Moro,
Eli lääkis olisi tähtäimessä (ihan suomenkielinen, vaikka otsikko ruotiksi. "Lääkis" on vaan niin monen keskustelun otsikko, etten viitsi sitä käyttää:)). Tällä hetkellä on menossa lukion toinen vuosi ja nyt on aika ruveta jo suunnittelemaan ensi kevään koitosta, onhan hyvin suunniteltu jo puoliksi tehty. Pitkä matikka 8,2, kemia ja biologia 9 ja fyysiikka keikkuu 9,5.
Siis, olen kaavaillut alkavani lukea pääsykokeisiin jo ensi kesänä, miksi suotta lykätä jos vain mahdollista alkaa jo. Kysyisinkin, että onko suunnitelmassa mitään järkeä, tarkoitan onko mitään mahkuja ymmärtää tässä vaiheessa jopa muutakin, kuin tekijänsanat Galenoksesta? Tarkennan vielä, että kaikki kemiat ehdin käydä tänä keväänä ja 6 kurssia fysiikasta.
Vastailkaahan!
Eli lääkis olisi tähtäimessä (ihan suomenkielinen, vaikka otsikko ruotiksi. "Lääkis" on vaan niin monen keskustelun otsikko, etten viitsi sitä käyttää:)). Tällä hetkellä on menossa lukion toinen vuosi ja nyt on aika ruveta jo suunnittelemaan ensi kevään koitosta, onhan hyvin suunniteltu jo puoliksi tehty. Pitkä matikka 8,2, kemia ja biologia 9 ja fyysiikka keikkuu 9,5.
Siis, olen kaavaillut alkavani lukea pääsykokeisiin jo ensi kesänä, miksi suotta lykätä jos vain mahdollista alkaa jo. Kysyisinkin, että onko suunnitelmassa mitään järkeä, tarkoitan onko mitään mahkuja ymmärtää tässä vaiheessa jopa muutakin, kuin tekijänsanat Galenoksesta? Tarkennan vielä, että kaikki kemiat ehdin käydä tänä keväänä ja 6 kurssia fysiikasta.
Vastailkaahan!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos on hyvät pohjatiedot biologiasta, kemiasta ja fysiikasta, niin en näe paljon järkeä siinä että pänttäät Galenosta koko vuoden. Sanoisin että panosta yo-kirjoituksiin kunnolla, koska vuosi on liioiteltu aika lukea pääsykokeisiin ja ehdit vaan kyllästyä. Kirjoitusten jälkeen ehdit hyvin opetella tarvittavat asiat, tai aloita lukeminen vaikka siinä tammikuussa kun hakuopas ilmestyy ja tiedät pääsykoekirjan.
Ne jotka lukevat esim. koko vuoden, eivät yleensä ole lukeneet kuin pakolliset kurssit kyseisissä aineissa. Noilla sinun pohjatiedoilla sinulla ei tule olemaan ongelmia Galenoksen kanssa keväällä. Itse en ottaisi pääsykoekirjaa esiin liian aikaisin, vaikka se houkutteleekin, vaan panostaa intensiiviseen opiskeluun keväällä ennen pääsykoetta.
Mutta tämä on toki mielipidekysymys, ja ihmiset ovat erilaisia. Pääasia taitaa kuitenkin olla hyvän laskurutiinin omaaminen.
Yeah, pitänee noudattaa ohjeitasi. Eli siis kemian kirjat kunolla läpi kesän aikana ja saattahan olla, että muutaman hetken voisin "pyhittää" vain olemiselle 8D
Niin, ja nimimerkistäsi päätellen haet jo tänä vuonna, eli onnea pääsykokeisiin!
Kiitos onnentoivotuksista :) Onnea ja menestystä sinulle myös.
Kesää ei tosiaan kannata pilata tuommoisen takia, kun se on vielä niin lyhyt täällä Suomessa.
