin.
Ennen operaation aloitusta,koita kurkkia sinne venttiilin alapuolelle,siellä toden näköisesti lukee venttiilin koko 10,15,20 ,jotka todellakaan ei ole millejä kuten joku väitti ,tai 3/8, 1/2, 3/4.
Kannattaa samalla vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin,jolloin uusien osien pituudella ei ole niin tarkkaa koska patteria saa kyllä liikuteltua sivusuunnassa.Jos et vaihda alempia osia,silloin uuden venttiilin pituus on tarkempi.Jos mittaat pituuden,mittaa koko kirkas osa,mutteri mukaanlukien.

venttiili-veijo kirjoitti:

Elikkä venttiili on se kirkas osa siinä valokuvassa ja termostaatti se mitä käännetään ja ei ole kuvassa.Jos pelkät termostaatit haluat vaihtaa niin ota vaikka tuo kuva mukaasi ja mene lvi-liikkeeseen.Ei k-rautaan tai vastaavaan.Osaavat myydä oikeat termarit ja ne on helppo asentaa.
Jos taas haluat vaihtaa venttiilit ja termostaatit niin hieman hankaloituu.Lämpölinjat pitää tyhjentää pannuhuoneesta,sen jälkeen irroita venttiilit.Patterin ja venttiilin välissä oleva yhdistäjän mutteri on kierretty kiinni venttiiliin joten kierrä oikeaan suuntaan.Takaisin laitettaessa karvaa ja kittiä putken ja venttiilin kierteisiin.
Ennen operaation aloitusta,koita kurkkia sinne venttiilin alapuolelle,siellä toden näköisesti lukee venttiilin koko 10,15,20 ,jotka todellakaan ei ole millejä kuten joku väitti ,tai 3/8, 1/2, 3/4.
Kannattaa samalla vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin,jolloin uusien osien pituudella ei ole niin tarkkaa koska patteria saa kyllä liikuteltua sivusuunnassa.Jos et vaihda alempia osia,silloin uuden venttiilin pituus on tarkempi.Jos mittaat pituuden,mittaa koko kirkas osa,mutteri mukaanlukien.

Lue lisää

Mieluiten vaihtaisin mahdollisimman vähän, mutta en tiedä kuinka yhteensopivia nykyiset termostaatit ovat (arvatenkin) 60-luvulta peräisin olevien säätöventtiilien kanssa. Voinko olettaa, että irrottamalla vain sen säätöruuvin, voin laittaa sen tilalle termostaatin? Eli, että kun ottaisin ruuvin pois, alta paljastuisi samanlainen nasta, minkä päälle nykyiset termostaatit voi suoraan ruuvata, ja homma toimii?

Remppaa kirjoitti:

Mieluiten vaihtaisin mahdollisimman vähän, mutta en tiedä kuinka yhteensopivia nykyiset termostaatit ovat (arvatenkin) 60-luvulta peräisin olevien säätöventtiilien kanssa. Voinko olettaa, että irrottamalla vain sen säätöruuvin, voin laittaa sen tilalle termostaatin? Eli, että kun ottaisin ruuvin pois, alta paljastuisi samanlainen nasta, minkä päälle nykyiset termostaatit voi suoraan ruuvata, ja homma toimii?

Lue lisää

juuri näiN!

Remppaa kirjoitti:

Mieluiten vaihtaisin mahdollisimman vähän, mutta en tiedä kuinka yhteensopivia nykyiset termostaatit ovat (arvatenkin) 60-luvulta peräisin olevien säätöventtiilien kanssa. Voinko olettaa, että irrottamalla vain sen säätöruuvin, voin laittaa sen tilalle termostaatin? Eli, että kun ottaisin ruuvin pois, alta paljastuisi samanlainen nasta, minkä päälle nykyiset termostaatit voi suoraan ruuvata, ja homma toimii?

Lue lisää

Ja halpaa pitää olla eikä muulla väliä, niin jätä koko vaihto tekemättä.

Tässä on taas sellainen ongelma, että on niin kysyjällä kuin "fiksuja" neuvoja "tyrkyttyttäneillä "asiantuntijoillakin"on jäänyt täysin hämäräksi, miten lämmitysverkoston säätö toimii.

