Tällainen artikkeli oli yhdessä viikkolehdessä.Siinä kerrottiin kuinka me annetaan aina liian helposti periksi ja myönnytään kaiken maailman kissanristiäisiin.Vaikka ei olisi aikaa eikä ollenkaan huvittaisi.Mä päätin kokeilla tota hommaa ja alotin toissa päivänä.Kun vaimo pyysi tiskaamaan niin mä sanoin jyrkästi:EI!-Vähän se katseli oudosti mutta rupesi sitten itse tiskaamaan.Kohta se taas aneli viemään roskat ulos mutta sanoin taas tiukalla äänellä että EI!-No vaimo vei sen roskapussin itse ulos pihalle.Hyvältä näytti!Myöhemmin katseltiin kimpassa telkkaria ja taas vaimo rupesi ehdottelemaan että jos vaikka keittäisin iltakahvit.Ankara katse ja tuimasti lausuttu EI riitti heti ja nautittiin vaimon keittämästä kahvista.Mutta nukkumaan mennessä mulle olikin tehty peti olohuoneen sohvalle...Mä sanoin että kyllä ajattelin nukkua omassa sängyssä mutta vastaukseksi tuli vihainen EI!-Aamulla sain keitellä itse aamusumppini ja kun vaimo tuli iltapäivällä töistä kotiin niin mulla oli jo mieletön nälkä.Ehdotin siinä ruuanlaittoa mutta ainoa vastaus oli taas EI!-Taidanpa vaati sen artikkelin kirjoittajalle sakkoja ihmisten huiputtamisesta koska eihän tässä näin pitänyt käydä...
Opi sanomaan:EI!
Luotain-56
13236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eieieieieieieieieieieieieiei.Nyt tuli muutamat ei-sanat,mutta kohta en enää muista tuota sanaa ;)))))))))))))) Ja mitäpä sitä itseltään mitään kieltämäänkään ;)))))))) Mutta voisi opetella kylläkin muille ihmisille sanomaan ei.
kylläpä oli hauska juttu..nauratti - kiitos siitä :)
;))))meillä taisi toimia käänteinen psykologia paremmin...nooh, nyt seitsemäs vuosi yhteisoloa miehen kanssa josta 2v..avioliittoa....Kun muutettiin yhteen mies vaan ilmoitti yksikantaan, hän ei sitten tee ruokaa..syy, tehnyt tarpeeksi, hän ei sitten käy kaupassa...vastanut siitäkin ruokahankinnoista ammatissaan olessaan hän on nyt eläkkeellä;)))....Nooh, eihän siinä sitten muu auttanut kun minun...meillä vielä täällä yksi aina nälkäinen nuorimies kun himassa asuu ja joka päivä tuo lämminruoka on laitettava...
Nooh, annas olla sanoin miehelle että, hän kun taloudellisempi ja järkevämpi ja osaa tehdä nuo arviot paremmin kuin minä ja myös budjetoida ruokamenot paremmin ja on todella hyvä ruoanlaittaja suorastaan loistava...mitä jos, laitan viellä hiukan enemmän omalta tililtäni hänen tililleen fyrkkaa kuukausittain...Jolloin hän voi viisaana miehenä tehdä nämä ostokset puolestani....Nyt meillä menossa toinen viikko....mies käy kaupassa ja tekee tuon ruoan ....ja Friidu voi keskittyä oman kuntonsa nostamiseen;))) Ihana tulla minunkin himaan....ruoka on valmiina;)) eikä tarvitse miettiä mitä nyt taas laittaisi...Tämä järjestely sopii oikein hyvin Friidulle itselleen....Tänäänkin kun uimareissulta tulin....nooh, sinne uimahallin aulaan hankittu tälläinen hieromatuoli...siis sähkökäyttöinen...rauhassa siinä Friidu vain istui ja tämän tuolin moukaroida jumituneita selkä- hartijalihaksia...
Lihaksia joita, en edes muistanut olevan olemassa;))) niin makealta tuo tuntui...
