Heips! Minulla on ollut masennusta ja muita mielenterveysjuttuja jonkin aikaa. Olen ollut työttömänä pari vuotta. Minulla ei ole kavereita eikä mitään, en asu suuressa kaupungissa joten ajanvietettä ei ole helppo löytää. Tuona koko ajan olen ollut kotona. Itkenyt ja miettinyt miksi maailma voi olla näin paska ja piristyttänyt itseä ostelemalla kaikkea, tänään tili näytti enää 12 euroa. Itsemurhaa tietenkin on tullut mietittyä ja suunniteltua. Lähiaikoina nähnyt myös unta siitä. En ole koittanut, koska tätä en silloin olisi kirjoittanut. En ole NIIN luuseri että siinä epäonnistuisin. Ikää on 23 vuotta. Tai en ole yksin, jumala on läsnä. Miten pitkälle sillä täällä pääsee?
Minua vaivaa tylsyys, kaikki on tyhjää. Meillä on yksi elämä, yksi lapsuus, yksi nuoruus jne. Ja tuntuu että olen hukannut elämästäni nuo pari vuotta, miksi hukata enempää kun kaikki voi loppua? Mutta tiedän ongelmat mistä kärsin, olen koko ajan tiennyt. En ole halunnut aloittaa lääkitystä, en edes usein ole käynyt puhumassa ammattilaisille... Ehkä helpottaisivat, mutta ne asiat ei poista ongelmia millään tavalla.
Tänään (toivottavasti hieman) ymmärsin! Jos ajan pyörällä ja minulta puhkeaa renkaasta kumi tietämättäni... Ihmettelen miksi on raskasta polkea. Paras keino on paikata se prkl kumi - matka jatkuu taas kevyemmin. Omalla kohdallani olen vain jatkanut polkemista. Vaikka tiedän syyt kaikkeen paskaan, itsetuhoisiin ajatuksiin sekakäyttöön ym. sekoiluun. Asiaa ei ole helppo korjaa, mutta voi aina yrittää. Joskus kun tästä mahdollisesti pääsen yli osaan iloita pienemmistäkin asioista. Haluan olla onnellinen, en edes muista millaista se on. Olen ihan tarpeeki itkenyt yksin pimeässä. Haluaisin elää kuin normaalit nuoret joille olen kateellinen onnesta. En tarvitse muuta, mutta en saa sitäkään. Erottaako siis edes yksi ystävä kuoleman elämästä?
Ei asioista puhuminen tai lääkkeet siis mitään auta. Asioille pitää tehdä jotain. Koitan löytää keinot vaikka tyhjästä on vaikea löytää mitään tai paskasta on vaikea tehdä tiramisua. Mutta olen huomannut etten olekkaan yksin. Jos lähtisin huomenna uskon että en olisi tehnyt kaikkea parantaakseni elämääni. Olisin todella luuseri. . . .
- Ei enään uni auta väsymykseen
Eikä aamulla kello auta herätykseen
Kukaan ei välittänyt, käsittänyt, kuinka pettynyt voi olla
Jos on vain etsinyt onnea
Johon ei ole koskaan voimaa
Kun sen tajuaa ettei sitä saa -
Eilinen elää taas tänään
1
160
Vastaukset
tuossa jutussasi mm. "Tai en ole yksin, jumala on läsnä. Miten pitkälle sillä täällä pääsee?"
Itsellä tunne omasta yksinäidyydestä on vaivannut öpaut 25-vuotta ja jatkuu yhä.
Luonani ei käy kukaan, eikä minulla ole ketään kenen luona kyläillä tai edes soitella. Työ tosin auttaa paljon kestämään yksinäisyyttä ja siellä tapaan myös muita ihmisiä. Vapaat sen sijaan olen yksin.
Uskonnollisella ajatusmaailmalla on päässyt näinkin pitkälle, nelikymppiseksi. Jostakin murrosiästä tähän päivään on yksinäisyys vaivannut, silti yhä elossa. Toki ei ole halunnut tuottaa myöskään murhetta vanhemmilleen itsarilla, sillä lähimmille omaisillehan se on usein iso taakka kannettavaksi.
Nämä ystävänpäivät, joulut ym. juhla-ajat, jolloin ihmiset tapaa toisiaan on ikävää aikaa ainaskin minulle, mutta aina niidenkin yli on jotenkin päässyt. On tavallaan jo tottunut siihen omaan osaan, että jonkun on kai sitten oltava yksinkin.
Olen mielestäni yrittänyt etsiä ja korjata tilannettani etsimällä ystäviä, mutta ikään kuin mun kohtalo olisi olla se jolla ei ketään ole.
Jokaisella on omat murheensa, kai?
Lääkeet auttaa varmaan joitakin ihmisiä, mutta ei ne välttämättä itse ongelmaa ratkaise (yksinäisyys). Lähinnä pilleri hoitaa vain oireita lievemmäksi, mutta itse ongelma on ja pysyy.
Puhuminen on myös oireiden hoitoa,ehkä helpottaa, mutta ei poista itse ongelmaa.
En minäkään ole varma tiedänkö, mitä on olla onnellinen? Lapsena olin kai ihan onnellinen, sitten onnellisuus karkasi käsistä ja sen kiinnisaaminen on suuri elämäntyö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1115237Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493392Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle913224Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku402926- 811847
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411580450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1271555Katu täyttyy...
Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt311436Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1301234- 161149