1. Patterien max. virtaamat säädetään huonekohtaista lämmöntarvetta vastaavaksi. Tätä kutsutaan myös tasapainotukseksi ja se olisi hyvä tehdä n. 10 vuoden välein. Virtaamat muuttuvat, kun venttiilit kuluvat (jeps, kova virtaus syö ajanmittaan jopa metallia) ja/tai likaantuvat. Tämä virtauksen säätö tehdään just sillä venttiilirungolla, josta oli valokuva. Mutta tarpeeksi kun tulee vehkeille ikää, niin alkaa olla paikallaan uusia *venttiilit* kokonaan. Kyllä 30 v. alkaa olla näille maksimi.

2. Ja sitku on venttiilit uusittu, niin niihin voidaan laittaa koristeeksi
- suojahattu toisarvoisissa tiloissa
- käsisäätöpyörä, jolla virtaus voidaan sulkea tarvittaessa
- termostaatti, joka sulkee virtauksen, kun huonelämpötila nousee liikaa

Termostaateilla ei tosiaankaan homma korjaannu, jos ongelmana on jatkuvasti erilainen lämpötila eri huonessa. Tällöin on juurikin virtaamat pielessä. Termostaattien uusiminen tulee kyseeseen lähinnä tasapainotuksen yhteydessä ... eikä ole aina silloinkaan tarpeen, jos edellisestä tasapainotuksesta ei ole pitkää aikaa.

jätä sikseen kirjoitti:

Ja halpaa pitää olla eikä muulla väliä, niin jätä koko vaihto tekemättä.

Tässä on taas sellainen ongelma, että on niin kysyjällä kuin "fiksuja" neuvoja "tyrkyttyttäneillä "asiantuntijoillakin"on jäänyt täysin hämäräksi, miten lämmitysverkoston säätö toimii.

1. Patterien max. virtaamat säädetään huonekohtaista lämmöntarvetta vastaavaksi. Tätä kutsutaan myös tasapainotukseksi ja se olisi hyvä tehdä n. 10 vuoden välein. Virtaamat muuttuvat, kun venttiilit kuluvat (jeps, kova virtaus syö ajanmittaan jopa metallia) ja/tai likaantuvat. Tämä virtauksen säätö tehdään just sillä venttiilirungolla, josta oli valokuva. Mutta tarpeeksi kun tulee vehkeille ikää, niin alkaa olla paikallaan uusia *venttiilit* kokonaan. Kyllä 30 v. alkaa olla näille maksimi.

2. Ja sitku on venttiilit uusittu, niin niihin voidaan laittaa koristeeksi
- suojahattu toisarvoisissa tiloissa
- käsisäätöpyörä, jolla virtaus voidaan sulkea tarvittaessa
- termostaatti, joka sulkee virtauksen, kun huonelämpötila nousee liikaa

Termostaateilla ei tosiaankaan homma korjaannu, jos ongelmana on jatkuvasti erilainen lämpötila eri huonessa. Tällöin on juurikin virtaamat pielessä. Termostaattien uusiminen tulee kyseeseen lähinnä tasapainotuksen yhteydessä ... eikä ole aina silloinkaan tarpeen, jos edellisestä tasapainotuksesta ei ole pitkää aikaa.

Lue lisää

Yksi syy miksi suomessa tapahtuu paljon vesivahinkoja on kun tee se itse miehet asentavat eivätkä tiedä miten kuuluisi asentaa .

jätä sikseen kirjoitti:

Ja halpaa pitää olla eikä muulla väliä, niin jätä koko vaihto tekemättä.

Tässä on taas sellainen ongelma, että on niin kysyjällä kuin "fiksuja" neuvoja "tyrkyttyttäneillä "asiantuntijoillakin"on jäänyt täysin hämäräksi, miten lämmitysverkoston säätö toimii.

1. Patterien max. virtaamat säädetään huonekohtaista lämmöntarvetta vastaavaksi. Tätä kutsutaan myös tasapainotukseksi ja se olisi hyvä tehdä n. 10 vuoden välein. Virtaamat muuttuvat, kun venttiilit kuluvat (jeps, kova virtaus syö ajanmittaan jopa metallia) ja/tai likaantuvat. Tämä virtauksen säätö tehdään just sillä venttiilirungolla, josta oli valokuva. Mutta tarpeeksi kun tulee vehkeille ikää, niin alkaa olla paikallaan uusia *venttiilit* kokonaan. Kyllä 30 v. alkaa olla näille maksimi.

