Asessori Emanuel Swedenborgin avaruusmatka, osa 1

Hän kuvaili myös marsilaisten anatomiaa, fysiologiaa ja tasapainoista sosiaalista todellisuutta. Marsilaisten viestintä perustui pitkälle eräänlaiseen ajatusten viestintään, telepatiaan. Marsin asukasta muistuttava henki näytti muuten maan asukkaalta, mutta hänen kasvojensa alaosa ja sivut olivat korviin asti mustat. Yläosa olli puolestaan kellahtava. Heillä oli korkea moraali, he eivät voineet teeskennellä, koska heidän kasvonsa heijastivat heidän ajatuksiaan ja he osasivat käyttää valaistuksessa hyväkseen ns. "virtaavaa tulta" (sähköäkö?). Swedenborg kertoi marsilaisten palvovan samaa Herraa kuin maapallollakin ja he kertoivat Hänen usein vierailevan heidän luonaan ja hallitsevansa kaikkea taivaassa ja maailmankaikkeudessa. Marsilaiset uskoivat, että vain Jumalassa yksin on kaikki hyvyys ja että he itse ovat parhaimmillaankin vain toivottoman syntisiä helvetin lapsia. Uskonnollisessa nöyrtymisessään he menivät Swedenborgin mukaan niin ihailtavan pitkälle, että tunsivat todella katumusharjoitustensa syövereissä olevansa ikään kuin helvetissä ja täysin arvottomia katsomaan Herraan, joka oli Pyhä. Kun sitten kaikesta huolimatta Herra heihin tarttui pystyyn nostaakseen, oli heidän sydämensä niin täynnä iloa ja riemua tästä ansaitsemattomasta armosta, että Swedenborg ei koskaan ollut nähnyt moista.

Saturnuksen asukkaat olivat rehellisiä ja vaatimattomia. Jumalanpalveluksessaankin niin kertakaikkisen nöyriä ja vilpittömiä: "He palvelevat meidän Herraamme ja pitävät Häntä ainoana Jumalana.". Heidän keskuudessaan oli kuitenkin Swedenborgiin mukaan harhautuneita sieluja, jotka palvoivat "yöllistä valoa", joka heijastui planeettaa kiertävistä renkaista. Nämä epäjumalanpalvojat eristettiin muista eikä heitä hyväksytty tosi uskovaisten keskuuteen. Saturnuksen asukkaat elivät hedelmillä ja vihanneksilla. He pukeutuivat hyvin kevyesti, koska heidän ihonsa oli paksu ja kesti hyvin lämpötilanvaihteluita.

Venuslaisia oli kahta lajia, toiset olivat lempeitä ja humaaneja, toiset raivokkaita, lähes villieläinten kaltaisia. Jälkimmäiset asuivat sillä puolella Venusta, joka oli maahan päin.

Kuun asukkaat olivat noin 7-vuotiaan pojan mittaisia vantteria kääpiöitä, jotka näyttäytyvät pareina; toinen kantoi toista selässään. Näin he muodostivat aviopareja. Heidän kasvonsa olivat maan ihmisten kasvoja pidempiä mutta eivät varsinasesti mitenkään rumia. He eivät puhuneet maan ihmisten tavoin päästämällä ilmaa keuhkoistaan, vaan alaruumiiseen kerätyn ilman avulla he ääntelivät omalla kielellään.

Myös viidessä tähtitaivaan maailmassa saattoi nähdä samoja tuttuja piirteitä kuin maassakin; niissäkin oli niittyjä ja lehtipuumetsiä, asukkaat paimensivat lampaita ja joivat lehmänmaitoa.

Swedenborg ei väittänyt tehneensä avaruusmatkoja fyysisesti, vaan henkisesti, osana sisäistä elämäänsä. Koko maailmakaikkeus oli hänen mukaansa ihmisten asuttamaa aluetta, joka oli ollut Jumalan suunnitelma alusta asti. Muiden taivaankappaleiden asukkaat uskoivat Jumalaan ja myös hänen ihmiskunnan puolesta uhrautuneeseen poikaansa jokseenkin siten, kuin Swedenborg luterilaisena asian ymmärsi.