Itse tulen purjehtimaan ja juhlimaan kesän ja pyrkin ruotsalaisessa kiintiössä lääkikseen niin ei tarvita niin paljon pänttäystä.
Ruotsinkielisen linjan pisteraja ei ole mikään helppo sekään. Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen pääsi viime vuonna 11% ja suomenkieliseen 9% hakijoista, joten ei tuo ero nyt ole mikään erityisen suuri. Vertailun vuoksi Oulun lääkikseen pääsi n. 18% hakijoista.
Tarkistin nuo kaikki mielenkiinnosta, joten tässä viime vuoden saldo:
Helsingin yliopisto: 9%
HY ruotsinkielinen: 11%
Tampereen yliopisto: 13%
Turun yliopisto: 15%
Oulun yliopisto: 18%
Kuopion yliopisto: 26%
ruotsinkielisten HUONO taso, sillä Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen opetukseen PÄÄSEE 10 pistettä (etukäteen määrätty jo vuosia näin) alemmilla pisteillä kuin suomenkieliseen - eli esitä nyt sisäänpääsypisteet - KIITÄN jo etukäteen.
Piste-ero saa siis olla maksimissaan 10 pistettä, jos on enemmän eroa niin hakijoita otetaan vähemmän sisään. Mutta tosiaan, ruotsinkielisen linjan raakapisterajat ovat varmaan jotain tampereen/turun yliopiston luokkaa koska sinne hakee muutkin kuin ns. "huiput".
Vaikka ruotsinkielisten kiintiössä onkin noin 10 pistettä matalampi pisteraja, ei minusta todellakaan voi puhua lahjattomista tms. Eivätkös ruotsinkielisten pisterajat ole lähellä Oulun ja Kuopion rajoja? Lisäksi kun kävin tsekkaamassa esim. omia pääsykoepisteitäni, niin eipä siinä muuta voi todeta, että kyllä on pienestä kiinni moni asia. En usko, että pääsykokeilla valitaan sisään vain lahjakkain osa, vaan myös se osa, jolla sattuu ko. päivänä olemaan hyvä päivä, takana melko hyvin nukuttu yöuni jne. Erot hakijoiden välillä varmaankin ainakin 20 pistettä sisäänpääsyrajasta alaspäin ovat todella pieniä. Luulen, että useimmista tulisi oikein hyviä lääkäreitä. Pointti on vain siinä, että kaikkia hyviä hakijoita ei voida kouluttaa kerralla, joten lukuisista lahjakkaista hakijoista on vain pakko karsia. Kaikki jotka pääsevät ruotsinkielisten kiintiössä ja sen pisterajoilla sisään, ovat varmasti paikkansa ansainneet. Niin olisivat myös lukuisat muut suomenkieliset, jotka hyvin pienien piste-erojen vuoksi jäävät lääkiksen ulkopuolelle. Oikeastaan tuntuu vähän turhauttavalta, että niin monet joutuvat lukemaan ties kuinka monta kertaa pääsykokeeseen, vaikka lopulta kuitenkin pääsevät sisään. Minusta se tuntuu hieman ajan tuhlaukselta, vaikkakaan ilmeisesti on vähän vaikeaa keksiä parempaakaan systeemiä, kun hyviä hakijoita on niin paljon.
Minusta tuntuu aivan turhalta valittaa siitä, kuinka helppoa ruotsinkielisillä on ja rakentaa tällaisia vastakkainasetteluja. Jokainen suomenkielinen voi halutessaan myös opetella ruotsia ja pyrkiä ruotsinkielisten kiintiössä sisällä. Itse ainakin ajattelin harkita tätä vaihtoehtoa.
"Minusta tuntuu aivan turhalta valittaa siitä, kuinka helppoa ruotsinkielisillä on ja rakentaa tällaisia vastakkainasetteluja."