2. Ja sitku on venttiilit uusittu, niin niihin voidaan laittaa koristeeksi
- suojahattu toisarvoisissa tiloissa
- käsisäätöpyörä, jolla virtaus voidaan sulkea tarvittaessa
- termostaatti, joka sulkee virtauksen, kun huonelämpötila nousee liikaa

Termostaateilla ei tosiaankaan homma korjaannu, jos ongelmana on jatkuvasti erilainen lämpötila eri huonessa. Tällöin on juurikin virtaamat pielessä. Termostaattien uusiminen tulee kyseeseen lähinnä tasapainotuksen yhteydessä ... eikä ole aina silloinkaan tarpeen, jos edellisestä tasapainotuksesta ei ole pitkää aikaa.

Lue lisää

Tuossa tuli ensimmäiset järkevät perustelut sille miksi paikalliseen putkiurakoitsijan puoleen kääntyminen saattaisi oikeasti kannattaa. Kiitokset informatiivisesta vastauksesta, nyt tiedän kokonaistilanteesta enemmän eikä tästä voi olla kun hyötyä.

lvi.-4.5:n töksäytys oli totaalisen hyödytön, koska kyllähän se urakoitsija osaa laskuttaa vaikka mistä tarpeettomasta ja niin tekeekin, jos saa vain tietämättömän höynäytettyä maksamaan enemmästä kuin on tarpeellista.

nopea patterinpuoleisen liitinmutterin poisto "työkalu" tulee poistetusta venttiilinrungosta. Kun siitä irroitetaan venttiilikara ja se sitten kiristetään liittimeen. Nippa irtoaa helposti kun venttilin ja nipan välisestä liitinmutterista käännetään venttiili nippoineen irti. Huolehditaan vain, etä venttiilin rungosta on ulkonevat osat poistettu, että se mahtuu vapaasti pyörimään avatessa. (Koettu konsti)

jätä sikseen kirjoitti:

Ja halpaa pitää olla eikä muulla väliä, niin jätä koko vaihto tekemättä.

Tässä on taas sellainen ongelma, että on niin kysyjällä kuin "fiksuja" neuvoja "tyrkyttyttäneillä "asiantuntijoillakin"on jäänyt täysin hämäräksi, miten lämmitysverkoston säätö toimii.

1. Patterien max. virtaamat säädetään huonekohtaista lämmöntarvetta vastaavaksi. Tätä kutsutaan myös tasapainotukseksi ja se olisi hyvä tehdä n. 10 vuoden välein. Virtaamat muuttuvat, kun venttiilit kuluvat (jeps, kova virtaus syö ajanmittaan jopa metallia) ja/tai likaantuvat. Tämä virtauksen säätö tehdään just sillä venttiilirungolla, josta oli valokuva. Mutta tarpeeksi kun tulee vehkeille ikää, niin alkaa olla paikallaan uusia *venttiilit* kokonaan. Kyllä 30 v. alkaa olla näille maksimi.

2. Ja sitku on venttiilit uusittu, niin niihin voidaan laittaa koristeeksi
- suojahattu toisarvoisissa tiloissa
- käsisäätöpyörä, jolla virtaus voidaan sulkea tarvittaessa
- termostaatti, joka sulkee virtauksen, kun huonelämpötila nousee liikaa

Termostaateilla ei tosiaankaan homma korjaannu, jos ongelmana on jatkuvasti erilainen lämpötila eri huonessa. Tällöin on juurikin virtaamat pielessä. Termostaattien uusiminen tulee kyseeseen lähinnä tasapainotuksen yhteydessä ... eikä ole aina silloinkaan tarpeen, jos edellisestä tasapainotuksesta ei ole pitkää aikaa.

Lue lisää

Jos oletetaan, että osaa venttiilinrungon vaihtaa oikein ilman vesi- tai muitakaan vahinkoja, voisiko tasapainotuksen periaatteessa kuitenkin tehdä itse?

Mistä voidaan selvittää paljonko virtaama on, ja paljonko sen tulisi olla? Miten sitä säädetään?

Remppaa kirjoitti:

Jos oletetaan, että osaa venttiilinrungon vaihtaa oikein ilman vesi- tai muitakaan vahinkoja, voisiko tasapainotuksen periaatteessa kuitenkin tehdä itse?

