Ålandsbankenin Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist uskoo, että valtioiden kukkaronnyörit ovat auenneet niin leveälle, että parin kolmen vuoden kuluttua edessä voi olla ennennäkemätön inflaatio-ongelma.
Törnqvist arvioi Kauppalehdessä jo marraskuun alussa, että maailma on rakentamassa ”historian suurinta finanssikuplaa”.
Nyt, yli kolme kuukautta myöhemmin Törnqvist on yhä vakuuttunut, että riski valtavan kuplan muodostumiselle on edelleen suuri.
- Meillä on kaikki ainesosat, joita tarvitaan kuplaan: talouskasvu, tuloskasvu, runsas likviditeetti, alhaiset korot.
Törnqvist muistuttaa, että taloudesta on tullut viime aikoina useita viestejä noususuhdanteen alkamisesta. Siitä kertovat esimerkiksi tiedot valtioiden BKT-lukujen kääntymisestä plussalle ja uutiset äkillisen kysyntäpiikin aiheuttamasta kaaoksesta Aasian suurissa vientisatamissa.
- Tuntuu siltä, että on tehty elvytyksen maailmanennätys. Näyttää siltä, että se on onnistumassa luomaan maailmaan noususuhdanteen, summaa Törnqvist.
Törnqvistin mielestä noususuhdanne voi kuitenkin kääntyä pian talouden ylikuumenemiseksi, kun alhainen korkotaso ja maailmantalouteen pumpattu elvytysraha vielä entisestään kiihdyttävät nousua.
- Ei tarvitse muuta kuin katsoa Helsingin asuntomarkkinaa tällä hetkellä, niin pystyy katsomaan, mitä alhaiset korot voivat aiheuttaa, Törnqvist hymähtää.
Nyt Törnqvist epäileekin, että ennätysmäisen elvytyksen jälkeen maailmassa saattaa olla tekeillä uusi - ikävämpi - maailmanennätys: finanssikuplien maailmanennätys. Jos niin käy, parin kolmen vuoden kuluttua maailmantalous ajautuu ennennäkemättömään kriisiin.
- Saadaan nähdä, johtaako se romahdusten maailmanennätykseen vai inflaatioiden maailmanennätykseen. Me [Ålandsbankenin Asset Managementissa] uskomme tähän inflaatiovaihtoehtoon.
Valtion bondeissa tikittää pommi
Sitä, mihin finanssikupla alkaa rakentua, ei Ålandsbankenin Törnqvist lähde vielä arvailemaan. Kriittisimmin Törnqvist itse suhtautuu tällä hetkellä Suomen valtion obligaatioihin.
- Vihoviimeinen mitä suostuisin ottamaan meidän asiakassalkkuihimme on valtion 10 vuoden obligaatio kiinteällä 3,5 prosentin korolla, hän tokaisee.
- Jos Suomen valtio olisi pörssiyhtiö, niin kyllä luottokelpoisuusluokittelija olisi hyvin huolissaan sen luottokelpoisuudesta, koska tulopohja murenee ja velkaantuminen kasvaa, kun pitää hirveästi lainata rahaa. Mutta kun valtiolla on verotusoikeus, niin niitä katsotaan vähän eri tavalla.
Vaikka Suomen valtion velkaantuminen ei lähentelekään esimerkiksi EU:n mustien lampaiden tai Yhdysvaltain velkaantumisastetta, ei Suomellakaan ole siis aihetta hurraa-huutoihin. Suomen taloutta rasittavat esimerkiksi kasvavat eläkemenot ja heikko talouskasvu.
Ålandsbankenin Asset Managementin toimitusjohtaja toteaakin, että yritystalouden mittareilla tarkasteltuna monet valtiot ovat nyt ” huonovointisen näköisiä”.
Helsingin pörssin arvostustasoja Törnqvist pitää sen sijaan edelleen edullisina. Hänen mielestään sinne ei ole vielä syntynyt kuplaa, vaikka osakekurssit ovatkin nousseet rajusti viime maaliskuun pohjilta.
- Meillä on erittäin halpa pörssi verrattuna korkosijoituksiin.