Swedenborg selostaa kirjassaan myös syyn siihen, miksi Herra näki hyväksi inkarnoitua juuri meidän planeetallamme. Tähän oli pääsyynä kirjoitettu sana, jonka mahdollistivat meidän planeettamme kirjoitustaito ja paperit. Näin voitiin säilyttää tieto siitä, että Herra oli tullut ihmiseksi. Sana itsessään on Swedenborgin mukaan Jumalallinen Totuus, joka opettaa ihmisille Jumalasta, taivaasta, helvetistä ja siitä, kuinka ihmisen tulee elää ja uskoa Kristukseen päästäkseen taivaan ikuiseen autuuteen.

"Tämän vuoksi on Herraa miellyttänyt syntyä tänne ja julistaa sitä sanassaan. että se tulisi tunnetuksi henkien ja enkelien kautta myös muilla taivaankappaleilla sekä maamme pakanakansojen keskuudessa.", toteaa Swedenborg.

Vaikuttaa "matkalta".
Kristus merkitys yhdistettäessä kertomuksessa ihmis'jeesukseen kertoo heti, että kyseessä on ihmisen mielikuvituksellinen hahmotelma tutuista Raamatun pinta-kertomuksista. Jeesus-narraatio on vuosisataista koostumusta, joka pohjautuu moniin edeltäviin sepitteisiin mm. J. Caesarista http://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Caesar ja useista edeltäneistä "pakana" pelastajista.
Mellen-Thomas Benedictin kuolemanrajakokemus; "Matka valon läpi ja takaisin" vuodelta 1982 on mielenkiintoisempaa luettavaa. Benedictin NDE-kokemus tapahtui ennen kuin mm. mustat aukot olivat levinneet populaarikirjallisuudessa yleiseen tietoon ja siksi kertomuksen yhtymäkohdat tieteellisten teorioiden kanssa nostaa tuon kokemuksen mielenkiintoisemmaksi.

Selvästi kirjoitettu oman ajansa hengessä ja taitaa olla mukana myös kertojan omaa "lapinlisää". Totuusarvoon puuttumatta mielenkiintoista.

>>kuvaili vuonna 1758 julkaistussa kirjassaan

Voi arvioida että astraalinen selvänäkö oli kehittynyt Swedenborgille, jos lukee hänen kirjojaan. Tuo näkö on parhaimmillaan tarkka, yksityiskohtainen ja selkeä, muttei kerro koko totuutta. Tuossa näkemisessä näkijän persoona värittää vahvasti näkemystä.

Swedenborgille olennot näyttäytyivät tontunkaltaisinaehkä sen vuoksi, kun hän ei muunlaista osannut kuvitella. Kristus merkitsi hänelle hyvän perikuvaa. Tuon ajan ihmisille oli kerrottava kristillisin käsittein, koska muuten olisi saanut pakanan leiman ja joutunut erotetuksi virasta.

Swedenborgilaisuus sisältää suunnatonta juutalaisvihaa, pahempaa kuin Hitlerillä. S24:llä liikkuu eräs mies, joka on swedenborgilainen ja on omistanut elämänsä juutalaisten vihaamiselle, koska juutalaisviha on sisäänrakennettu Swedenborgin uskoon. Swedenborgilainen ampui vaimoaan kahdeksan kertaa kasvoihin lähietäisyydeltä:
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=11004

No tuo MAP-kirkon (Mormonien) perustaja Joseph Smith väitti käyneensä Kolob-nimisen tähden luona.

Mielenkiintoista tekstiä, mutta esimerkiksi Saturnus on kuulemma kaasuplaneetta, joten voineekohan siellä olla Swedenborgin kuvaaman kaltaista elämää?

Onko muuten kukaan teistä tutustunut tähän kirjaan?

https://helenahki.blogspot.com/2010/07/eenokin-avaimet-ii-keys-of-enoch-ii.html

Itse en ole, mutta vaikuttaa kiinnostavalta ja kirjan tekijä kertoo olleensa suorassa kontaktissa taivaalliseen olentoon (Enoch) ja hänelle näytettiin monia asioita.

Nykyään tuota kutsuttaisiin trippiraportiksi tai astraalimatkaksi. Ei hän nyt oikeasti minnekään fyysisesti mennyt käymään, mutta siihen aikaan ihmiset ei vielä tajunnut mistään mitään, vaikka Swedenborg olikin erittäin älykäs tyyppi.

Maailmankaikkeudessa on tuhat miljardia galaksia.

Luulenpa että tutustuminen mielenkiintoisiin ja uusiin asioihin ei lopu ihan hetkessä. Ei ole tylsyyttä tiedossa.