Mistä voidaan selvittää paljonko virtaama on, ja paljonko sen tulisi olla? Miten sitä säädetään?

Lue lisää

Pitäisi melkeimpä olla patterien koot ja putkikoot tiedossa sekä missä tilassa mikäkin patteri on jotta säätö onnistuisi viimisen päälle.Vanhat piirustukset auttais asiaa.
Säätämisessä joka patterilla pitäisi olla oma säätöarvo joka asetetaan siitä numeroidusta rinkulasta joka näkyy kuvassa.Sen päälle sitte termostaatti tai muuta mitä joku tuossa mainitsikin.
Jos ei halua maksaa,niin voihan sitä jotain arvoja sinne käännellä.Ehkäpä pienempiin pattereihin 1 ja isompiin 1,5 tai 2 ei ossaa sannoo

venttiili-veijo kirjoitti:

Elikkä venttiili on se kirkas osa siinä valokuvassa ja termostaatti se mitä käännetään ja ei ole kuvassa.Jos pelkät termostaatit haluat vaihtaa niin ota vaikka tuo kuva mukaasi ja mene lvi-liikkeeseen.Ei k-rautaan tai vastaavaan.Osaavat myydä oikeat termarit ja ne on helppo asentaa.
Jos taas haluat vaihtaa venttiilit ja termostaatit niin hieman hankaloituu.Lämpölinjat pitää tyhjentää pannuhuoneesta,sen jälkeen irroita venttiilit.Patterin ja venttiilin välissä oleva yhdistäjän mutteri on kierretty kiinni venttiiliin joten kierrä oikeaan suuntaan.Takaisin laitettaessa karvaa ja kittiä putken ja venttiilin kierteisiin.
Ennen operaation aloitusta,koita kurkkia sinne venttiilin alapuolelle,siellä toden näköisesti lukee venttiilin koko 10,15,20 ,jotka todellakaan ei ole millejä kuten joku väitti ,tai 3/8, 1/2, 3/4.
Kannattaa samalla vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin,jolloin uusien osien pituudella ei ole niin tarkkaa koska patteria saa kyllä liikuteltua sivusuunnassa.Jos et vaihda alempia osia,silloin uuden venttiilin pituus on tarkempi.Jos mittaat pituuden,mittaa koko kirkas osa,mutteri mukaanlukien.

Lue lisää

"Kannattaa samalla vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin,jolloin uusien osien pituudella ei ole niin tarkkaa koska patteria saa kyllä liikuteltua sivusuunnassa.Jos et vaihda alempia osia,silloin uuden venttiilin pituus on tarkempi.Jos mittaat pituuden,mittaa koko kirkas osa,mutteri mukaanlukien."

Tuossa nyt ei ole mitään järkeä...

sdfghjnmk, kirjoitti:

"Kannattaa samalla vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin,jolloin uusien osien pituudella ei ole niin tarkkaa koska patteria saa kyllä liikuteltua sivusuunnassa.Jos et vaihda alempia osia,silloin uuden venttiilin pituus on tarkempi.Jos mittaat pituuden,mittaa koko kirkas osa,mutteri mukaanlukien."

Tuossa nyt ei ole mitään järkeä...

Lue lisää

"alemmassa putkessa oleva liitin" = alemmassa putkessa oleva sulkuventtiili.
"mittaa koko kirkas osa mutteri mukaanlukien" tarkoittaa että ei tartte purkaa mittaamista varten koko paskaa.Voidaan toki tarkentaa "mittaa yhdistäjän mutterin puolestavälistä termostaattiventtiilin päähän.
"kannattaa vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin"=sulkuventtiili tarkoittaa että silloin saa varmasti yhtäpitkät uudet osat,ketään tuskin haitannee jos uudet osat ovat 0,5-1 cm erimittaiset koska patteria todellakin voi siirtää sen 0,5-1 cm oikealle tai vasemmalle,paitsi jos on tumpattu toinen pääty seinään kiinni.
Mikä vielä mieltäsi kaihertaa ?

venttiili-veijo kirjoitti:

"alemmassa putkessa oleva liitin" = alemmassa putkessa oleva sulkuventtiili.
"mittaa koko kirkas osa mutteri mukaanlukien" tarkoittaa että ei tartte purkaa mittaamista varten koko paskaa.Voidaan toki tarkentaa "mittaa yhdistäjän mutterin puolestavälistä termostaattiventtiilin päähän.
"kannattaa vaihtaa myös alemmassa putkessa oleva liitin"=sulkuventtiili tarkoittaa että silloin saa varmasti yhtäpitkät uudet osat,ketään tuskin haitannee jos uudet osat ovat 0,5-1 cm erimittaiset koska patteria todellakin voi siirtää sen 0,5-1 cm oikealle tai vasemmalle,paitsi jos on tumpattu toinen pääty seinään kiinni.
Mikä vielä mieltäsi kaihertaa ?

Lue lisää

Ei tuossa sepustuksessasi ole vieläkään mitään järkeä. Eikä tulekaan, vaikka kuinka yrität.

sdfghnm, kirjoitti:

Ei tuossa sepustuksessasi ole vieläkään mitään järkeä. Eikä tulekaan, vaikka kuinka yrität.

Jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla ottaa.Oletan että alkuperäinen kysyjä on asian ymmärtänyt ja se riittää.
Toisaalta voisit korjata epäkohdat,joita et mitenkään tuo esille,jakamalla ylenpalttista viisauttasi myö meille muille.Työhän sen opettaa,ei kirjaston kirjat.

Remppaa kirjoitti:

Jos oletetaan, että osaa venttiilinrungon vaihtaa oikein ilman vesi- tai muitakaan vahinkoja, voisiko tasapainotuksen periaatteessa kuitenkin tehdä itse?

Mistä voidaan selvittää paljonko virtaama on, ja paljonko sen tulisi olla? Miten sitä säädetään?

Lue lisää

> Mistä voidaan selvittää paljonko virtaama on, ja paljonko sen tulisi olla?

Virtaaman tarve määritetään periaatteessa siten, että ensin määritetään jokaisen huoneen lämmöntarve ja sitten lasketaan, montako litraa/h pitää patteriin syöttää vettä, kun menoveden lämpötila on esim. 70 ja paluveden 40 °C, jotta veden jäähtymisestä vapautuva lämpöteho = lämmöntarve mitoitustilanteessa (etelässä -26°C pakkasella).

Nykyisenkin virtaaman voi määrittää lämpötilojen perusteella; mitataan patterin meno- ja paluuvesi (anturit putken pintaan ja miel. eristettä päälle), minkä jälkeen voidaan laskea lämmönluovutus (jos/kun tiedetään patterin tyyppi), laskentakaavoja / taulukkoarvoja löytyy yleensä valmistajien webisivuiltakin.

> Miten sitä säädetään?

Säädön voi tehdä laskennallisella mitoituksella (lasketaan virtaushäviöt em. mitoitusvirtaamien perusteella ja niiden perusteella venttiilien esisäätöarvot), kokeellisesti tai näiden yhdistelmällä. Jos/kun mitään piirustuksia eri huoneisiin mitoitettuine lämpöhäviöineen ei ole, on aika turhaa alkaa askartelemaan laskennallisen mitoituksen kanssa. Sitä tarvitaan taloa suunniteltaessa, koska silloin pitää määrittää paitsi venttiilien säätöarvot, niin myös tarvittavat putkikoot ja patterit. -> Sen kun vaan säätelet virtaamia (muuttamalla venttiilien esisäätöarvoja), kunnes kaikissa huonessa on tasainen lämpötila.

Lähtökohtana on tietysti, että pitkien putkilenkkien päässä = kaukana pumpusta & suurten patterien ollessa kyseessä käytetään suurempia esisäätöarvoja (=suurempi virtaama / pienempi virtausvastus), esim. 4. Lähellä pumppua ja/tai pienempiin pattereihin laitetaan sitten lisää kuristusta, esim. ES=3, ja pienet vessan, tuulikaapin yms. patterit minimille (ES vaikka 1). Ja sitten vaan katsotaan, mihin huonelämpötilat asettuvat & korjaillaan virtaamia suuremmiksi/pienemmiksi tarpeen mukaan.

