Oon meidän perheen nuorin meistä neljästä tytöstä.
Oon jo yli 18 -vuotias, lukiolainen.
Kävin ensimmäisen vuoden mun parhaan kaverin kanssa aikuislukiota, siellä oli kaikki niin hyvin.
Sitten mun paras ystävä (ollut jo 9,5v ystävänä), muutti Suomen toiselle puolelle, ja äiti käski vaihtaa päivälukioon jossa inhoan olla. Tuli mieleen joku yläaste ja inhosin olla sielläkin.
Mun elämä on oikeesti niin outoa.
6 -vuotiaana mun piti piilottaa isältä veitsiä ja mennä äitin ja isän väliin, kun ne tappeli ja isä oli kännissä.
Pedofiili ahdisteli mua ala-asteella monta vuotta, kunnes kerroin äidille, niin se loppui.
Erosin poikaystävästä yli vuosi sitten, ja nyt on kyllä jo uus, joka on oikeestaan ainut ystävä mitä mulla enää on. Se entinen haukku mua huoraksi ja vaikka mitä, vaikkei ollu mitään syytä. Sano että olen kaunis, mutta en ajattele tunteita. No se ite käytti huumeita ja vaikka mitä, oli ollu vankilassakin, vaikka niin nuori.
Olin sen eron jälkeen ihan kauheen masentunu ku se laitto kaiken mun syyksi. Se oli ihan hullun mustasukkanen, kun oltiin jossaki kaupungillaki ja kaikkea..
Mut raiskas ulkomaalainen alle vuosi sitten, ja siitä tietää mun paras ystävä, sisko ja poikaystävä.
Koulua vaihdan taas syksyllä, nyt ammattikouluun, koska en jaksa olla lukiossa. Ei se johdu siitä, että ei kiinnosta opiskella vaan lähinnä ympärillä olevista ihmistä jotka on samoja kun yläasteella ja ala-asteella ja ne hylkäsi mut sillon. Nykyään ne muka on kaverannu, kun oon tosi nätti nykyään.
Kukaan ei ikinä uskois, että kirjottaisin tällaista. Ei ikinä. Kaikki varmasti luulee, että mulla on hulluna kavereita ja kaikkea. Ei ole. Oon niin ujo ja kaikkea. Mua ahdistaa liikkua yksin kun kaikki ukot kyylää ja en jaksa. Puran tätä masennusta urheiluun. välillä juopottelen ja poltan tupakkaa.
Haluan vaan jonnekkin pois muuttaa ja alottaa poikaystävän kanssa uusi elämä. Hän on ihana. Tosi komea ja niin niin hyväsydämminen. En varmasti jaksais ilman häntä.
Oli pakko kertoa jollekkin. On kiire, niin varmasti jotku asiat jäi sanomatta.
Oon jo yli 18 -vuotias, lukiolainen.
Kävin ensimmäisen vuoden mun parhaan kaverin kanssa aikuislukiota, siellä oli kaikki niin hyvin.
Sitten mun paras ystävä (ollut jo 9,5v ystävänä), muutti Suomen toiselle puolelle, ja äiti käski vaihtaa päivälukioon jossa inhoan olla. Tuli mieleen joku yläaste ja inhosin olla sielläkin.
Mun elämä on oikeesti niin outoa.
6 -vuotiaana mun piti piilottaa isältä veitsiä ja mennä äitin ja isän väliin, kun ne tappeli ja isä oli kännissä.
Pedofiili ahdisteli mua ala-asteella monta vuotta, kunnes kerroin äidille, niin se loppui.
Erosin poikaystävästä yli vuosi sitten, ja nyt on kyllä jo uus, joka on oikeestaan ainut ystävä mitä mulla enää on. Se entinen haukku mua huoraksi ja vaikka mitä, vaikkei ollu mitään syytä. Sano että olen kaunis, mutta en ajattele tunteita. No se ite käytti huumeita ja vaikka mitä, oli ollu vankilassakin, vaikka niin nuori.
Olin sen eron jälkeen ihan kauheen masentunu ku se laitto kaiken mun syyksi. Se oli ihan hullun mustasukkanen, kun oltiin jossaki kaupungillaki ja kaikkea..
Mut raiskas ulkomaalainen alle vuosi sitten, ja siitä tietää mun paras ystävä, sisko ja poikaystävä.
Koulua vaihdan taas syksyllä, nyt ammattikouluun, koska en jaksa olla lukiossa. Ei se johdu siitä, että ei kiinnosta opiskella vaan lähinnä ympärillä olevista ihmistä jotka on samoja kun yläasteella ja ala-asteella ja ne hylkäsi mut sillon. Nykyään ne muka on kaverannu, kun oon tosi nätti nykyään.
Kukaan ei ikinä uskois, että kirjottaisin tällaista. Ei ikinä. Kaikki varmasti luulee, että mulla on hulluna kavereita ja kaikkea. Ei ole. Oon niin ujo ja kaikkea. Mua ahdistaa liikkua yksin kun kaikki ukot kyylää ja en jaksa. Puran tätä masennusta urheiluun. välillä juopottelen ja poltan tupakkaa.
Haluan vaan jonnekkin pois muuttaa ja alottaa poikaystävän kanssa uusi elämä. Hän on ihana. Tosi komea ja niin niin hyväsydämminen. En varmasti jaksais ilman häntä.
Oli pakko kertoa jollekkin. On kiire, niin varmasti jotku asiat jäi sanomatta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
varmaan oot tosi nätti jos sul ei oo kavereit:D kaikil näteil on aina:D kehut tääl vaan ittees mee ny hankkiin se vitun elämä!!:D sii ei vittu!! hah ha:D
niin mutta kun kaikki yrittää kaveerata ja se ahdistaa.
Hyvä että kerrot tään jossain mut suosittelen menee lääkäriin juttelee koska sieltä pääset viikottaisiin kertoihin ja sit joskus oot normaali. ÄLÄ MASENNU!!!!
joo.. ahdistaa kun kaikki haluavat olla perässä ja miehet katselevat? Mitä "ahdistavaa" siinä nyt on? Sen kun olet heidän kaveri ja flirttailet niille miehille.
Kaveruus kun ei oo naamasta kiinni!