Mieheni ei vielä huomanut tätä että, käytin häneen käänteistä psykologiaa....Friidu onkin tarvittaessa jopa näköjään hyvinkin ovela....yllättynyt jopa itse;))) omasta taidostaan.. Toivottovasti meillä tätä järjestelyä nyt kestää jonkun aikaa...tai ainakin siihen asti kunnes tuo sköne...aukenee...Silloin Friidun mies lähtee merelle;))) ja Friidu pahoin pelkää että, himahommat jää taas yksin pääosin Friidulle...itselleen...
tsau:Friidu
Odotas "Friidu" kun hän keksii juonesi, saat tehdä sekä ostokset, että ruuan, ole siis varovainen:))
Minä taas tykkään laittaa ruokaa. Siinä on yksi hyvä puoli, saa syödä aina mieliruokaansa ja suunnitella sen. Tuon teinarin kanssa olen päässyt sopuun sillai, että kysyn aamulla ennen kouluun lähtöä, että sopiskos iltapäivällä se ja se söössi ja kummasti on ruvennut sopimaan kun saa "itse päättää". Onko tämäkin sitä käänteistä psykologiaa?
No, kuvioihin kuului aina ennen, eih, ääh, ööh linja vähän kaiken suhteen, mutta aika on tehnyt tehtävänsä. Hassua, mutta ajattelen tuon ei-sanan monesti päässäni ihan vierailla kielillä, mistähän sekin johtuu. En tokikaan aina sano ääneen, vaikka ehkä pitäisi.
En sano minäkään, kaikkea mitä ajattelen;))) Koska, sillä ei ole meidänkään perheessä mitään vaikutusta..täällä tämä miesporukka yksinkertaisesti ei ota sitä kuitenkaan tosissaan tekevät mitä tahtovat....Kundin kanssa nyt jo paremmin, tullaan toimeen pahin murrosikävaihe kun ohitse...Mutta, miehellä tuo EI-kielteisyys kyllä iän myötä vain lisääntyy...joskus, todella ärsyttäviin mittasuhteisiin....Muuten ihana tapaus...mutta, tuo jääräpäisyyspiirre;))) sekö joskus.....laittaa minun sietämämiskynnyksen todella koetukselle..
Ja sitten tämä mikä suomaistalaista tämänikäisessä miehessä, ei kaikissa mutta, joitakin vaivaa? Jos, jotain asiaa EI sitten oikeesti tiedä...tai siitä tietää vaan hiukkasen....niin myöntää tätä tosiseikkaa....että, joku VOI ehkä tietää hieman enemmän....Hitsiläinen itse aina myönnän ja olen kiitollinen uudesta tiedosta....jotenkin helppoa sanoa en tiedä?
Nytkin tuossa miehelle sanoin että, olisi ennen lomareissua hyvä nyt mennä virtsakokeisiin antamaan tuo näyte virtsanäyte....kun minussa nyt ei kaikki ihan ok...niin mies siihen itsepäisesti vastaan hänellä on seuraava aika huhtikuussa hän menee sitten...... Tuo näytetteen antaminen kun ei edes satu?! Mutta, enemmän haittaa jos munuaiset taas alkavat temppuilemaan...tai niihin tulee joku hitsin bakteeri....Joskus, tekisi mieleni laittaa hanskat naulaan....että, mitä turhaan antaa olla koko mies....ole sitten jääräpäää mutta, älä ihmettele jälkeenpäin.... huoks.....mies väliin kun pieni lapsi...Friidu parka....tiedän että, mielellään ei tietysti mieheni lääkäriin lähde...mutta, välillä pääsee ihminen itse vähemmällä kun menee ajoissa...joko nyt ihmeellistä pelkoa tai sitten sankuruutta...en vain tiedä kumpaa?
tsau:Friidu
että jääräpäälle ei voi mitään. Jäärä mikä jäärä. Niin sanoin XX:lle kun erottiin, ettei sulle mitään mahda. Mutta kun on kaksi sarvipäätä niin kolisee...
Niin ja kai se vanha sanonta pitää paikkansa, että vanhalle koiralle on turha opettaa uusia temppuja jollei se itse sitä halua.
Naiselle kaikki on helpompaa koska joudumme sopeutumaan enemmän koko elämämme ajan, ainakin jos on lapsia saanut, näin minä sen asian käsitän. Ei minun ylpeys kaadu tietämättömyyteen ja vaikka olen hiukka jääräpää minäkin, osaan antaa periksi...ainakin kenelle haluan:)))
Heh :)) "....ja vaikka olen hiukka jääräpää minäkin, osaan antaa periksi...ainakin kenelle haluan:)))"
Tuo "ainakin kenelle haluan"-kommentti tuotti liikehdintää suupielilleni. Nousivat ylähä. :)
Asiasta toiseen, ehdotit minulle Andre Brinkin kirjaa "Kun vielä muistan". Se on ihan kohta luettu.