Jos yhdessä huoneessa on monta patteria, niin niitä voi yrittää tasapainoon vertaamalla paluuputken lämpötilaa. Jos paluuputki on kuuma, on virtaama aivan liian suuri eikä vesi ehdi jäähtyä patterissa. Tavoitearvot ovat useimmiten 70/40 meno/paluu, mutta nämä toteutuvat vain mitoituspakkasella. Lauhemmalla kelillä molemmat lähestyvät huonelämpötilaa.

Säädön aikana ulkolämpötilan pitää olla selvästi pakkasen puolella (miel. alle -5°C), termostaattien ja käsisäätöpyörien irti eikä merkittäviä lämpökuormiakaan saisi olla. Jos pattereita ei ole tsiljoonaa, luulisi tällaisella yritä & erehdy menetelmälläkin pääsevän kohtuullisen nopeasti tyydyttävään lopputulokseen.

Sitten kun eri huoneiden lämpötilat on saatu tasapainoon, voidaan koko talon lämpötila laittaa kohdalleen muuttamalla menoveden säätökäyrää (menoveden lämpötila vaikuttaa koko lämmitysverkon lämmitystehoon ja esisäädöt siihen, miten teho jakautuu huoneiden välillä). Ja lopuksi kirsikka kakkuun eli termostaatit paikalleen. Termostaatithan ovat lähinnä lämpötilanrajoittimia, jotka sulkevat patterin, jos huone alkaa lämmetä liikaa auringon säteilyn tms. takia.

Säätö tehdään yleensä venttiilivalmistajan erikoistyökalulla ja aseteikko löytyy joko venttiilistä tai on luettavissa säätötyökalusta, kun se on lukittuna venttiiliin.

Omakotitalosta kun on kyse, niin siellä tuskin on linjasäätöventtiileitä lisähaastetta tuomassa, vaan säätö tehdään pelkillä patteriventtiileillä.

venttiili-veijo kirjoitti:

Jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla ottaa.Oletan että alkuperäinen kysyjä on asian ymmärtänyt ja se riittää.
Toisaalta voisit korjata epäkohdat,joita et mitenkään tuo esille,jakamalla ylenpalttista viisauttasi myö meille muille.Työhän sen opettaa,ei kirjaston kirjat.

Lue lisää

Niinpä, työhän sen opettaa ja sen takia tuossa lainaamassani pätkässä ei järkeä olekaan, kun niitä runkoja nyt sattuu olemaan eri mittaisia, eikä patteria välttämättä saa heittämällä paikalleen vaikka molemmat vaihtaakin.

sdftgyhjk kirjoitti:

Niinpä, työhän sen opettaa ja sen takia tuossa lainaamassani pätkässä ei järkeä olekaan, kun niitä runkoja nyt sattuu olemaan eri mittaisia, eikä patteria välttämättä saa heittämällä paikalleen vaikka molemmat vaihtaakin.

Lue lisää

Älä hakkaa enempää päätäsi seinään tämän asian kanssa.

Venttiili-veijo kirjoitti:

Älä hakkaa enempää päätäsi seinään tämän asian kanssa.

Venttiili-veijo sinä vanha homo, voisitko lopettaa kirjoittelun, kun et ilmeisesti mistään mitään ymmärrä.

jooojoooo kirjoitti:

Venttiili-veijo sinä vanha homo, voisitko lopettaa kirjoittelun, kun et ilmeisesti mistään mitään ymmärrä.

sulla taisi käydä niin että tee-itse lehden tilaus loppu just ku seuraavassa numerossa olis ollu asiaan liittyvää asiantuntevaa juttua.No sitte menikin sormi perseeseen ja herne nenään.
Voin toki toteuttaa toiveesi ja lopettaa tämän paskanjauhannan kohdaltani tähän.
Onnea vaan urallesi lähipiirin monitoimimiehenä ja esson baarien kunkkuna.

venttiili-veijo kirjoitti:

sulla taisi käydä niin että tee-itse lehden tilaus loppu just ku seuraavassa numerossa olis ollu asiaan liittyvää asiantuntevaa juttua.No sitte menikin sormi perseeseen ja herne nenään.
Voin toki toteuttaa toiveesi ja lopettaa tämän paskanjauhannan kohdaltani tähän.
Onnea vaan urallesi lähipiirin monitoimimiehenä ja esson baarien kunkkuna.

