Jos perikunta päättää suorittaa perinnönjaon, jossa omakotitalokiinteistö jäisi leskelle ja samalla tontilla sijaitseva mökkirakennus perilliselle, niin voidaanko hallinnanjakosopimuksella suojata kiinteistön ulosotto, jommankumman velkojilta?
Eli kun hallinnanjakosopimus on parhaalla etusijalla, niin voiko lesken tai perillisen velkojat pakottaa myymään koko tontin kiinteistöineen? Tai lohkomaan tontin?
Vai suojaako hallinnanjakosopimus kummankin omistajan ulosottoa vastaan?
Eli kun hallinnanjakosopimus on parhaalla etusijalla, niin voiko lesken tai perillisen velkojat pakottaa myymään koko tontin kiinteistöineen? Tai lohkomaan tontin?
Vai suojaako hallinnanjakosopimus kummankin omistajan ulosottoa vastaan?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ulosottokaari sanoo, ettei yhteisomistettua kiinteistöä saa ulosmitata, jos hallinnanjakosopimus on kirjattu.
Tämän perusteella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattu hallinnanjakosopimus suojaisi kaikkia yhteisomistajia yhden omistajan ulosmittausvelkojilta.
Laki vaikenee sellaisesta tilanteesta, jossa kaikki yhteisomistajat olisivat ulosmittauksen kohteena. Siitä puhumattakaan, että he olisivat yhteisvastuussa ulosotossa olevasta velasta.
Vidaanko hallinanjakosopimus kumota takaisinsaannilla? Kaupan tai lahjoituksenhan käräjäoikeus voi peräyttää jos em oikeustoimien tarkoitus on ollut velkojen maksamisen estäminen.
En tiedä, mielenkiintoinen kysymys. Hallinnajakosopimushan voi mahdollisesti olla lain tarkoittama valeoikeustoimi, jonka avulla velalliset tekevät velkojien perintäyritykset tyhjäksi. Laki takaisinsaannista luettelee kyllä käsittääkseni tyhjentävästi tapaukset, joissa peräytys on mahdollista.
Onkohan lainlaatija miettinyt tätä hallinnanjakoasiaa loppuun asti vai onko jättänyt tarkoituksella porsaanreiän, jolla mahdollistetaann omistusoikeus kiinteään omaisuuteen myös ylivelkaantuneille...
Eikös "Laki takaisinsaannista konkurssipesään",
koske vain konkurssipesää, eikä ketä tahansa
ulosotossa olevaa?
Takaisinsaanti on mahdollista niin ulosotossa, konkurssissa kuin yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyssäkin. Järjestelyyn, jonka ainoana tarkoituksena on saattaa omaisuutta tosiasiallisesti ulosottovelkojien ulottumattomiin, voitaneen puuttua tehokkaasti takaisinsaantilain avulla. Järjestely täyttänee takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5 §:n edellytykset, jolloin järjestely on peräytettävissä.
[email protected]
"Järjestelyyn, jonka AINOANA tarkoituksena on saattaa omaisuutta tosiasiallisesti ulosottovelkojien ulottumattomiin, voitaneen puuttua tehokkaasti takaisinsaantilain avulla."
Eihän hallinnanjakosopimusta tehdä AINOASTAAN ulosottovelkojen välttämiseksi,
vaan pääasiassa tontin ja kiinteistön yhteisomistajien yhteishallinnan velvotteiden
selkeyttämiseksi!
Kuten jo todettu takaisinsaantia voidaan käyttää myös ulosotossa, mutta tutkailin vähän tuota hallinnanjakosopimusta yleisesti ja joudun perumaan kaikki aiemmat väittämäni.
Niinhän se nimittäinn on, että hallinnanjakosopimus ei kuitenkaan estä yhden omistajan murto-osan ulosmittaamista. Osuus on täysin luovutuskelpoista omaisuutta, siten myös ulosmitattavissa. Ulosmittaustilanteeessa velallisen osuus on vieläpä helpommin määriteltävissä silloin kun kiinteistöllä on hallinnanjakosopimus, jonka mukaan alueet on määritelty ja rajattu.
UK 4:73, jossa sanotaan, että kirjattu hallinnanjakosopimus estää kiinteistön ulosmittauksen, tarkoittanee sitä, että koko kiinteistöä ei voida ulosmitata yhden omistajan velasta, joka menettely nykyisen ulosottokaaren mukaan muuten on mahdollista kun kyseessä on joku muu yhteisesti omistettu irtain tai kiinteä esine. Yhteinen omaisuus voidaan realisoida ja tilittää muille osaomistajille heidän osuutensa ja velallisen osuus menee ulosottoon.
Näin ollen hallinnanjakosopimus EI suojaa ulosmittaukselta, mitään porsaanreikää ei ole. Hallinnanjakosopimusta ei voi purkaa niin kuin normaalille yhteisomistukselle voi tehdä, ulosottotilanteessa velkojasta vain tulee hallinnanjakosopimuksen osapuoli velallisen tilalle.
Alunperin kysyttiin myös sitä, voiko velkoja pakottaa lohkomaan tontin ja siihen vielä sen verran, että hallinnanjakosopimus ei estä osaomistajaa saamasta osuuttaan jakamalla erotetuksi, jos se vain ylipäätänsä ottaen on mahdollista kiinteistön laatua ajatellen. Yhteisomistajasta tulee näin yksinomistaja. Hallinnanjakosopimus jää muilta osin ennalleen, jos yhteisomistajia oli enemmän kuin kaksi.
Tästä johtuen myös velkoja, jos ja kun hän tulee yhteisomistajan asemaan sopimuksen osapuoleksi, saa osuutensa erotettua jakamalla, esimerkiksi lohkomalla. Hallinnanjakosopimus suojannee siten vain muita yhteisomistajia koko kiinteistön myynniltä.
"Hallinnanjakosopimusta ei voi purkaa niin kuin normaalille yhteisomistukselle voi tehdä, ulosottotilanteessa velkojasta vain tulee hallinnanjakosopimuksen osapuoli velallisen tilalle"
Kysymys kuuluukin että kuka haluaa ostaa kiinteiston (osan) jonka koko tontin joutuu jakamaan ventovieraiden kanssa ja jonka kuluista kaikki yhteisesti vastaavat?
"hallinnanjakosopimus ei estä osaomistajaa saamasta osuuttaan jakamalla erotetuksi, jos se vain ylipäätänsä ottaen on mahdollista kiinteistön laatua ajatellen"
Voiko kaupungin vuokratonttia lohkoa? Jos hallinnanjakosopimuksella jaettu kiinteistö on yksi yhtenäinen kokonaisuus, esim. paritalo, rivitalo, ym. niin miten sen voisi lohkomalla jakaa?
Ei varmaankaan kukaan halua sellaista ostaa.
Hallinnanjaosta ulosotossa ei kai ole hirveästi oikeuskäytänöä olemassa. Ulosottokaaren 4:73 pykälää vastaavaa säännöstä hallinjakosopimuksen vaikutuksesta ulosmittaukseen ei käsittääkseni sisältynyt vanhaan ulosottolakiin.
Paritalo- ja rivitalotontteja sekä muita vastaavia ei kyllä järkevästi voi jakaa mitenkään.