Tämä on jatkotarina (tai jatkonovelli tai miksi pitäisikään kutsua). Jatka yhdellä tai kahdella kappaleella, ettei tule liian pitkiä viestejä, ei kuitenkaan myöskään liian lyhyitä sitten. Älä kommentoi tähän aiheeseen vaan mieluusti kirjota vaan jatkoa tarinaan. :D (Otsikko ei sitten oikein vaikuta sopivan tähän alkuun, mutta toivon, että mahdolliset tarinan jatkot alkavat sopia otsikkoon.) Ei tartte ottaa liian vakavasti, eli ihan sama, millä tyylillä jatkatte, kuhan koitatte jotain pistää tapahtumaan. ;D
---------------------------------------------------------------
Poika istui sinäkin päivänä puistossa. Olin nähnyt hänet siellä varmaan viitenä päivänä peräkkäin. Hän vain istui ja näytti katsovan tyhjyyteen, mutta ei hän sentään vajaaälyiseltä vaikuttanut. En kai muuten olisi miettinyt häntä niin kovasti. Minulla itselläni oli puistossa tekemistä: veistin sinne patsasta.
Amalia, hyvä ystäväni, toi minulle välipalaa. "Mitä tuosta tulee?" hän kysyi. "Toivon, että asiat etenisivät miellyttävään suuntaan", sanoin. Pureskellessani ruokaa, mitä se olikin, tarkkailin penkillä istuvaa poikaa. Hän ei juuri vilkuillut takaisin, vaan hän katseli yleensä alaspäin, joskus minuakin, mutta vain ohimennen. Tahdoin puhua hänelle, mutta olin vain ujo veistelijä. Sinä päivänä pyysinkin Amaliaa rohkaisemaan minua.
---------------------------------------------------------------
Poika istui sinäkin päivänä puistossa. Olin nähnyt hänet siellä varmaan viitenä päivänä peräkkäin. Hän vain istui ja näytti katsovan tyhjyyteen, mutta ei hän sentään vajaaälyiseltä vaikuttanut. En kai muuten olisi miettinyt häntä niin kovasti. Minulla itselläni oli puistossa tekemistä: veistin sinne patsasta.
Amalia, hyvä ystäväni, toi minulle välipalaa. "Mitä tuosta tulee?" hän kysyi. "Toivon, että asiat etenisivät miellyttävään suuntaan", sanoin. Pureskellessani ruokaa, mitä se olikin, tarkkailin penkillä istuvaa poikaa. Hän ei juuri vilkuillut takaisin, vaan hän katseli yleensä alaspäin, joskus minuakin, mutta vain ohimennen. Tahdoin puhua hänelle, mutta olin vain ujo veistelijä. Sinä päivänä pyysinkin Amaliaa rohkaisemaan minua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.