Pörssissäkin kupla uhkaa kuitenkin syntyä, mikäli pörssikurssit vahvistuvat jyrkästi tulevien kuukausien aikana.
Törnqvist arvioi Kauppalehdessä jo marraskuun alussa, että maailma on rakentamassa ”historian suurinta finanssikuplaa”.
Nyt, yli kolme kuukautta myöhemmin Törnqvist on yhä vakuuttunut, että riski valtavan kuplan muodostumiselle on edelleen suuri.
- Meillä on kaikki ainesosat, joita tarvitaan kuplaan: talouskasvu, tuloskasvu, runsas likviditeetti, alhaiset korot.
Törnqvist muistuttaa, että taloudesta on tullut viime aikoina useita viestejä noususuhdanteen alkamisesta. Siitä kertovat esimerkiksi tiedot valtioiden BKT-lukujen kääntymisestä plussalle ja uutiset äkillisen kysyntäpiikin aiheuttamasta kaaoksesta Aasian suurissa vientisatamissa.
- Tuntuu siltä, että on tehty elvytyksen maailmanennätys. Näyttää siltä, että se on onnistumassa luomaan maailmaan noususuhdanteen, summaa Törnqvist.
Törnqvistin mielestä noususuhdanne voi kuitenkin kääntyä pian talouden ylikuumenemiseksi, kun alhainen korkotaso ja maailmantalouteen pumpattu elvytysraha vielä entisestään kiihdyttävät nousua.
- Ei tarvitse muuta kuin katsoa Helsingin asuntomarkkinaa tällä hetkellä, niin pystyy katsomaan, mitä alhaiset korot voivat aiheuttaa, Törnqvist hymähtää.
Nyt Törnqvist epäileekin, että ennätysmäisen elvytyksen jälkeen maailmassa saattaa olla tekeillä uusi - ikävämpi - maailmanennätys: finanssikuplien maailmanennätys. Jos niin käy, parin kolmen vuoden kuluttua maailmantalous ajautuu ennennäkemättömään kriisiin.
- Saadaan nähdä, johtaako se romahdusten maailmanennätykseen vai inflaatioiden maailmanennätykseen. Me [Ålandsbankenin Asset Managementissa] uskomme tähän inflaatiovaihtoehtoon.
Valtion bondeissa tikittää pommi
Sitä, mihin finanssikupla alkaa rakentua, ei Ålandsbankenin Törnqvist lähde vielä arvailemaan. Kriittisimmin Törnqvist itse suhtautuu tällä hetkellä Suomen valtion obligaatioihin.
- Vihoviimeinen mitä suostuisin ottamaan meidän asiakassalkkuihimme on valtion 10 vuoden obligaatio kiinteällä 3,5 prosentin korolla, hän tokaisee.
- Jos Suomen valtio olisi pörssiyhtiö, niin kyllä luottokelpoisuusluokittelija olisi hyvin huolissaan sen luottokelpoisuudesta, koska tulopohja murenee ja velkaantuminen kasvaa, kun pitää hirveästi lainata rahaa. Mutta kun valtiolla on verotusoikeus, niin niitä katsotaan vähän eri tavalla.
Vaikka Suomen valtion velkaantuminen ei lähentelekään esimerkiksi EU:n mustien lampaiden tai Yhdysvaltain velkaantumisastetta, ei Suomellakaan ole siis aihetta hurraa-huutoihin. Suomen taloutta rasittavat esimerkiksi kasvavat eläkemenot ja heikko talouskasvu.
Ålandsbankenin Asset Managementin toimitusjohtaja toteaakin, että yritystalouden mittareilla tarkasteltuna monet valtiot ovat nyt ” huonovointisen näköisiä”.
Helsingin pörssin arvostustasoja Törnqvist pitää sen sijaan edelleen edullisina. Hänen mielestään sinne ei ole vielä syntynyt kuplaa, vaikka osakekurssit ovatkin nousseet rajusti viime maaliskuun pohjilta.
- Meillä on erittäin halpa pörssi verrattuna korkosijoituksiin.
Pörssissäkin kupla uhkaa kuitenkin syntyä, mikäli pörssikurssit vahvistuvat jyrkästi tulevien kuukausien aikana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.