Kysymys ei ole vastakkainasettelusta, jos huonommat pisteet saanut ruotsinkielinen vie sinun opiskelupaikkasi - ja perusteena on ainoastaan sinun äidinkielesi, jota ei arvosteta tässä maassa.
Kysymys ei ole siis vastakkainasettelusta vaan puhtaasti RASISMISTA !!
Kaiken kukkuraksi kaikki ruotsinkieliset voivat opiskella lääkäriksi äidinkielellään kaikissa Pohjoismaissa.
minä opiskelen Kuopiossa, jonne pääsee vielä helpommin.
Missä on Norjassa lääkis ruotsiksi, tai Tanskassa? Ruotsissa on älyttömät pääsyvaatimukset, joten se ei liene vaihtoehto jos ei ole viiden ällän papereita.
Suomessa oli 1800-luvulla ja 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tarjolla omakielistä yliopistokoulutusta vain ruotsinkielisille. Nyt saamme olla kiitollisiä että sitä tarjotaan meille suomenkielisillekin.
Helsingin yliopistokin suomalaistettiin vasta 1930-luvun puolenvälin jälkeen. Kaikesta demokratian ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä huolimatta ruotsinkielisten perusteeton syrjintä korkeakouluopetuksessa jatkuu jopa voimistuen 2000-luvulla.
Tämä ilmenee ennen kaikkea siinä, että ruotsinkielisen on edelleen kielikiintiöistä huolimatta paljon vaikeampi päästä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun kuin suomenkielisen ylioppilaan.
Toinen yliopistosta valmistumisen kannalta oleellinen seikka on, se että suomenkielisellä puolella on yleensä opettajia sataa opiskelijaa kohden huomattavasti enemmän kuin ruotsinkielisellä puolella.
Nämä vastaansanomattomat tosiasiat käyvät ilmi Helsingin Sanomien Koulutusliitteestä ja Kota-tietokannasta poimittuina.
Kun suomenkielisten sisäänpääsyprosentti on 45, niin koko ruotsinkielisten keskiarvo jäi vain 32%:iin.
Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi ruotsinkielisten opiskelijapaikat olisi kaksinkertaistettava. Mutta, älä unta näe.
Rahaa riittää vain 94 %:n enemmistölle. Ei 4 %:n kielivähemmistön tarpeisiin
Toinen keino olisi lisätä vuosisatojen ajan koulutuksellisessa erityisasemassa olevan kielivähemmistön nuorten sisäänottoja yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä suunnata heitä ammattikouluihin. Valitellaanhan ruotsinkielisellä puolella jatkuvasti ruotsinkielisen hoitohenkilökunnan puutetta mm. Helsingissä. Resurssien siirto olisi sikälikin perusteltua, että ruotsinkielinen väestö ennen kaikkea vanhenee.
Tätä vain ei "kielipuolueen" pihdeissä olevat hallitukset ole halukkaita tekemään. Lisäksi useat opetusministerit ovat olleet valtapuolueesta ja monet muut ovat ruotsinkielisyydestään huolimatta osoittautuneet suomenmielisiksi, mitä ilmentää parhaiten heidän kielteinen suhtautumisensa sekä pakkoruotsin että virkamiesruotsin laajentamiseen Suomen koulutusjärjestelmässä.
RKP ja muut sen hännystelijät kertovat suomalaisille, että ruotsin kieltä puhutaan koko Pohjolassa ja skandinaaviskaa muuallakin maailmassa.
Eikö tämä sitten pidäkään paikkansa?
Heippa! Oon kans lukion tokalla ja lääkikseen tähtäämässä. Kuitenkin oon samaa mieltä että opiskellaan vaan yo kokeisiin hyvin ja sitte niitten jälkeen vasta lukemaan Galenosta :). Kirjottaa kuiteski kannattaa bilsa, kemia ja fysiikka, jotta noi aineet tulis kerrattua. Siinähän sitte olis jo vahvat pohjat alottaa Galenoksen luku :) tsemppiä!