Lue lisää

Kiitos kun lopetat. Ei ole kivaa kun ihmiset johtavat toisia harhaan. Tosin sinä ilmeisesti tietämättömyyttäsi, joten annetaan se anteeksi :)

Kokeillut kirjoitti:

nopea patterinpuoleisen liitinmutterin poisto "työkalu" tulee poistetusta venttiilinrungosta. Kun siitä irroitetaan venttiilikara ja se sitten kiristetään liittimeen. Nippa irtoaa helposti kun venttilin ja nipan välisestä liitinmutterista käännetään venttiili nippoineen irti. Huolehditaan vain, etä venttiilin rungosta on ulkonevat osat poistettu, että se mahtuu vapaasti pyörimään avatessa. (Koettu konsti)

Lue lisää

Jos uuden venttiilin runko on hieman lyhyempi niin sitä voidaan säätää paksummalla "pakkaamisella" eli hamppua reilummin ja jenkoja ei kierretä pohjaan asti. Alaventtiiliä en vaihtaisi jos ne ovat jonkinmoisessa kunnossa sillä silloin joudut laittamaan uutta hapekasta vettä kiertoon ja joudut ilmailemaan enemmän ja happi ruostuttaa. Eli lämmönjakohuoneesta molemmat linjaventtiilit kiinni ja patterin alasulkuventtiili kiinni. Sulkuruuvi löytyy hatun alta ja eikä pidä säikähtää muuttamaa vesitippaa mitä ne aina vuotavat kun niitä kierretään kiinni tai auki. Nyt pystyy vaihtamaan sen termostaatinrungon ja vedet eivät tule putkista ulos kun ilma ei pääse korvaamaan vettä kun sulut ovat kiinni.
Älä säädä sitä esisäätöä ennen pakkasia sillä niitten esiarvona on täysin auki ja vielä jos termostaatin pidät madollisimman pitkään pois niin putkistoon tulevat ilmakuplat pääsevät paremmin kerääntymään patteriin ja ne lähtevät vähemmillä ilmaamisilla pois.
Tuo esisäätö on kerrostaloissa tärkeä asia että vettä ja virtauumaa riittää jokaiseen kymmeniin/satoihin pattereihin ja että linjansäädöt pystytään tasapainottamaan mutta omakoti taloissa on harvoin monia linjanjäätöjä ja kymmeniä pattereita seinillä mutta jos välttämättä haluat tehdä säädöt ja löydät vanhat lvi-suunnitelmat niin voit ne samantien unhoittaan sillä talosi lämmöneristyskyky on vuosien saatossa huonontunut tai parantunut jos on tehty ikkuna ym. lämmöneristysremontteja joten joudut menemään lvi-suunnittelijan puheille paitsi jos jätät ne täysi auki tai säädät perstuntuman mukaan pohjois ja itä seinällä vaaditaan enemmän lämmitys tehoa, myöskin nurkkahuoneissa ja suuri ikkunaiset huoneet. Makuuhuoneet, komerot,eteiset ja keittiöt pienemmille lukemille. Mutta ainakin minun mielestä on turhaa työtä sillä termostaattihan pitää huolen ettei turhaa lämmitystä tapahdu vaikka esisäätö on täysin auki ja suntin säätö pitää huolen että lämmitysveden hyötysuhde on optimaalinen.

Remppaa kirjoitti:

...sijoittaa tähän urakkaan kahta tonnia minkä se vähintään maksaa, jos ulkopuolisella teettää.

Aikaisemmin tätä "hanki urakoitsija" -neuvoa yritettiin minulle tyrkyttää, kun piti vaihtaa vessaan käsisuihkullinen hana. Perustelut olivat aika lailla samat kuin sinulla edellä. Lopuksi kuitenkin vaihdoin sen kokeneemman tee-se-itse-miehen kanssa ja hyvä tuli !

Lue lisää

"Aikaisemmin tätä "hanki urakoitsija" -neuvoa yritettiin minulle tyrkyttää, kun piti vaihtaa vessaan käsisuihkullinen hana. Perustelut olivat aika lailla samat kuin sinulla edellä. Lopuksi kuitenkin vaihdoin sen kokeneemman tee-se-itse-miehen kanssa ja hyvä tuli !"

Patteriventtiilin vaihto vaatii kuitenkin veden pääsyn estämisen patteriin vaihdon aikana, ja se putkimies pystyy hoitamaan sen jäätämällä.

Kaikkea ei kannata tehdä itse!!