Voi kauhiaa, mikä mies. Varsinainen....sanonkos. Muistiinpanoja kaikista naisista. Ja kaikki NIIN hyvän näköisiä.
Luen sen nyt loppuun, kun oon alottanut, mutta vähä epämiellyttävää luettavaa.
Lainasin myös toisen Brinkin kirjan, jota suosittelit "Katson pimeään". Tuota pikaa aloitan sen lukemisen. Aihe kiinnostaa ehkä enemmän.
Kirjailijan kirjoitustyyli on kohdallaan.
sanoa nyt kun on ollut mielessä monta kertaa tuo kirka Rikoksena rakkaus, tekijää en muista enkä tässä kuvaile sisältöä tietystä syystä, mutta jos osuu käsiisi, niin lukaiseppas.
Miten toi nimi tuntuu niin tutulta. Ihan rupes vaivaamaan.
Täytyy kaivella pääkopan sisustaa, jos sieltä löytyisi edes jonkin moisia muistijäämiä, jos vaikka
olisin sen lukenut. Nyt pää kumajaa tyhjyyttä. Mutta kiitos vinkistä, tarkistan asian, kun vien noi Brinkin kirjat kirjastoon.
Nyt sitten oon lähdössä töihin.
Heissulivei kaikille.
Täällä on pursuavan aurinkoinen ilma. Jee.
Tuloksista päätellen iltaruskoni lämpö olisi 30-luvun natsi-saksassa ollut progandaministeriön palveluksessa.
Perusteet.
- Ennen laiskistumistamme olin minä tuonut noin 80% perheen tuloista.
- Viimeiset 35-vuotta olen minä hankkinut, esivalmistellut ja valmistanut perheemme kokoliharuuat sekä kalat. Puolisoni ei tunne elukoiden anatomiaa.
- Kaikkina kodin ulkopuolella viettämillämme loma-/ matka-aamuina olen kattanut aamiaispöydän tai järjestänyt sen muuten.
- Viimeiset 13-vuotta olen yksin hoitanut perheemme ruokahuollon alusta loppuun saakka.
Kerran vuodessa vaimo valmistaa aterian ja senkin vain siksi etten voi sanoa tehneeni kaikkia.
Muut kotipuuhat.
Aloitan siivouksen huonekalujen siirtelyllä ja mattojen käsittelyllä.
Vaimoni aloittaa imuroinnin.
Minä jatkan imurointia ja vaimo aloittaa moppauksen.
Minä moppaan loput.
Käsittelen matot ja kannan sisälle.
Vaimoni tietää niiden paikat ja suorittaa asennuksen.
Lakanoiden vaihdon yhteydessä minä kääntelen patjat ja avustan leveän pussilakanan asennuksessa.
Hoidan kaikki kuljetukset, lippujen, autojen ja majoitusten varaukset.
Germaanisella ja anglosaksisella kielialueilla toimin tulkkina.
Ja paljon muuta.
Kaiken huipuksi olen vieläpä tyytyväinen elämääni!
Koko yhteiselämämme ajan, yli 40-vuotta, elämäni sulostuttaja on onnistunut luomaan minulle tunteen että hänen mielestään olen maailman upein jätkä!
Jotainhan sekin pyhittää?
aivan selvästi;))) iltaruskosi lämpö on jossain tällaisessa paikassa ollut duunissa, ilman muuta...hän ei vielä viisas kun on paljastanut sinulle kaikkea menneisyydestään....
Joo, Lasse, on maailman upein jätkä! Ilman muuta...kuinka voit edes epäillä?;)))
tsau:Friidu
voi päätellä, että välillänne vallitsee syvä kiintymys ja rakkaus. Tekstiäsi oli mukava lukea juuri siksi. Näin pitää ollakin, uskoisin, että olette molemmat upeita. Tällainen on aika harvinaista sanoisin, olen kerran tuntenut vanhuksen joka kertoi olleensa naimisissa saman miehen kanssa 59 vuotta, saman työnantajan palveluksessa 45 vuotta ja hän asui edelleen syntymäkodissaan, mummonmökissä. Ajattelin silloin, että huh miten herttainen ja tasapainoinen ihminen.
Mutta kun kaikki loksahtaa kohdalleen, niinhän se menee. Kuka sitten lienee uhri tai uhrautuja, luulen, ettei siinä ajatella silloin niin.